Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt adressi näkyy haussa ja etusivulla!
Vierailija kirjoitti:
Nyt on adressi luotu Adressit.com palveluun nimellä "Ensikertalaiskiintiö on poistettava korkeakoulujen opiskelijavalinnasta"
Laittaisitko linkin?
Vierailija kirjoitti:
Pommittakaa aiheesta myös opetusministeriötä kirjaamo@minedu.fi ja kansanedustajia. Jos asiaan halutaan muutos on sen eteen tehtävä töitä. Itse olen kirjoittanut nyt yhdelle kansanedustajalle ja opetusministeriöön.
Just näin hienoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on adressi luotu Adressit.com palveluun nimellä "Ensikertalaiskiintiö on poistettava korkeakoulujen opiskelijavalinnasta"
Laittaisitko linkin?
Tänne ei valitettavasti pysty laittamaan linkkiä, mutta adressin nimi on "Ensikertalaiskiintiö on poistettava korkeakoulujen opiskelijavalinnasta". Palvelu siis adressit.com.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.
Vaikka näin olisi, niin alan vaihtaminen olisi silti erittäin vaikeaa. Jos esim pari vuotta työelämässä oltuaan huomaa alan olevan väärä, niin vaikeaa on.
Kiittäkää EK:ta ja elinikeinoelämää. Nehän ovat kitisseet yli 30 vuotta suomalaisten pitkistä opintoputkista ja valmistusmisajoista. Pitäisi valmistua maisteriksi 22-vuotiaana. Nyt on muutettu opintotuet lainaperusteisiksi, estetty turhat haahuilut eri opintolinjojen välillä sekä välivuodet.
On luotu putki päivätarhan esikasvatuksesta suoraan yliopistoon, mikä muistuttaa teollisuudesta tuttua liukuhihnaa. Jokaisessa "työpisteessä" valvotaan, testataan ja noukitaan kappaleet pois tai ohjataan ne toiselle linjalle (ammattioppilaitos, AMK). Länsi-Saksassa oli, ja on edelleen, just tällainen vanhanmallinen systeemi, missä joukkoa ohjataan keskikouluihin, kaupallisille linjoille yms. Kerran kun olet siirretty systeemissä toiselle linjalle, paluuta ei ole.
Huomatkaa myös opintosuunnitelmien, opintokokonaisuuksien, yo-kokeiden, sisäänpääsy- ja soveltuvuustestien jatkuva "justeeraaminen" Niillä on sama päämäärä, eli 2-3 vuotta ylioppilaaksipääsystä, niin koe on vanhentunut. Se ei ole vertailukelpoinen. Yliopistot harrastavat samaa "tutkintorakenteen" kanssa, eli kursseja tulee ja menee melkein vuoden sisällä. Jos jokin puuttuu -> ainekokonaisuus uusiksi.
Opetushallituksella on "agenda".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näytä hyvältä tämä nykyisysteemi. Vain jälleensyntyminen auttaa ja antaa ihmiselle uuden tsäänssin muuntaa elämänsä ammatinvaihdon myötä.
Tehkää kansalaisaloite, se on vaikutravampi kuin joku adressi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehkää kansalaisaloite, se on vaikutravampi kuin joku adressi
No mikset tee? Adressi on hyvä alku japarempi kuin ei mitään.
Adressi on hyvä mielenilmaus mikäli ohmiset allekirjoittavat sitä ahkerasti. Mitä useampia kanavia ja enemmän "meteliä" sen parempi viestin perillemenon kannalta. Toivon että tästäkin keskustelusta löytyy tekijöitä eikä vain huutelua siitä mitä pitäisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.
Niin että yhteiskunnan. Eli meidän veronmaksajien varoilla pitäisi saada kokeilla useita eri opintoja vieden paikat näissä kokeilussa niiltä, jotka tosiaan haluaisi ko alaa opiskella? Samalla tuhlaten resursseja turhasta opetuksesta.
