Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa niin paljon, että otin lopulta paperit ulos kandista. Tämä ala, josta suoritin kandin, oli kakkosvaihtoehto ja otin sen vastaan, kun olin jo yhden välivuoden viettänyt ja niin nuorena se tuntui ihan ikuisuudelta, kun kaikki kaveritkin olivat jo aloittaneet opiskelut. Aloitin v. 2013, eli juuri ennen kuin tuli vielä se sääntö, että vastaanotettu paikkakin vie ensikertalaisuuden.

Heti aloitettuani opinnot tajusin, että tämä ei ole oma juttu, mutta kaikki olivat sitä mieltä että "ei opiskelusta haittaakaan ole". Heh. Lopulta kanditutkinnon suorittaminen kesti paperilla lähes 6 v, kun aloin lykkäämään valmistumista ensikertalaisuuden menettämisen pelossa opiskellen viimeisinä vuosina vain muutaman kurssin suoritustahtia. Lopulta oli pakko ottaa ne paperit ulos, kun en olisi enää saanut uutta opinto-oikeuden jatkoa, minkä ymmärrän kyllä hyvin. Ja opinto-oikeus siis tulee olla voimassa, jotta voi valmistua. Tämä koulutus siis sellainen, jossa maisteriohjelmaan haetaan erikseen eli kandilla ei suoraan saa maisteriin opinto-oikeutta.

Eihän tässä aikailussakaan ollut mitään järkeä ja olen siinä tuhlannut kaikkien aikaa ja rahaa. Sinä keväänä, kun lopulta valmistuin, olin lukenut ihan täysillä unelma-alani pääsykokeisiin ja ajattelin pääseväni sisään. Keväällä tuli muutama muuttuja ja en päässytkään kouluun ja ensikertalaisuus oli seuraavia hakuja ajatellen jo mennyt. Nyt kouluun pääseminen tuntuu aika haastavalta. Ja minulla on kuitenkin koulutuksena "vain" kandi, joten en ole edes hakukelpoinen kaikkiin työpaikkoihin, jos nyt nykyisestä paikasta vaikka loppuisivat työt.

Koen että uudistuksen tullessa kävi jonkinlainen "huijaus" (tahaton tai tahallinen), kun siitä puhuttiin monta vuotta, että ne kiintiöt eivät tule heikentämään merkittävästi ei-ensikertalaisten opiskelupaikan saamista. Kun sitten todellisuudessa joissain paikoissa kaikki ei-ensikertalaiset hakijat kilpailevat ihan muutamasta paikasta. Itsekin uskalsin aikoinaan suorittaa tutkinnon loppuun, vaikka kiintiöistä jo puhuttiinkin, kun ajattelin että vaikutus ei kuitenkaan tulisi näin suuri olemaan. Ja koronakevään hakumuutokset ja kiintiöiden pienentämiset vielä siihen päälle. Omakin haaveala olisi sellainen, jota tuo aikaisempi tutkinto tukee ja koen sillä tavalla olevani ihan varteenotettava hakija, vaikka en nyt tullutkaan lukiosta suoraan.

Kun sinulla se tutkinto jo on, kuulut osastoon täydennyskoulutus. Ei ole pakko saada useaa eri tutkintoa vaan täydentää sitä ensimmäistä.

Että jos esimerkiksi on sairaanhoitaja ja haluaisi lääkäriksi, niin täydennyskoulutuksella? Tai farmaseutti ravitsemusterapeutiksi? Suuhygienisti hammaslääkäriksi?

Kaikki läheisiä ja toisia tukevia aloja, mutta ei vain mitään hyötyä siitä alkuperäisestä tutkinnosta valintaprosessissa, vaikeuttaa vain sisäänpääsyä. Opiskeluissa todennäköisesti olisi paljonkin hyötyä, pitäisi vain ensin päästä sinne kouluun.

