Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Eli siis systeemin tarkoitus on tehdä todistusvalinnasta sellainen että sisään voi päästä vain kirjoittamalla rivin älliä? Tajuatko mitä tämä tekee abien mahdollisuuksille päästä sisään heti ensimmäisenä vuonna?
Sitäpaitsi maailma on täynnä opiskeluissa hyvin menetyneitä ihmisiä joilla ei ole ollut kovin kummoiset ylioppilaspaperit. Ei se ällä ole ainoa tae siitä että menestyisi opinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakupainealoista kylläkään esim psyka tai lääkis ei salli toiskertalaisille tokarivalintaa eli korotus on turhaa. Tämä on epäreilua
Seison korjattuna, aika erikoinen systeemi, ottaen huomioon sen, että 51% valitaan todistuksella. Toisaalta, nuo pääsykokeet perustuvat lukion oppimääriin, eli ei se sisäänpääsy ole mahdotonta. Joka vuosi 49% ineen sitä kautta, joten tulee sitten päätyä siihen brackettiin.
Psykologiasta ei niin väliä, sellaisen opettelee ns omalla ajalla. Lääkiksen suhteen kyllä nihkeetä.
Ne perustuvat lukion oppimääriin vain nimellisesti. Käytännössä niihin pitää osata todella paljon asioita joita ei lukiossa opeteta. Juuri siksi valmennuskurssit ovat vuodesta toiseen täynnä koska näissä annetaan sitä kokeissa tarpeellista tietoa jota ei lukiokirjoista löydy.
Juujuu, siis oliko ongelmana siis se, että pääsykokeet ovat vaikeat? Ovat nimittäin yhtä vaikeat kaikille.
Tuosta todistusvalinnan osoittamisesta eksklusiivisesti ensikertaisille olen samaa mieltä. Joku 70-30 -tyyppinen kiintiö vois olla parempi.
Tälle keskustelulle sais antaa tähden
Uudistuksella hilataan pisterajaa ylemmäs ja ylemmäs. Kirjoitusten merkitys pienee ja arvostus kokee inflaation. Kohta meillä on iso joukko 10 rivin ällän ylioppilaita, joiden papereilla voi pyyhkiä takapuolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Eli siis systeemin tarkoitus on tehdä todistusvalinnasta sellainen että sisään voi päästä vain kirjoittamalla rivin älliä? Tajuatko mitä tämä tekee abien mahdollisuuksille päästä sisään heti ensimmäisenä vuonna?
Sitäpaitsi maailma on täynnä opiskeluissa hyvin menetyneitä ihmisiä joilla ei ole ollut kovin kummoiset ylioppilaspaperit. Ei se ällä ole ainoa tae siitä että menestyisi opinnoissa.
Niin, mutta se ällärivi kertoo melko hyvin soveltuvuudesta esim lääketieteen opiskeluun. Edelleen, hankalaa on, ja näppituntumalta tuntuu hurjalta tuo todistusvalinnan rajaaminen vain ensikertalaisille, mut näppituntuma se on tahmatassullakin, eli en vedä siitä sen kummempia johtopäätöksiä.
Myöskään lääkiksen-käymättömyys ei mitenkään estä menestymistä jossakin muussa asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten harva kirjoittaa pitkän rivin älliä? Voin kertoa että esim. tänä vuonna noin 25.000 kokelaasta vaikkapa 5 laudaturia kirjoitti 258 kokelasta (=1%) ja kuusi ällää 112 kokelasta (=0.4%).
Vierailija kirjoitti:
Uudistuksella hilataan pisterajaa ylemmäs ja ylemmäs. Kirjoitusten merkitys pienee ja arvostus kokee inflaation. Kohta meillä on iso joukko 10 rivin ällän ylioppilaita, joiden papereilla voi pyyhkiä takapuolta.
Voin ihan suoraan sanoa, ettei ole. Ts, olisi jo, mikäli olisi mahdollista muille kuin muutamalle poikkeukselle per ikäluokka.
Sitä paitsi, hyvä se vain on että taito- ja vaatimustaso kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten harva kirjoittaa pitkän rivin älliä? Voin kertoa että esim. tänä vuonna noin 25.000 kokelaasta vaikkapa 5 laudaturia kirjoitti 258 kokelasta (=1%) ja kuusi ällää 112 kokelasta (=0.4%).
Niinno, kun niitä on noin vähän, niin eikö se sitten tarkoita hyviä mahdollisuuksia myös huonommin pärjänneille?
Vai oliko joku muu hiertävä seikka nyt kyseessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Eli siis systeemin tarkoitus on tehdä todistusvalinnasta sellainen että sisään voi päästä vain kirjoittamalla rivin älliä? Tajuatko mitä tämä tekee abien mahdollisuuksille päästä sisään heti ensimmäisenä vuonna?
