miksi painotettu opetus on niin tärkeä?
Ihmettelen tätä buumia millä näille painotetuille luokille haetaan. Vanhemmilta on jotenkin lähtenyt järki päästä tässä asiassa. Oma lapseni on kieliluokalla, nyt jo kuudennella luokalla, mutta se johtuu siitä että kieliluokka oli lähikoulussa tarjolla. Hyvää englantia puhuu naapurin kasiluokkalainenkin, vaikka ihan tavallisen luokan on käynyt.
Lapseni luokalla on oppilaita, jotka kulkevat pitemmän matkan päästä ja sitten heillä ei ole oikein kavereita vapaa-ajalla. Kun ne lähialueen lapset ovat siellä lähikoulussaan ja luonnollisesti ovat enemmän saman koulun oppilaiden kanssa. Iso murhe se on joillekin lapsille ja vanhemmille ollut. Omanikin olisi ilman painotettua päässyt luokalle jossa olisi ollut enemmän naapuruston samanikäisiä.
Nyt kai ne haut on jo taas ohi ja osa vanhemmista on pettyneitä, niin muistakaa että se ettei lapsi päässyt painotettuun luokkaan voikin lopulta olla hänelle onni. Kannattaa tulevien koululaisten vanhempien miettiä tarkkaan mikä on lapselle parasta. Itse arvostaisin kyllä kaverisuhteita ylitse muiden. Tai no ehkä jos kyse on vaikka musiikista ja lapsi on erittäin lahjakas ja itse halukas niin sitten painotettuun, mutta muuten kannattaa miettiä mikä on lapsen paras nyt, eikä vain sitä mikä on hyödyllistä aikuisena.
Kommentit (42)
Lapsen lähikoulu on sisäilmaongelmainen, remontoidaan joka vuosi jotakin paikkaa, ja muitakin ongelmia (esim. väkivaltaa oppilaiden kesken) koulussa on ja silti koulun kieliopetukseen hakee vuosi vuoden jälkeen paljon muidenkin koulualueiden lapsia (joilla on hyvä lähikoulu). Opettajatkin uupuneita kun koulussa käytösongelmia. Kai se kielitaito voittaa terveyden ja turvallisuuden.
Vierailija kirjoitti:
No esim meillä ei ole kunnollista lähikoulua, vaan lakkautusuhan alainen parakki ja sitten epämääräinen jatkumo erilaisissa homehökkeleissä.
Tarjolla siis vuosikausia epävarmuutta ja huonoa sisäilmaa. Ja jos täällä menee paikalliseen yläkouluun, on sama heittää hyvästit opiskelullekin, koska rellestys.
Siksi.
Tuo on kyllä järkevä syy. Vaikka tuollaista pakkoa ei pitäisi olla vaan järjestää kaikille koululaisille turvallinen kouluympäristö ettei vanhempien ainakaan sen takia tarvitsisi hakea eri kouluun. t.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim meillä ei ole kunnollista lähikoulua, vaan lakkautusuhan alainen parakki ja sitten epämääräinen jatkumo erilaisissa homehökkeleissä.
Tarjolla siis vuosikausia epävarmuutta ja huonoa sisäilmaa. Ja jos täällä menee paikalliseen yläkouluun, on sama heittää hyvästit opiskelullekin, koska rellestys.
Siksi.
Tuo on kyllä järkevä syy. Vaikka tuollaista pakkoa ei pitäisi olla vaan järjestää kaikille koululaisille turvallinen kouluympäristö ettei vanhempien ainakaan sen takia tarvitsisi hakea eri kouluun. t.ap
No tervetuloa Helsinkiin. Täällä on 59 sisäilmaongelmaista koulua. Ja opetusviraston kouluverkkotarkastelut yms pyörii 24/7.
Harkittiin muuttoa Lohjalle mutta siellä taas lakkautetaan pienet terveet koulut ja loput on sisäilmaongelmaisia...
Kotiopetuskin on ollut harkinnassa.
vanhempi kirjoitti:
Ihmettelen tätä buumia millä näille painotetuille luokille haetaan. Vanhemmilta on jotenkin lähtenyt järki päästä tässä asiassa. Oma lapseni on kieliluokalla, nyt jo kuudennella luokalla, mutta se johtuu siitä että kieliluokka oli lähikoulussa tarjolla. Hyvää englantia puhuu naapurin kasiluokkalainenkin, vaikka ihan tavallisen luokan on käynyt.
Lapseni luokalla on oppilaita, jotka kulkevat pitemmän matkan päästä ja sitten heillä ei ole oikein kavereita vapaa-ajalla. Kun ne lähialueen lapset ovat siellä lähikoulussaan ja luonnollisesti ovat enemmän saman koulun oppilaiden kanssa. Iso murhe se on joillekin lapsille ja vanhemmille ollut. Omanikin olisi ilman painotettua päässyt luokalle jossa olisi ollut enemmän naapuruston samanikäisiä.