Kyllähän noissa esimerkeissä toimitaan läheisillä aloilla, mutta niin täysin eri tasolla ettei alempi tutkinto mitenkään tue sitä ylempää. Mitä yhteistä kuvittelet olevan farmaseutilla ja ravitsemusterapeutilla? Sinänsähän moni proviisori käy ensiksi farmaseutiksi ja jatkaa sitten proviisoriksi. Kyllähän jossain vaiheessa yritettiin muuntokouluttaa sairaanhoitajista lääkäreitä, mutta se ei tainnut olla menestys. Se että olet hyvä sairaanhoitaja ,ei tarkoita sitä, että rahkeet riittäisi lääkäriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ei-ensikertalaisellakin on kohtuulliset mahdollisuudet päästä uudelleen opiskelemaan, mikäli todistuksista saatava pistemäärä on tarpeeksi suuri ja haastattelut ym. menevät hyvin. Tässä siitä elävä todiste, 1. haulla sain bioanalytiikan opiskelupaikan. Haastattelu painottui aika paljolti omaan opiskelumotivaatioon ja luulen, että olin siinä aika vahvoilla, kun olin pohtinut asiaa etukäteen aika lailla ja tehnyt huolella portfolioni.

Tämä on vain mutua, mutta veikkaan, että monimuotoon on hieman helpompaa päästä, kuin päiväopetukseen.

Nykyään ei enää haastatella, vaan on yhteinen AMK koe, jossa on äidinkieltä, englantia, matikkaa, ongelmanratkaisua (todennäköisyyslaskentaa, totuustauluja) ja etiikkaa. 

Edellinen puhui monimuotokoulutuksesta, joka on tarkoitettu juuri aikuisille työ ohessa suoritettavaksi. Oma poikakin puhui itsensä opiskelemaan erästä alaa, johon ei kuunapäi- vänä olisi paperit riittäneet yhteishaun kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.

Niin että yhteiskunnan. Eli meidän veronmaksajien varoilla pitäisi saada kokeilla useita eri opintoja vieden paikat näissä kokeilussa niiltä, jotka tosiaan haluaisi ko alaa opiskella? Samalla tuhlaten resursseja turhasta opetuksesta.

Kylläpä tässä ketjussa on ääliöiden kokoontumisajot. Muutos on tehty juuri siksi että tietyt alat ovat toimineet ponnahduslautana muihin opintoihin ja ihmiset ovat opintonsa niissä jättäneet kesken ihan alkuvaiheessa.

Eikö kukaan teistä idiooteista ole kuullut sisäisestä siirrosta? Kun sinulla on se opiskelupaikka voit hakea opinto-oikeuden siirtoa tai hakea kandivaiheen päätteeksi maisteri vaiheeseen muualle. Ei tarvitse vinkua yhteishaun kanssa ollenkaan.

Jos et tiedä onko ala oikea, voit kokeilla opiskella sitä avoimessa yliopistossa. Omalla kustannuksellaan. Myös alanvaihtoon avoimen opinnot mahdollistaa.

Täällä näyttää olevan oikea "asiantuntija" taas paikalla, huoh. Sisäinen siirto? Oletko tosissasi? Mille alalle enää edes pääsee sisäisellä siirrolla? No ei paljon millekään. Lisäksi eikö sisäinen siirto sitten olisi myös juuri sitä "ponnahduslaudan" käyttämistä, mitä juuri tuossa kritisoit?

Myöskään avoimessa ei pysty kaikkia aloja opiskelemaan, varsinkaan sillä tasolla, jotta voisi päätellä onko työ mahdollisesti sopivaa. Avoimen väylä on myöskin hyvin suppea, vaikka kovasti sen laajentamista väläyteltiin, kun tämä kiintiöuudistus ajettiin läpi. Eipä vain ole laajentamista näkynyt. Esimerkiksi lääkiksen opinnot avoimessa ovat sellaisia, että niitä ei edes hyväksilueta tutkintoon, jos lääkikseen pääsisi. Ja avoimen väyläähän sielläkään ei ole ollenkaan.

Omasta mielestäni paras tapa valita opiskelijat olisi valintakokeella ilman kiintiöitä. Jos jotain alaa käytetään ponnahduslautana, niin he voivat vapaasti laittaa valintakoemateriaaliksi esimerkiksi jonkun erillisen teoksen, eivätkä käyttäisi vain lukiokurssien oppimäärää. Tällöin kouluun pääsisivät vain ne, jotka oikeasti haluaisivat päästä siihen kouluun ja jaksaisivat lukea sen materiaalin. Silloin varmasti hakumäärät laskisivat samalla, mutta minkäs sille voi, jos ala on itsessään sellainen, että ei kiinnosta monia.