Sitäpaitsi maailma on täynnä opiskeluissa hyvin menetyneitä ihmisiä joilla ei ole ollut kovin kummoiset ylioppilaspaperit. Ei se ällä ole ainoa tae siitä että menestyisi opinnoissa.
Niin, mutta se ällärivi kertoo melko hyvin soveltuvuudesta esim lääketieteen opiskeluun. Edelleen, hankalaa on, ja näppituntumalta tuntuu hurjalta tuo todistusvalinnan rajaaminen vain ensikertalaisille, mut näppituntuma se on tahmatassullakin, eli en vedä siitä sen kummempia johtopäätöksiä.
Myöskään lääkiksen-käymättömyys ei mitenkään estä menestymistä jossakin muussa asiassa.
Tietenkin kaikkein suosituimmilla aloilla ne vaaditut arvosanat ovat korkeita. Mutta pointti on se että ne nousivat esim. jo tänä vuotta melkoisesti viime vuoteen verrattuna myös oikeastaan alalla kuin alalla. Myös niissä joihin ei ole niin suurta hakupainetta. Tämä kertoo vain siitä miten ihmiset ovat alkaneet käyttää sitä välivuotta arvosanojen korotteluun sen sijaan että lukisivat pääsykokeisiin kuten ennen . Eli siinä poistuu se uudistuksen yksi pääperuste eli nopea opintoihin pääsy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistuksella hilataan pisterajaa ylemmäs ja ylemmäs. Kirjoitusten merkitys pienee ja arvostus kokee inflaation. Kohta meillä on iso joukko 10 rivin ällän ylioppilaita, joiden papereilla voi pyyhkiä takapuolta.
Voin ihan suoraan sanoa, ettei ole. Ts, olisi jo, mikäli olisi mahdollista muille kuin muutamalle poikkeukselle per ikäluokka.
Sitä paitsi, hyvä se vain on että taito- ja vaatimustaso kasvavat.
Ei todellakaan ole hyvä altistaa nuoria sellaisen paineen ja prässin alle iässä, missä identiteetti vasta kehittyy ja luotto elämää ja yhteiskuntaa kohtaan muodostuu. Haluatko tänne suorituskeskeisen kulttuurin, jossa pienet lapset laitetaan yksityisopetukseen ja nuoret opiskelevat 14h joka päivä koulupaikan toivossa?
Entä ne nuoret kenellä ei ole luotettavaa aikuista ympärillä ohjaamassa ainevalintoja lukiossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten harva kirjoittaa pitkän rivin älliä? Voin kertoa että esim. tänä vuonna noin 25.000 kokelaasta vaikkapa 5 laudaturia kirjoitti 258 kokelasta (=1%) ja kuusi ällää 112 kokelasta (=0.4%).
Niinno, kun niitä on noin vähän, niin eikö se sitten tarkoita hyviä mahdollisuuksia myös huonommin pärjänneille?
Vai oliko joku muu hiertävä seikka nyt kyseessä
Hiertävä seikka on se että jos runsaan korottelun seurauksena todistusvalinnan rajat nousevat kovin paljon, se vaikeuttaa abien sisäänpääsyä heti kirjoitusten jälkeen. Kirjoituksissa kun tiettyjä arvosanoja ei voi saada kuin vain tietty prosentti kokelaista joten on vääjäämätöntä että osa saa sellaiset paperit joilla ei voi kilpailla jo kerran tai pari korottaneita vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
YO-kirjoituksista ei niin vain tipu älliä. Arvosanat pitää antaa siten, että huippuja on yhtä paljon kuin huonoja, ja C:n arvosanoja eniten. Siis Gaussin-käyrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistuksella hilataan pisterajaa ylemmäs ja ylemmäs. Kirjoitusten merkitys pienee ja arvostus kokee inflaation. Kohta meillä on iso joukko 10 rivin ällän ylioppilaita, joiden papereilla voi pyyhkiä takapuolta.
Voin ihan suoraan sanoa, ettei ole. Ts, olisi jo, mikäli olisi mahdollista muille kuin muutamalle poikkeukselle per ikäluokka.
Sitä paitsi, hyvä se vain on että taito- ja vaatimustaso kasvavat.
Ylioppilaskirjoitusten pisteytys vain suosii uusijoita. Arvosanoihin tarvittavat pisterajat kun määräytyvät vain aineen ensimmäistä kertaa kirjoittavien suoritusten mukaan joten uusijoita verrataan ensi kertaa kirjoittavien tasoon jolloin enemmän lukuaikaa saaneella on etulyöntiasema. On siis ainakin periaatteessa helpompaa saada L uusimalla kuin ensikertaa kirjoittamalla koska uusija voi keskittyä vain sen aineen opiskeluun vaikka vuoden jos haluaa. Abin on aina pakko kirjoittaa useita aineita ja olla vielä koulussa samaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
YO-kirjoituksista ei niin vain tipu älliä. Arvosanat pitää antaa siten, että huippuja on yhtä paljon kuin huonoja, ja C:n arvosanoja eniten. Siis Gaussin-käyrä.