Nyt kai ne haut on jo taas ohi ja osa vanhemmista on pettyneitä, niin muistakaa että se ettei lapsi päässyt painotettuun luokkaan voikin lopulta olla hänelle onni. Kannattaa tulevien koululaisten vanhempien miettiä tarkkaan mikä on lapselle parasta. Itse arvostaisin kyllä kaverisuhteita ylitse muiden. Tai no ehkä jos kyse on vaikka musiikista ja lapsi on erittäin lahjakas ja itse halukas niin sitten painotettuun, mutta muuten kannattaa miettiä mikä on lapsen paras nyt, eikä vain sitä mikä on hyödyllistä aikuisena.
Intensiivinen kielten ja musiikin opiskelu kannattaa aloittaa jo lapsena. En jaksa perustella.
Meidän lapsemme on painotetulla luokalla ja on kyllä totta tuo, että kaverit ovat kaukana. Siinä olisi puolensa, että lapsella olisi kävelymatkan päässä kavereita, nyt pitää alakoululaisten kaikki vapaa-ajan näkemiset sopia vanhempien kanssa ja kuskata. Jää siinä väkisinkin sosiaaliset suhteet vapaa-ajalla paljon vähemmälle, kuin jos kaverit olisivat lähellä. Muuten ollaan tyytyväisiä, mutta tämä asia on selkeä miinus, joka joskus mietityttää.
Aika moni meistä palstalaisistakin on aloittanut ensimmäisen kielen englannin 3.luokalla ja silti varsin hyvin pärjää jopa työelämässä englannilla. Kuten minäkin.
Mutta kumman lapsuuden itse valitsisi, sen jossa on kieli tai musiikkiluokalla, kouluun on pitkä matka ja vapaa-ajalla on vähän kavereita, vai sen jossa on tavallisella luokalla, voi käydä lähikoulua ja on paljon kavereita. Kumpi lapsuus näyttäisi näin jälkeenpäin paremmalta?
Tietysti on parempi, jos saa vaikka ekaluokalla aloittaa vieraan kielen, mutta se mitä menettää ja mitä saa, kumpi vaakakuppi on painavapi. Siitä tässä kai kyse oli?
Kai niitä kavereita on myös painotetussa opetuksessa...
Vierailija kirjoitti:
Aika moni meistä palstalaisistakin on aloittanut ensimmäisen kielen englannin 3.luokalla ja silti varsin hyvin pärjää jopa työelämässä englannilla. Kuten minäkin.
Mutta kumman lapsuuden itse valitsisi, sen jossa on kieli tai musiikkiluokalla, kouluun on pitkä matka ja vapaa-ajalla on vähän kavereita, vai sen jossa on tavallisella luokalla, voi käydä lähikoulua ja on paljon kavereita. Kumpi lapsuus näyttäisi näin jälkeenpäin paremmalta?
Tietysti on parempi, jos saa vaikka ekaluokalla aloittaa vieraan kielen, mutta se mitä menettää ja mitä saa, kumpi vaakakuppi on painavapi. Siitä tässä kai kyse oli?
Tämä oli siis tuohon 5/7 viestiin. kommenttina.
Olen käynyt itse aikoinani painotetun luokan ja se oli minulle onni. Löytyi samanhenkisiä ja samoista aiheista kiinnostuneita kavereita ja luokkahenki oli aivan mahtava. Kuljin bussilla kouluun ja kavereille meno onnistui myös bussilla, joten en jäänyt istään sosiaalisesta elämästä paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Kai niitä kavereita on myös painotetussa opetuksessa...
Kyllä on. Mutta näin painottettua käyvän lapsen vanhempana on pakko myöntää että kavereita on välitunneilla, mutta vapaa-ajalla ei. mutta täällä painotettunen luokkien oppilaat on todellakin usein melkein kaikki eri suunilta. Joten on se monelle lapselle kyllä kaverisuheiden kannalta paljon huonompi vaihtoehto kuin lähikoulu olisi. Kyllä lapsi noin paljon enemmän yksinäisyyttä kokee ja sitä kautta se voi vaikuttaa moneen asiaan. Vähän sama kuin maaseudulla asuvan lapsen kohdalla, joka asuu kaukana kavereista. Kyllä sitä yksinäisyyttä on enemmän kuin kaupungissa asuvilla ja se on raastavaa. Itse sen kokeneena voin näin todeta. Ja se lapsuuden yksinäisyys helposti vaikuttaa vielä aikuisiässäkin kömpelyytenä ihmisten kanssa.
Painotetulla luokalla lapsi saa samanhenkistä seuraa. Painotukseen pääseminen on myös hyvä tapa vaihtaa koulua, jos ei ole viihtynyt edellisessä.
En ole ollut painotetulla luokalla eivätkä olleet lapsenikaan, mutta mietin, että olisko noilla luokilla vähemmän erityislapsia ja häiriköintiä? Käsittääkseni (voin olla väärässäkin) tuollaiset luokat ovat usein sellaisissa kouluissa, joissa muutenkin on keskimääräistä vähemmän ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai niitä kavereita on myös painotetussa opetuksessa...