Sisäisessä siirrossa et ole viemässä paikkaa joltain toiselta sillä asia päätetään erillään yhteishausta ja valintakiintiöistä. Yleensä siirto on mahdollinen pääaineen vaihdon suhteen toisilleen läheisillä aloilla. Tietenkään historian lukija ei voi tulla siirretyksi lääkikseen. Hauskaa että otit juuri lääkiksen esimerkiksi. Sinnehän ensikertalaiskiintiö on pienimmästä päästä . Taisi olla vain 60%. On ihan hyvä ettei juuri lääkikseen kävellä tuosta vaan mielijohteesta sillä se koulutus on kallista verrattuna moniin muihin aloihin.

Minusta on pelkästään hyvä, että ensikertalaiskiintiöt helpottavat ja nopeuttavat tuoreiden ylioppilaiden opiskelupaikan saamista. Turhat välivuodet jää pois. Alanvaihtajat jo ovat ainakin yhden opiskelupaikan saaneet. Miksi heille pitäisi kustantaa niitä useampia?Jokaisen vaan pitää suunnitella asiansa tarkemmin. Onhan monilla aloilla mahdollisuus myös hakea pelkkään maisteri/DI vaiheeseen kandin tai amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Mutta sisäisen siirron valikoima on todella suppea ja pääsyä ei vain ole, vaikka opiskelisitkin läheistä alaa. Ja useat, eivät kaikki, niistä aloista mitä siirtohaussa on mukana ovat aloja, joissa pisterajat valintakokeissa eivät myöskään ole ihan mahdottomia ts. myös pääsy valintakokeella olisi ihan mahdollista (joillain aloilla jopa helpohkoa) ja taitaa osassa olla ei-ensikertalaisten todistuskiintiökin.

Joo minustakin on hyvä, että lääkikseen ei vain kävellä tuosta vaan mielijohteesta.....eiku ainiin, nythän riittääkin, jos olet kirjoittanut yo-kokeissa hyvin ja olet ensikertalainen... Toista se oli ennen, kun pääsykokeisiin piti opiskellakin :-)

Nyt niitä välivuosia tulee lisää, kun ylioppilaat eivät ota paikkoja vastaan kun ensikertalaisuus menee. Yo-korottajien määrät ovat myös nousseet hurjasti. Mielestäni myös suoraan lukioista tulleilla ei voi kaikilla vielä olla selkeää kuvaa siitä, minkälaisessa työssä haluavat olla loppuelämänsä. Aika suuret paineet ladataan 19-vuotiaiden niskaan, että kerralla tulisi onnistua opiskeluvalinnassa.

Muuten paljossa samaa mielä mutta kyllä isommat paineet taitaa olla jo ennen kuin nuori ennättää täyttää 19 vuotta, jolloin on useimmilla "jo" takana joko lukio tai ammattikoulu.

- Joilla on monesti iso vaikuus siihen miten vaivattomasti nuori löytää oman paikkansa lähivuosina. Oli tuo paikka sitten töissä tai jatkuuko opiskelut. Tuntuu toisinaan hurjalta aatella, että osa nuorista hakeutuu ja pyrkii töihin parikymppisenä ja elää hyvinkin itsenäsitä veronmaksajan elämää kun taas osa elelee vanhemiensa parissa kotinurkissa ja vanhempien edelleen huolehiessa ainakin merkittävästä osasta arjen menoista.  Toki moni nuorista aktiivisesti tavoitelee omaa paikkaansa. 

Minusta on kohtuuton vaatimus, että parikymppisen nuoren pitäisi tietää, miä hän aikoo tehdä loppuikänsä. 

Mihin ovat hävinneet puheet elinikäisestä oppmisesta?  Se ei toteudu kuin mahd.  puolinaisesti, jos alalta toiselle vaihtaminen on tehty hyvin hankalaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.

Niin että yhteiskunnan. Eli meidän veronmaksajien varoilla pitäisi saada kokeilla useita eri opintoja vieden paikat näissä kokeilussa niiltä, jotka tosiaan haluaisi ko alaa opiskella? Samalla tuhlaten resursseja turhasta opetuksesta.

Kylläpä tässä ketjussa on ääliöiden kokoontumisajot. Muutos on tehty juuri siksi että tietyt alat ovat toimineet ponnahduslautana muihin opintoihin ja ihmiset ovat opintonsa niissä jättäneet kesken ihan alkuvaiheessa.