Kylläpä tässä ketjussa on ääliöiden kokoontumisajot. Muutos on tehty juuri siksi että tietyt alat ovat toimineet ponnahduslautana muihin opintoihin ja ihmiset ovat opintonsa niissä jättäneet kesken ihan alkuvaiheessa.
Eikö kukaan teistä idiooteista ole kuullut sisäisestä siirrosta? Kun sinulla on se opiskelupaikka voit hakea opinto-oikeuden siirtoa tai hakea kandivaiheen päätteeksi maisteri vaiheeseen muualle. Ei tarvitse vinkua yhteishaun kanssa ollenkaan.
Jos et tiedä onko ala oikea, voit kokeilla opiskella sitä avoimessa yliopistossa. Omalla kustannuksellaan. Myös alanvaihtoon avoimen opinnot mahdollistaa.
Täällä näyttää olevan oikea "asiantuntija" taas paikalla, huoh. Sisäinen siirto? Oletko tosissasi? Mille alalle enää edes pääsee sisäisellä siirrolla? No ei paljon millekään. Lisäksi eikö sisäinen siirto sitten olisi myös juuri sitä "ponnahduslaudan" käyttämistä, mitä juuri tuossa kritisoit?
Myöskään avoimessa ei pysty kaikkia aloja opiskelemaan, varsinkaan sillä tasolla, jotta voisi päätellä onko työ mahdollisesti sopivaa. Avoimen väylä on myöskin hyvin suppea, vaikka kovasti sen laajentamista väläyteltiin, kun tämä kiintiöuudistus ajettiin läpi. Eipä vain ole laajentamista näkynyt. Esimerkiksi lääkiksen opinnot avoimessa ovat sellaisia, että niitä ei edes hyväksilueta tutkintoon, jos lääkikseen pääsisi. Ja avoimen väyläähän sielläkään ei ole ollenkaan.
Omasta mielestäni paras tapa valita opiskelijat olisi valintakokeella ilman kiintiöitä. Jos jotain alaa käytetään ponnahduslautana, niin he voivat vapaasti laittaa valintakoemateriaaliksi esimerkiksi jonkun erillisen teoksen, eivätkä käyttäisi vain lukiokurssien oppimäärää. Tällöin kouluun pääsisivät vain ne, jotka oikeasti haluaisivat päästä siihen kouluun ja jaksaisivat lukea sen materiaalin. Silloin varmasti hakumäärät laskisivat samalla, mutta minkäs sille voi, jos ala on itsessään sellainen, että ei kiinnosta monia.
Sisäisessä siirrossa et ole viemässä paikkaa joltain toiselta sillä asia päätetään erillään yhteishausta ja valintakiintiöistä. Yleensä siirto on mahdollinen pääaineen vaihdon suhteen toisilleen läheisillä aloilla. Tietenkään historian lukija ei voi tulla siirretyksi lääkikseen. Hauskaa että otit juuri lääkiksen esimerkiksi. Sinnehän ensikertalaiskiintiö on pienimmästä päästä . Taisi olla vain 60%. On ihan hyvä ettei juuri lääkikseen kävellä tuosta vaan mielijohteesta sillä se koulutus on kallista verrattuna moniin muihin aloihin.
Minusta on pelkästään hyvä, että ensikertalaiskiintiöt helpottavat ja nopeuttavat tuoreiden ylioppilaiden opiskelupaikan saamista. Turhat välivuodet jää pois. Alanvaihtajat jo ovat ainakin yhden opiskelupaikan saaneet. Miksi heille pitäisi kustantaa niitä useampia?Jokaisen vaan pitää suunnitella asiansa tarkemmin. Onhan monilla aloilla mahdollisuus myös hakea pelkkään maisteri/DI vaiheeseen kandin tai amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Mutta sisäisen siirron valikoima on todella suppea ja pääsyä ei vain ole, vaikka opiskelisitkin läheistä alaa. Ja useat, eivät kaikki, niistä aloista mitä siirtohaussa on mukana ovat aloja, joissa pisterajat valintakokeissa eivät myöskään ole ihan mahdottomia ts. myös pääsy valintakokeella olisi ihan mahdollista (joillain aloilla jopa helpohkoa) ja taitaa osassa olla ei-ensikertalaisten todistuskiintiökin.
