Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistuksella hilataan pisterajaa ylemmäs ja ylemmäs. Kirjoitusten merkitys pienee ja arvostus kokee inflaation. Kohta meillä on iso joukko 10 rivin ällän ylioppilaita, joiden papereilla voi pyyhkiä takapuolta.
Voin ihan suoraan sanoa, ettei ole. Ts, olisi jo, mikäli olisi mahdollista muille kuin muutamalle poikkeukselle per ikäluokka.
Sitä paitsi, hyvä se vain on että taito- ja vaatimustaso kasvavat.
Sanot siis, että sillä, joka on tehnyt enemmän töitä, on paremmat valmiudet? Yllätyksenäkö ihan
Huomaatko itse...
Ylioppilaskirjoitusten pisteytys vain suosii uusijoita. Arvosanoihin tarvittavat pisterajat kun määräytyvät vain aineen ensimmäistä kertaa kirjoittavien suoritusten mukaan joten uusijoita verrataan ensi kertaa kirjoittavien tasoon jolloin enemmän lukuaikaa saaneella on etulyöntiasema. On siis ainakin periaatteessa helpompaa saada L uusimalla kuin ensikertaa kirjoittamalla koska uusija voi keskittyä vain sen aineen opiskeluun vaikka vuoden jos haluaa. Abin on aina pakko kirjoittaa useita aineita ja olla vielä koulussa samaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistuksella hilataan pisterajaa ylemmäs ja ylemmäs. Kirjoitusten merkitys pienee ja arvostus kokee inflaation. Kohta meillä on iso joukko 10 rivin ällän ylioppilaita, joiden papereilla voi pyyhkiä takapuolta.
Voin ihan suoraan sanoa, ettei ole. Ts, olisi jo, mikäli olisi mahdollista muille kuin muutamalle poikkeukselle per ikäluokka.
Sitä paitsi, hyvä se vain on että taito- ja vaatimustaso kasvavat.
Ylioppilaskirjoitusten pisteytys vain suosii uusijoita. Arvosanoihin tarvittavat pisterajat kun määräytyvät vain aineen ensimmäistä kertaa kirjoittavien suoritusten mukaan joten uusijoita verrataan ensi kertaa kirjoittavien tasoon jolloin enemmän lukuaikaa saaneella on etulyöntiasema. On siis ainakin periaatteessa helpompaa saada L uusimalla kuin ensikertaa kirjoittamalla koska uusija voi keskittyä vain sen aineen opiskeluun vaikka vuoden jos haluaa. Abin on aina pakko kirjoittaa useita aineita ja olla vielä koulussa samaan aikaan.
Edellinen viesti kompuroitui lainauksiin:
Huomaatko, että kritisoit sitä, että enemmän töitä tehneellä on etulyöntiasema vähemmän töitä tehneeseen nähden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten harva kirjoittaa pitkän rivin älliä? Voin kertoa että esim. tänä vuonna noin 25.000 kokelaasta vaikkapa 5 laudaturia kirjoitti 258 kokelasta (=1%) ja kuusi ällää 112 kokelasta (=0.4%).
Niinno, kun niitä on noin vähän, niin eikö se sitten tarkoita hyviä mahdollisuuksia myös huonommin pärjänneille?
Vai oliko joku muu hiertävä seikka nyt kyseessä
Hiertävä seikka on se että jos runsaan korottelun seurauksena todistusvalinnan rajat nousevat kovin paljon, se vaikeuttaa abien sisäänpääsyä heti kirjoitusten jälkeen. Kirjoituksissa kun tiettyjä arvosanoja ei voi saada kuin vain tietty prosentti kokelaista joten on vääjäämätöntä että osa saa sellaiset paperit joilla ei voi kilpailla jo kerran tai pari korottaneita vastaan.
Tiedätkö, itse kun muinoin ensimmäistä yliopistotutkintoa...olivat lääkikseen miljoonatta kertaa hakevat galenoksen ulkoa opetelleet VIELÄ paljon paremmassa asemassa kuin saman kevään abit...