Eikö kukaan teistä idiooteista ole kuullut sisäisestä siirrosta? Kun sinulla on se opiskelupaikka voit hakea opinto-oikeuden siirtoa tai hakea kandivaiheen päätteeksi maisteri vaiheeseen muualle. Ei tarvitse vinkua yhteishaun kanssa ollenkaan.

Jos et tiedä onko ala oikea, voit kokeilla opiskella sitä avoimessa yliopistossa. Omalla kustannuksellaan. Myös alanvaihtoon avoimen opinnot mahdollistaa.

Täällä näyttää olevan oikea "asiantuntija" taas paikalla, huoh. Sisäinen siirto? Oletko tosissasi? Mille alalle enää edes pääsee sisäisellä siirrolla? No ei paljon millekään. Lisäksi eikö sisäinen siirto sitten olisi myös juuri sitä "ponnahduslaudan" käyttämistä, mitä juuri tuossa kritisoit?

Myöskään avoimessa ei pysty kaikkia aloja opiskelemaan, varsinkaan sillä tasolla, jotta voisi päätellä onko työ mahdollisesti sopivaa. Avoimen väylä on myöskin hyvin suppea, vaikka kovasti sen laajentamista väläyteltiin, kun tämä kiintiöuudistus ajettiin läpi. Eipä vain ole laajentamista näkynyt. Esimerkiksi lääkiksen opinnot avoimessa ovat sellaisia, että niitä ei edes hyväksilueta tutkintoon, jos lääkikseen pääsisi. Ja avoimen väyläähän sielläkään ei ole ollenkaan.

Omasta mielestäni paras tapa valita opiskelijat olisi valintakokeella ilman kiintiöitä. Jos jotain alaa käytetään ponnahduslautana, niin he voivat vapaasti laittaa valintakoemateriaaliksi esimerkiksi jonkun erillisen teoksen, eivätkä käyttäisi vain lukiokurssien oppimäärää. Tällöin kouluun pääsisivät vain ne, jotka oikeasti haluaisivat päästä siihen kouluun ja jaksaisivat lukea sen materiaalin. Silloin varmasti hakumäärät laskisivat samalla, mutta minkäs sille voi, jos ala on itsessään sellainen, että ei kiinnosta monia.

Sisäisessä siirrossa et ole viemässä paikkaa joltain toiselta sillä asia päätetään erillään yhteishausta ja valintakiintiöistä. Yleensä siirto on mahdollinen pääaineen vaihdon suhteen toisilleen läheisillä aloilla. Tietenkään historian lukija ei voi tulla siirretyksi lääkikseen. Hauskaa että otit juuri lääkiksen esimerkiksi. Sinnehän ensikertalaiskiintiö on pienimmästä päästä . Taisi olla vain 60%. On ihan hyvä ettei juuri lääkikseen kävellä tuosta vaan mielijohteesta sillä se koulutus on kallista verrattuna moniin muihin aloihin.

Minusta on pelkästään hyvä, että ensikertalaiskiintiöt helpottavat ja nopeuttavat tuoreiden ylioppilaiden opiskelupaikan saamista. Turhat välivuodet jää pois. Alanvaihtajat jo ovat ainakin yhden opiskelupaikan saaneet. Miksi heille pitäisi kustantaa niitä useampia?Jokaisen vaan pitää suunnitella asiansa tarkemmin. Onhan monilla aloilla mahdollisuus myös hakea pelkkään maisteri/DI vaiheeseen kandin tai amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Mutta sisäisen siirron valikoima on todella suppea ja pääsyä ei vain ole, vaikka opiskelisitkin läheistä alaa. Ja useat, eivät kaikki, niistä aloista mitä siirtohaussa on mukana ovat aloja, joissa pisterajat valintakokeissa eivät myöskään ole ihan mahdottomia ts. myös pääsy valintakokeella olisi ihan mahdollista (joillain aloilla jopa helpohkoa) ja taitaa osassa olla ei-ensikertalaisten todistuskiintiökin.