Joo minustakin on hyvä, että lääkikseen ei vain kävellä tuosta vaan mielijohteesta.....eiku ainiin, nythän riittääkin, jos olet kirjoittanut yo-kokeissa hyvin ja olet ensikertalainen... Toista se oli ennen, kun pääsykokeisiin piti opiskellakin :-)
Nyt niitä välivuosia tulee lisää, kun ylioppilaat eivät ota paikkoja vastaan kun ensikertalaisuus menee. Yo-korottajien määrät ovat myös nousseet hurjasti. Mielestäni myös suoraan lukioista tulleilla ei voi kaikilla vielä olla selkeää kuvaa siitä, minkälaisessa työssä haluavat olla loppuelämänsä. Aika suuret paineet ladataan 19-vuotiaiden niskaan, että kerralla tulisi onnistua opiskeluvalinnassa.Muuten paljossa samaa mielä mutta kyllä isommat paineet taitaa olla jo ennen kuin nuori ennättää täyttää 19 vuotta, jolloin on useimmilla "jo" takana joko lukio tai ammattikoulu.
- Joilla on monesti iso vaikuus siihen miten vaivattomasti nuori löytää oman paikkansa lähivuosina. Oli tuo paikka sitten töissä tai jatkuuko opiskelut. Tuntuu toisinaan hurjalta aatella, että osa nuorista hakeutuu ja pyrkii töihin parikymppisenä ja elää hyvinkin itsenäsitä veronmaksajan elämää kun taas osa elelee vanhemiensa parissa kotinurkissa ja vanhempien edelleen huolehiessa ainakin merkittävästä osasta arjen menoista. Toki moni nuorista aktiivisesti tavoitelee omaa paikkaansa.
Minusta on kohtuuton vaatimus, että parikymppisen nuoren pitäisi tietää, miä hän aikoo tehdä loppuikänsä.
Mihin ovat hävinneet puheet elinikäisestä oppmisesta? Se ei toteudu kuin mahd. puolinaisesti, jos alalta toiselle vaihtaminen on tehty hyvin hankalaksi.
Elkei oo varma mitä haluaa 18-20 v niin pitää välivuoden ja käy töissä. Tutustuu siihen alaan mihin haluaa. Nythän voi opiskella avoimessa yliopistossa. Esim 20 v ei oo mitään tutkintoa no yo ja pääsee yliopistoon ja menee pisteellä parilla ohi srn jolla on jo opiskelupaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.
Vaikka näin olisi, niin alan vaihtaminen olisi silti erittäin vaikeaa. Jos esim pari vuotta työelämässä oltuaan huomaa alan olevan väärä, niin vaikeaa on.
Kiittäkää EK:ta ja elinikeinoelämää. Nehän ovat kitisseet yli 30 vuotta suomalaisten pitkistä opintoputkista ja valmistusmisajoista. Pitäisi valmistua maisteriksi 22-vuotiaana. Nyt on muutettu opintotuet lainaperusteisiksi, estetty turhat haahuilut eri opintolinjojen välillä sekä välivuodet.
On luotu putki päivätarhan esikasvatuksesta suoraan yliopistoon, mikä muistuttaa teollisuudesta tuttua liukuhihnaa. Jokaisessa "työpisteessä" valvotaan, testataan ja noukitaan kappaleet pois tai ohjataan ne toiselle linjalle (ammattioppilaitos, AMK). Länsi-Saksassa oli, ja on edelleen, just tällainen vanhanmallinen systeemi, missä joukkoa ohjataan keskikouluihin, kaupallisille linjoille yms. Kerran kun olet siirretty systeemissä toiselle linjalle, paluuta ei ole.