Koskee vain ensi kertaa kirjoittavia. Pisterajat määräytyvät heidän suoritustensa mukaan ja uusijoiden jakauma ei vaikuta tähän. Vaikka jokainen uusija kirjoittaisi L:n niin se ei vaikuta pisterajoihin.
Paljon on esim. meitä (diplomi-)nsinöörejä haaveilemassa alanvaihdosta..
Vierailija kirjoitti:
Paljon on esim. meitä (diplomi-)nsinöörejä haaveilemassa alanvaihdosta..
Ja meitä biologeja.
Sellanenkin olis ihan hyvä muistaa, että joka vuosi noihin kouluihin pääsee sisään satoja ja taas satoja opiskelijoita.
Eli jossain vaiheessa täytyy myöntää, että se suurin haaste löytyy omasta päästä, riippumatta paikkojen täyttömekaniikasta. Voi olla lukutekniikan puutetta, liian vähäistä työmäärää tai mitä noita nyt on.
Yks iso ongelma on se, että halutaan korkeakoulututkinto niin isolle osalle ikäluokasta. Ymmärrän tämän toki monella tasolla, mut lieveilmiöinä tulee sit kaikenlaista hässäkkää. Esim vanhat kunnon ”välivuosialat” kemia, fysiikka ja tietojenkäsittelytiede, ja nykyään sit nähtävästi välivuosittaminen.
Tosin tarvii kysyä, keneltä se nyt sitten on pois, että lääkikseen pääsevät lukiovuosien lisäksi vaikkapa 2 vuotta fy-ke-matikkaa ikään kuin ekstrana päntänneet? Lääkisläisen pitää joka tapauksessa lukea ns eläimellisen paljon, ja toisille se on helpompaa kuin toisille...se omaksuminen.
Enemmän olisin huolissani siitä, et esim psykologiaan hakeutuu niin paljon hyvää ainesta. Joku valtiollinen huomattava rahallinen panostus perustieteisiin vois ohjata sitä gängiä vaikka yliopistofysiikkaan. Ties vaikka jopa keksis jotain muuta kuin hyvän tavan rahastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YO-kirjoituksista ei niin vain tipu älliä. Arvosanat pitää antaa siten, että huippuja on yhtä paljon kuin huonoja, ja C:n arvosanoja eniten. Siis Gaussin-käyrä.
Koskee vain ensi kertaa kirjoittavia. Pisterajat määräytyvät heidän suoritustensa mukaan ja uusijoiden jakauma ei vaikuta tähän. Vaikka jokainen uusija kirjoittaisi L:n niin se ei vaikuta pisterajoihin.
Mutta vaikuttaako pisteraja uusijoihin samalla tavalla kuin ensi kertaa kirjoittavilla? Ei kai uusinnassa voi saada helpommin älliä kuin ensi kertaa kirjoittaessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistuksella hilataan pisterajaa ylemmäs ja ylemmäs. Kirjoitusten merkitys pienee ja arvostus kokee inflaation. Kohta meillä on iso joukko 10 rivin ällän ylioppilaita, joiden papereilla voi pyyhkiä takapuolta.
Voin ihan suoraan sanoa, ettei ole. Ts, olisi jo, mikäli olisi mahdollista muille kuin muutamalle poikkeukselle per ikäluokka.
Sitä paitsi, hyvä se vain on että taito- ja vaatimustaso kasvavat.
Ei todellakaan ole hyvä altistaa nuoria sellaisen paineen ja prässin alle iässä, missä identiteetti vasta kehittyy ja luotto elämää ja yhteiskuntaa kohtaan muodostuu. Haluatko tänne suorituskeskeisen kulttuurin, jossa pienet lapset laitetaan yksityisopetukseen ja nuoret opiskelevat 14h joka päivä koulupaikan toivossa?
Entä ne nuoret kenellä ei ole luotettavaa aikuista ympärillä ohjaamassa ainevalintoja lukiossa?
En, mutta mikäli tuon ympäröivän maailman merkit yhtään pitävät paikkaansa, se raaka todellisuus on täällä jo.
Helpointa on aina syntyä rikkaaseen ja vaikutusvaltaiseen perheeseen, ja siitä alaspäin rupee sit kaikella muullakin olemaan väliä.
En pidä hyvänä kehityskulkuna, mut myöskään mun mielipiteellä ei ole asiaan ns hevon_witalixen väliä
On aina järkempää opiskella jotain kuin olla opiskelematta, jolloin harvemmin saa järkeviä töitäkään.