...ja silti, jollain kumman ilveellä, niitä abeja pääsi tohtoris-hommia opettelemaan. Eikö ookkin jänskä jubandeeros, ja mitä luulet jotta mistä vois johtua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juupajuu
Dubbel-bubbel: The Swedish Dinosaurs
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkikseen pyrkijä enkä aio yhtään huonontaa mahdollisuuksiani päästä sinne, hyvin kilpailtuun opiskelupaikkaan ottamalla vastaan muuta korkeakoulupaikkaa. Koska pääsykoe vaatii pitkää valmistautumista, teen palkkatöitä tosi vähän ja keväällä en ollenkaan. Jos ensikertalaiskiintiötä ei olisi, olisin lähtenyt opiskelemaan tässä haun ohella sairaanhoitajaksi, kemianopettajaksi tai farmaseutiksi. Tiedä vaikka tykkäisinkin noista ammateista ja lääkikseen haku jäisi, mutta riskejä en ota niin kauan kuin tämä ensikertalaissääntö on. Minulla on pohjalla vain yo-tutkinto ja suurin unelmani on lääkis.
Se on hyvä, ettei tästä johtuvia keskeytyksiä enää tule.
Kumpi nyt on hyödyllisempää, opiskella edes jotain vai viettää välivuosia jossa mäkkärin kassalla työskennellen ja aina uusiin pääsykokeisiin valmistautuen.
Ne koulutukset on kalliuta. Yhteiskunnallisedti on aina järkevämpää kouluttaa ihmisiä, jotka ei keskeytä opintoja.
On aina järkempää opiskella jotain kuin olla opiskelematta, jolloin harvemmin saa järkeviä töitäkään.
Minä ei ole ainoa peruste.
Yhteiskuntaa kuunnostaa saada vastinetta panostuksestaan. Eli valutaan opiskelijoita, jotka valmistuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakupainealoista kylläkään esim psyka tai lääkis ei salli toiskertalaisille tokarivalintaa eli korotus on turhaa. Tämä on epäreilua
Seison korjattuna, aika erikoinen systeemi, ottaen huomioon sen, että 51% valitaan todistuksella. Toisaalta, nuo pääsykokeet perustuvat lukion oppimääriin, eli ei se sisäänpääsy ole mahdotonta. Joka vuosi 49% ineen sitä kautta, joten tulee sitten päätyä siihen brackettiin.
Psykologiasta ei niin väliä, sellaisen opettelee ns omalla ajalla. Lääkiksen suhteen kyllä nihkeetä.
Ne perustuvat lukion oppimääriin vain nimellisesti. Käytännössä niihin pitää osata todella paljon asioita joita ei lukiossa opeteta. Juuri siksi valmennuskurssit ovat vuodesta toiseen täynnä koska näissä annetaan sitä kokeissa tarpeellista tietoa jota ei lukiokirjoista löydy.
Juujuu, siis oliko ongelmana siis se, että pääsykokeet ovat vaikeat? Ovat nimittäin yhtä vaikeat kaikille.
Tuosta todistusvalinnan osoittamisesta eksklusiivisesti ensikertaisille olen samaa mieltä. Joku 70-30 -tyyppinen kiintiö vois olla parempi.
Jossain on näin. Ja esim viimevuonnaoli lääkiksessä.se kaikkien pisteraja on aina alhaisempi kuin ensikertalaisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin todiatuksella opiskelemaan sitä alaa, mitä halusin, koska se kuulosti hienolta. No eipä ollutkaan minulle sopiva ala laisinkaan eikä sitten pari vuotta viisaampana ensikertalaisuuden menettäneenä ollut ollenkaan helppo juttu päästä sinne, minne oikeasti halusi.
Tältä olisi vältytty, jos olisi ollut pakko lukea pääsykokeisiin ja huomannut jo siinä vaiheessa, että enhän minä tänne halua. Molemmat siis pois ja pääsykoevalinnat kaikille aloille kiitos!
Ensikertalaisuuskiintiö pois.