Joo minustakin on hyvä, että lääkikseen ei vain kävellä tuosta vaan mielijohteesta.....eiku ainiin, nythän riittääkin, jos olet kirjoittanut yo-kokeissa hyvin ja olet ensikertalainen... Toista se oli ennen, kun pääsykokeisiin piti opiskellakin :-)

Nyt niitä välivuosia tulee lisää, kun ylioppilaat eivät ota paikkoja vastaan kun ensikertalaisuus menee. Yo-korottajien määrät ovat myös nousseet hurjasti. Mielestäni myös suoraan lukioista tulleilla ei voi kaikilla vielä olla selkeää kuvaa siitä, minkälaisessa työssä haluavat olla loppuelämänsä. Aika suuret paineet ladataan 19-vuotiaiden niskaan, että kerralla tulisi onnistua opiskeluvalinnassa.

Mikäli ei tiedä mitä haluaa voi kokeilla esim. Avoimen tarjontaa tai mennä suosiolla amikseen. Kyllä se siitä rupeaa kirkastumaan.

Sinänsä yllättävän monet nuoret eivät osaa ajatella, mitä töitä milläkin koulutuksella voi saada. Alan valinnan peruste on se, että tykkään historiasta tai Saksan filologiasta .Sitten neljäntenä vuotena tajuaa, että lähes ainoa mahdollisuus työllistyä on lukea opettajaksi, joten eikun opiskelemaan kasvatustiede tätä sen verran, että pääsee opettajaksi.

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.

Niin että yhteiskunnan. Eli meidän veronmaksajien varoilla pitäisi saada kokeilla useita eri opintoja vieden paikat näissä kokeilussa niiltä, jotka tosiaan haluaisi ko alaa opiskella? Samalla tuhlaten resursseja turhasta opetuksesta.

Kylläpä tässä ketjussa on ääliöiden kokoontumisajot. Muutos on tehty juuri siksi että tietyt alat ovat toimineet ponnahduslautana muihin opintoihin ja ihmiset ovat opintonsa niissä jättäneet kesken ihan alkuvaiheessa.

Eikö kukaan teistä idiooteista ole kuullut sisäisestä siirrosta? Kun sinulla on se opiskelupaikka voit hakea opinto-oikeuden siirtoa tai hakea kandivaiheen päätteeksi maisteri vaiheeseen muualle. Ei tarvitse vinkua yhteishaun kanssa ollenkaan.

Jos et tiedä onko ala oikea, voit kokeilla opiskella sitä avoimessa yliopistossa. Omalla kustannuksellaan. Myös alanvaihtoon avoimen opinnot mahdollistaa.

Täällä näyttää olevan oikea "asiantuntija" taas paikalla, huoh. Sisäinen siirto? Oletko tosissasi? Mille alalle enää edes pääsee sisäisellä siirrolla? No ei paljon millekään. Lisäksi eikö sisäinen siirto sitten olisi myös juuri sitä "ponnahduslaudan" käyttämistä, mitä juuri tuossa kritisoit?

Myöskään avoimessa ei pysty kaikkia aloja opiskelemaan, varsinkaan sillä tasolla, jotta voisi päätellä onko työ mahdollisesti sopivaa. Avoimen väylä on myöskin hyvin suppea, vaikka kovasti sen laajentamista väläyteltiin, kun tämä kiintiöuudistus ajettiin läpi. Eipä vain ole laajentamista näkynyt. Esimerkiksi lääkiksen opinnot avoimessa ovat sellaisia, että niitä ei edes hyväksilueta tutkintoon, jos lääkikseen pääsisi. Ja avoimen väyläähän sielläkään ei ole ollenkaan.

Omasta mielestäni paras tapa valita opiskelijat olisi valintakokeella ilman kiintiöitä. Jos jotain alaa käytetään ponnahduslautana, niin he voivat vapaasti laittaa valintakoemateriaaliksi esimerkiksi jonkun erillisen teoksen, eivätkä käyttäisi vain lukiokurssien oppimäärää. Tällöin kouluun pääsisivät vain ne, jotka oikeasti haluaisivat päästä siihen kouluun ja jaksaisivat lukea sen materiaalin. Silloin varmasti hakumäärät laskisivat samalla, mutta minkäs sille voi, jos ala on itsessään sellainen, että ei kiinnosta monia.

Sisäisessä siirrossa et ole viemässä paikkaa joltain toiselta sillä asia päätetään erillään yhteishausta ja valintakiintiöistä. Yleensä siirto on mahdollinen pääaineen vaihdon suhteen toisilleen läheisillä aloilla. Tietenkään historian lukija ei voi tulla siirretyksi lääkikseen. Hauskaa että otit juuri lääkiksen esimerkiksi. Sinnehän ensikertalaiskiintiö on pienimmästä päästä . Taisi olla vain 60%. On ihan hyvä ettei juuri lääkikseen kävellä tuosta vaan mielijohteesta sillä se koulutus on kallista verrattuna moniin muihin aloihin.