Huomatkaa myös opintosuunnitelmien, opintokokonaisuuksien, yo-kokeiden, sisäänpääsy- ja soveltuvuustestien jatkuva "justeeraaminen" Niillä on sama päämäärä, eli 2-3 vuotta ylioppilaaksipääsystä, niin koe on vanhentunut. Se ei ole vertailukelpoinen. Yliopistot harrastavat samaa "tutkintorakenteen" kanssa, eli kursseja tulee ja menee melkein vuoden sisällä. Jos jokin puuttuu -> ainekokonaisuus uusiksi.
Opetushallituksella on "agenda".
Älä nyt viitsi.
Yo todistus on kyllä jatkossakin voimassa hauissa. Ja ihan samat pisteet siitä saa oöi uusi tai vanha.
Vierailija kirjoitti:
Adressi on hyvä mielenilmaus mikäli ohmiset allekirjoittavat sitä ahkerasti. Mitä useampia kanavia ja enemmän "meteliä" sen parempi viestin perillemenon kannalta. Toivon että tästäkin keskustelusta löytyy tekijöitä eikä vain huutelua siitä mitä pitäisi tehdä.
Aja ja energian haaskausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adressi on hyvä mielenilmaus mikäli ohmiset allekirjoittavat sitä ahkerasti. Mitä useampia kanavia ja enemmän "meteliä" sen parempi viestin perillemenon kannalta. Toivon että tästäkin keskustelusta löytyy tekijöitä eikä vain huutelua siitä mitä pitäisi tehdä.
Aja ja energian haaskausta.
Ei ainakaan sen pahempaa ajanhaaskausta kuin se, että valittaa tilanteesta yrittämättä edes tehdä jotain...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.
Vaikka näin olisi, niin alan vaihtaminen olisi silti erittäin vaikeaa. Jos esim pari vuotta työelämässä oltuaan huomaa alan olevan väärä, niin vaikeaa on.
Kiittäkää EK:ta ja elinikeinoelämää. Nehän ovat kitisseet yli 30 vuotta suomalaisten pitkistä opintoputkista ja valmistusmisajoista. Pitäisi valmistua maisteriksi 22-vuotiaana. Nyt on muutettu opintotuet lainaperusteisiksi, estetty turhat haahuilut eri opintolinjojen välillä sekä välivuodet.
On luotu putki päivätarhan esikasvatuksesta suoraan yliopistoon, mikä muistuttaa teollisuudesta tuttua liukuhihnaa. Jokaisessa "työpisteessä" valvotaan, testataan ja noukitaan kappaleet pois tai ohjataan ne toiselle linjalle (ammattioppilaitos, AMK). Länsi-Saksassa oli, ja on edelleen, just tällainen vanhanmallinen systeemi, missä joukkoa ohjataan keskikouluihin, kaupallisille linjoille yms. Kerran kun olet siirretty systeemissä toiselle linjalle, paluuta ei ole.
Huomatkaa myös opintosuunnitelmien, opintokokonaisuuksien, yo-kokeiden, sisäänpääsy- ja soveltuvuustestien jatkuva "justeeraaminen" Niillä on sama päämäärä, eli 2-3 vuotta ylioppilaaksipääsystä, niin koe on vanhentunut. Se ei ole vertailukelpoinen. Yliopistot harrastavat samaa "tutkintorakenteen" kanssa, eli kursseja tulee ja menee melkein vuoden sisällä. Jos jokin puuttuu -> ainekokonaisuus uusiksi.
Opetushallituksella on "agenda".
Älä nyt viitsi.
Yo todistus on kyllä jatkossakin voimassa hauissa. Ja ihan samat pisteet siitä saa oöi uusi tai vanha.
Paitsi että sillä ei valita kuin ensikertalaisia.
Ensikertalaiskiintiöt ovat tosi hyvät. Ei niitä ainakaan poistaa kannata.