Todistusvalinta-ohituskaistat pois.
Valmennuskurssit pois.
Jokaiselle alalle pääsykoe. Ja ei kun pänttäämään. Parhaiten suoriutuneet sisään.
Näin se oli ennen ja näin se pitäisi olla vastedeskin.
T. Kaksi yliopistotutkintoa suorittanut, molempiin sisään ensimmäisellä pääsykokeella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovat epäreiluja
Täysin reilua, että jokainen saa yhden koulutuksen. Miksi haluat rohmuta monta toisten kustannuksella? Jos valitsit väärin niin oma vika pikku sika. Tätä varten on avoin yliopisto, että voi kokeilla eri aloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni on ihan reilua, että yritetään nopeuttaa ihmisten koulutusoutkea niin että mahdollisimman moni pääsee suoraan lukiosta jatkamaan. Tämä systeemi hän on lisännyt myös miesten osuutta yliopistoon valituissa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Lahjattomat kitisee. Ne joilla on jo tutkinto ei kuulu yhteishakuun. Alanvaihtajat hakekaa suoraan maisterivaiheeseen tai avoimen yliopiston kautta.
Vierailija kirjoitti:
Pääsin todiatuksella opiskelemaan sitä alaa, mitä halusin, koska se kuulosti hienolta. No eipä ollutkaan minulle sopiva ala laisinkaan eikä sitten pari vuotta viisaampana ensikertalaisuuden menettäneenä ollut ollenkaan helppo juttu päästä sinne, minne oikeasti halusi.
Tältä olisi vältytty, jos olisi ollut pakko lukea pääsykokeisiin ja huomannut jo siinä vaiheessa, että enhän minä tänne halua. Molemmat siis pois ja pääsykoevalinnat kaikille aloille kiitos!
Olisi kannattanut toimia omien kykyjen ja kiinnostuksen pohjalta, eikä mennä sen hienoisen perässä. Eikö teillä ollut ammatinvalinnan ohjausta?
Vierailija kirjoitti:
Lahjattomat kitisee. Ne joilla on jo tutkinto ei kuulu yhteishakuun. Alanvaihtajat hakekaa suoraan maisterivaiheeseen tai avoimen yliopiston kautta.
Eli ne lahjattomat on siis niitä, jotka eivät pysty kilpailemaan reilusti samoilla säännöillä kuin muut vaan tarvitsevat edun ensikertalaisuuteensa vedoten? Miksi nämä eivät mene avoimen yliopiston kautta niin ei tarvitse "kitistä"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjattomat kitisee. Ne joilla on jo tutkinto ei kuulu yhteishakuun. Alanvaihtajat hakekaa suoraan maisterivaiheeseen tai avoimen yliopiston kautta.
Eli ne lahjattomat on siis niitä, jotka eivät pysty kilpailemaan reilusti samoilla säännöillä kuin muut vaan tarvitsevat edun ensikertalaisuuteensa vedoten? Miksi nämä eivät mene avoimen yliopiston kautta niin ei tarvitse "kitistä"?
Toiskertalaiset ovat jo mahdollisuutensa saaneet ja ilmeisesti sen tuhlanneet. Oma moka. Miksi muiden pitäisi sinun mokasi vuoksi antaa sinulle uusi mahdollisuus? Mokaat kuitenkin senkin. Jos olisit lahjakas ei olisi merkitystä pääsykoe sillä toiskertalaisuudella.
Ylioppilaskirjoitukset on hyvä siirtymäriitti, mutta kyllähän pääsykokeen tulisi olla ensisijainen valintaperuste. Matikasta L:n kirjoittanut kuitenkin pärjää hyvin matematiikan pääsykokeissakin, oletan. Joillakin aloilla voidaan tarvita laaja-alaista tiedonmuodostamisen taitoa, silloin pääsykoe mittaa sitä. Mielestäni pääsykokeet pitää joka tapauksessa olla, alalle kuin alalle. Niissä voi nähdä suuntautuneisuuden.