Minusta on pelkästään hyvä, että ensikertalaiskiintiöt helpottavat ja nopeuttavat tuoreiden ylioppilaiden opiskelupaikan saamista. Turhat välivuodet jää pois. Alanvaihtajat jo ovat ainakin yhden opiskelupaikan saaneet. Miksi heille pitäisi kustantaa niitä useampia?Jokaisen vaan pitää suunnitella asiansa tarkemmin. Onhan monilla aloilla mahdollisuus myös hakea pelkkään maisteri/DI vaiheeseen kandin tai amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Mutta sisäisen siirron valikoima on todella suppea ja pääsyä ei vain ole, vaikka opiskelisitkin läheistä alaa. Ja useat, eivät kaikki, niistä aloista mitä siirtohaussa on mukana ovat aloja, joissa pisterajat valintakokeissa eivät myöskään ole ihan mahdottomia ts. myös pääsy valintakokeella olisi ihan mahdollista (joillain aloilla jopa helpohkoa) ja taitaa osassa olla ei-ensikertalaisten todistuskiintiökin.

Joo minustakin on hyvä, että lääkikseen ei vain kävellä tuosta vaan mielijohteesta.....eiku ainiin, nythän riittääkin, jos olet kirjoittanut yo-kokeissa hyvin ja olet ensikertalainen... Toista se oli ennen, kun pääsykokeisiin piti opiskellakin :-)

Nyt niitä välivuosia tulee lisää, kun ylioppilaat eivät ota paikkoja vastaan kun ensikertalaisuus menee. Yo-korottajien määrät ovat myös nousseet hurjasti. Mielestäni myös suoraan lukioista tulleilla ei voi kaikilla vielä olla selkeää kuvaa siitä, minkälaisessa työssä haluavat olla loppuelämänsä. Aika suuret paineet ladataan 19-vuotiaiden niskaan, että kerralla tulisi onnistua opiskeluvalinnassa.

Muuten paljossa samaa mielä mutta kyllä isommat paineet taitaa olla jo ennen kuin nuori ennättää täyttää 19 vuotta, jolloin on useimmilla "jo" takana joko lukio tai ammattikoulu.

- Joilla on monesti iso vaikuus siihen miten vaivattomasti nuori löytää oman paikkansa lähivuosina. Oli tuo paikka sitten töissä tai jatkuuko opiskelut. Tuntuu toisinaan hurjalta aatella, että osa nuorista hakeutuu ja pyrkii töihin parikymppisenä ja elää hyvinkin itsenäsitä veronmaksajan elämää kun taas osa elelee vanhemiensa parissa kotinurkissa ja vanhempien edelleen huolehiessa ainakin merkittävästä osasta arjen menoista.  Toki moni nuorista aktiivisesti tavoitelee omaa paikkaansa. 

Minusta on kohtuuton vaatimus, että parikymppisen nuoren pitäisi tietää, miä hän aikoo tehdä loppuikänsä. 

Mihin ovat hävinneet puheet elinikäisestä oppmisesta?  Se ei toteudu kuin mahd.  puolinaisesti, jos alalta toiselle vaihtaminen on tehty hyvin hankalaksi. 

 

Minä ymmärrän elinikäisen oppimisen niin, ettei vaihdella alalta toiselle niin, että jollain on sitten kaksi amk-tutkintoa ja kolme maisterin tutkintoa. Vaan niin että syvennetään sitä osaamista täydennys- ja jatkokoulutuksella tai lisäämällä opintoihin sivuaineita.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Mikähän tämä ala on? Sitä ei ole muissa yliopistoissa?

Nyt on muutamalle alalle ollut kovat todistusrajat, kun purkautuu vuosien jono. Se kyllä tsottuu eikä mitään älyttöm7ä todistuksia enää jatkossa vaadita.

Uudistus on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Mikähän tämä ala on? Sitä ei ole muissa yliopistoissa?

Nyt on muutamalle alalle ollut kovat todistusrajat, kun purkautuu vuosien jono. Se kyllä tsottuu eikä mitään älyttöm7ä todistuksia enää jatkossa vaadita.

Uudistus on hyvä.

On kyllä muissakin yliopistoissa, mutta tuon todistukseni pisteet eivät riitä yhteenkään. Ja kyse ei nyt ole mistään hakupainealasta, kuten lääkiksestä, oikiksesta, kauppiksesta tai psykasta.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Suurin osa kirjoittaa keskivertopaperit kuten sinä. Pienellä osalla on pelkkää ällää ja eximiaa. Toki hyvin kirjoituksissa onnistuneet pääsee suoraan suosituimpiin opiskelupaikkoihin. Sinäkin voit korottaa arvosanojasi. Jos et siihen pysty, kannattaa miettiä miten pärjäisin kyseisissä opinnoissa mikäli sisään pääsisit. Ehkä kyseinen ala ei ole sinua varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Mikähän tämä ala on? Sitä ei ole muissa yliopistoissa?

Nyt on muutamalle alalle ollut kovat todistusrajat, kun purkautuu vuosien jono. Se kyllä tsottuu eikä mitään älyttöm7ä todistuksia enää jatkossa vaadita.

Uudistus on hyvä.

On kyllä muissakin yliopistoissa, mutta tuon todistukseni pisteet eivät riitä yhteenkään. Ja kyse ei nyt ole mistään hakupainealasta, kuten lääkiksestä, oikiksesta, kauppiksesta tai psykasta.

Mikä ala tämä oli? Ja mitkä ne arvosanat oli. Mitkä E, ym.

Laitan sinulle ihan seljeät ohjeet mitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Suurin osa kirjoittaa keskivertopaperit kuten sinä. Pienellä osalla on pelkkää ällää ja eximiaa. Toki hyvin kirjoituksissa onnistuneet pääsee suoraan suosituimpiin opiskelupaikkoihin. Sinäkin voit korottaa arvosanojasi. Jos et siihen pysty, kannattaa miettiä miten pärjäisin kyseisissä opinnoissa mikäli sisään pääsisit. Ehkä kyseinen ala ei ole sinua varten.

Tottakai tuokin on mahdollisuus, ja meinaankin korottaa. Mutta ei vain ole ehkä hyvä sekään että suurelle osalle tulee välivuosia sen takia kun on pakko vuosi toisensa perään käydä korottamassa.

Ja kyllä pääsykokeisiin aion valmistautua. Itseasiassa olen jo aloittanut senkin. Että en nyt mihinkään epätoivoon ja itsesääliin heittäydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Mikähän tämä ala on? Sitä ei ole muissa yliopistoissa?

Nyt on muutamalle alalle ollut kovat todistusrajat, kun purkautuu vuosien jono. Se kyllä tsottuu eikä mitään älyttöm7ä todistuksia enää jatkossa vaadita.

Uudistus on hyvä.

On kyllä muissakin yliopistoissa, mutta tuon todistukseni pisteet eivät riitä yhteenkään. Ja kyse ei nyt ole mistään hakupainealasta, kuten lääkiksestä, oikiksesta, kauppiksesta tai psykasta.

Mikä ala tämä oli? Ja mitkä ne arvosanat oli. Mitkä E, ym.

Laitan sinulle ihan seljeät ohjeet mitä tehdä.

Historia on ala. Toinen E tuli historiasta, ja toinen pitkästä englannista. Toinen M tuli matikasta(lyhyt), ja toinen psykologiasta. C tuli äidinkielestä.

Vasta kolmantena tai neljäntenä kertana saisi olla "huonommassa asemassa". Monet valitsee ensin väärän alan koska mistä sitä voi tietää ellei kokeile? Siksi ei ainakaan toisena kertana vielä pitäisi tulla mitään huonompaa asemaa. Ainakin meidän lukion opo oli täysin hyödytön.

Itse menin aluksi AMKhon kunnes totesin että on kuin paluu yläasteelle opintojen tasossa. Vaihdoin vuoden jälkeen yliopistoon. En ymmärrä ketä se hyödyttäisi jos minun pääsyäni pois ihan väärästä korkeakoulusta hankaloitettaisiin? Tämä oli siis ennen kiintiöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi suosii vain ja ainoastaan huippu paperit kirjoittaneita. Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, ja koko lukion ajan oli korostettu kuinka tämä uusi systeemi olisi parempi kuin aiempi. Itsekin luulin niin, mutta ei ole. Todellakaan. Oli yksi iso kusetus tuokin.

Monilla yliopiston aloilla todistusvalinta paikat on varattu ensikertalaisille. Ne paikat täyttää pelkkää E:tä ja L:ää samana vuonna kirjoittaneet. Sitten suurin osa koepaikoista on varattu ei ensikertalaisille, joiden mahdollisuudet heikkenevät jo sen takia että todistusta ei edes huomioida. Ja sitten on se porukka johon itse kuulun, eli ne joiden todistus ei riitä sisäänpääsyyn, ja ensikertalaisena koepaikkoja on varattu vain muutamalle. Kirjaimellisesti. Viime vuonna alalle jolle hain, kokeella valittiin 6 ensikertalaista. 24 ensikertalaista valittiin todistuksella ja 24 ei ensikertalaista kokeella. Ja todistukseni ei edes ole huono. Pari E:tä, pari M:ää ja C. Tuolla todistuksella ei kuitenkaan ole enää mitään painoarvoa, koska noista arvosanoista ei edes saa pisteitä kokeen lisäksi, kuten ennen. Uuden järjestelmän takia pisteitä saa vain kokeesta tai vain todistuksesta. Eli mielestäni ihan hyvällä todistuksellani on uudessa systeemissä yhtä paljon painoarvoa kuin joillain A:n papereilla.

On myös haastavaa päästä niiden 6 ensikertalaisen joukkoon jotka kokeella valitaan.

Eli tuo systeemi on ihan p*skaa, koska nyt todellisuudessa aiempaa pienemmällä porukalla on mahdollisuudet päästä sisään. Vaikka tarkoitus oli toinen. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa samanlaiset paperit kuin minä. He jäävät ilman paikkaa koska se pieni osa joka kirjoittaa pelkästään E:tä ja L:ää vie paikat. Ainakin yliopistoissa. Ainoastaan heillä on realistiset mahdollisuudet päästä.

Mikähän tämä ala on? Sitä ei ole muissa yliopistoissa?

Nyt on muutamalle alalle ollut kovat todistusrajat, kun purkautuu vuosien jono. Se kyllä tsottuu eikä mitään älyttöm7ä todistuksia enää jatkossa vaadita.

Uudistus on hyvä.

On kyllä muissakin yliopistoissa, mutta tuon todistukseni pisteet eivät riitä yhteenkään. Ja kyse ei nyt ole mistään hakupainealasta, kuten lääkiksestä, oikiksesta, kauppiksesta tai psykasta.

Mikä ala tämä oli? Ja mitkä ne arvosanat oli. Mitkä E, ym.

Laitan sinulle ihan seljeät ohjeet mitä tehdä.

Historia on ala. Toinen E tuli historiasta, ja toinen pitkästä englannista. Toinen M tuli matikasta(lyhyt), ja toinen psykologiasta. C tuli äidinkielestä.

Sulla on hyvä tilanne. 101 p7stettä eli olisit tänä vuonna päässyt Ouluun ja Joensuuhun todistuksella. Eli jos saisit hiukan korotettua esim äikkä m ja historia L?

KaupunkiPisterajaHelsinki121,7Joensuu95,8Jyväskylä102,1Oulu95,9Tampere101,8Turku110,9

Kaikille tasavertainen mahdollisuus eli kiintiöt vtuun ja kansalaisaloite pystöön

kyllä motivaatiota ja opiskelijan taustaa pitäisi jollain tavalla mitata, esim. haastattelulla, essee kysymyksillä. Eikä katsoa vain todistusta tai edellisiä tutkintoja. Alan vaihto tai oman osaamisen täydentäminen pitäisi olla sallittua ja helpompaa kuin nykyisin.

Ei-ensikertalaisille ei ole kiintiöity yhtäkään paikkaa. Ei-ensikertalainen ei myöskään pääse todistuksella vaikka siinä olisi 8 ällää.

Nyt on adressi luotu Adressit.com palveluun nimellä "Ensikertalaiskiintiö on poistettava korkeakoulujen opiskelijavalinnasta"

Pommittakaa aiheesta myös opetusministeriötä kirjaamo@minedu.fi ja kansanedustajia. Jos asiaan halutaan muutos on sen eteen tehtävä töitä. Itse olen kirjoittanut nyt yhdelle kansanedustajalle ja opetusministeriöön.

Up