Kyllä on. Mutta näin painottettua käyvän lapsen vanhempana on pakko myöntää että kavereita on välitunneilla, mutta vapaa-ajalla ei. mutta täällä painotettunen luokkien oppilaat on todellakin usein melkein kaikki eri suunilta. Joten on se monelle lapselle kyllä kaverisuheiden kannalta paljon huonompi vaihtoehto kuin lähikoulu olisi. Kyllä lapsi noin paljon enemmän yksinäisyyttä kokee ja sitä kautta se voi vaikuttaa moneen asiaan. Vähän sama kuin maaseudulla asuvan lapsen kohdalla, joka asuu kaukana kavereista. Kyllä sitä yksinäisyyttä on enemmän kuin kaupungissa asuvilla ja se on raastavaa. Itse sen kokeneena voin näin todeta. Ja se lapsuuden yksinäisyys helposti vaikuttaa vielä aikuisiässäkin kömpelyytenä ihmisten kanssa.
Minulla molemmat on painotetussa. Esikoinen vaihtoikin toiseen painotukseen toiseen yläkouluun. Hänellä on säilynyt myös ne entisenkin koulun kaverit. Eli ei mitään ongelmia sosiaalisesti. Kuopuksella on määräiltapäivät milloin treffaa ketäkin kaveria ja hän jää myös yhrenä iltapäivänä harraatukseen koululle. Systeemi rullaa. Ei ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
En ole ollut painotetulla luokalla eivätkä olleet lapsenikaan, mutta mietin, että olisko noilla luokilla vähemmän erityislapsia ja häiriköintiä? Käsittääkseni (voin olla väärässäkin) tuollaiset luokat ovat usein sellaisissa kouluissa, joissa muutenkin on keskimääräistä vähemmän ongelmia.
Joissakin kaupungeissa painotetut luokat on myös huonoilla alueilla. Riippuu kai paikasta.
Laseni ovat koulussa, joka on ihan hyvällä alueella. Painotettu kieliluokka ja muutama tavallinen rinnakkaisluokka. Lapseni painotettu luokka on hyvä, mutta ylemmällä painotetulla luokalla on ongelmaoppilaita, kuten on painotetulla luokaalla olevan lapseni rinnakkasluokalla ja myös alemmilla luokilla. Kyse on tappeluista jo tokaluokkalaistenkin poikien kesken, joista tulee jälkiä, kunnon tappeluita siis.
Opettajat kuulemma huutavat ja sättivät luokkia, myös lapseni luokkaa joka ei ymmärtääkseni on vain vähän levoton. Painotetut luokat keskimäärin on varmaan rauhallisempia kuin muut luokat, mutta sitten kun yleensä kouluissa on myös niitä tavallisia luokkia. Eli siis kyllä täällä ainakin eritysoppilaita ja ongelmia riittää. Tämä on vielä tavallinen keskikokoinen kaupunki. Nykyajan koulu ei näytä kestävän kahta rinnakkaisluokkaa enempää ilman suuria ongelmia ja levottomuuden lisääntymistä.
Mutta ei koulu kyllä vanhemmille mitään kerro. Moni vanhempi ei tiedä että tuollaista menoa on. Pahentunut vaan muutaman viime vuoden ajan.
Hyät julkiset yhteydet sekä kouluun että kavereihin, niin silloin joku painotettu luokka on hyvä asia. Mutta jos joutuu itse autolla roudaaman lapsen kouluun tai kavereille niin raskaaksi voi ajan mittaan käydä.
Asia, josta harvemmin puhutaan, mutta on arkipäivää opettajille, on se että painotetuilla kieliluokilla on myös oppilaita, joille opetus käy liian rankaksi.
Kieliluokalla joutuu yleensä ottamaan toisen vieraan kielen viimeistään 4lk. Siinä vaiheessa ne lapset, joille kielen opiskelu on ollut jo aiemmin haastavaa alkavat todella väsyä. Kun usein osalla kieliluokan oppilaista alkaa näkyä ongelmia jo toisella luokalla, kun se kieli vaikeutuu ja pitää jo oikeasti osata jotain jotta pysyy mukana opetuksessa. Se on raskasta myös vanhemmille, kun he joutuvat auttamaan tunteja viikossa läksyjen teossa kiukuttelevaa, väsynyttä ja jopa itkuista lasta. Jolla itsellään on hävinnyt motivaatio kielen opiskeluun, kun ei enää ole pärjännyt muiden mukana. Tämä voi purkautua myös vakavina käytöshäiriöinä kotona tai koulussa.
Vaikka oppilaat testataan ennen ensimmäistä luokkaa niin välillä havaitaan että jollakin oppilaalla on eritysongelmia joihin tarvitsee eritystukea ja sellaista mahdollisuutta ainakaan kieliluokilla ei pääsääntöisesti ole, tukiopetusta ei voi saada. Tällöin oppilas siirretään lähikouluun, jos on toisen alueen lapsi. Se on lapselle raskasta, ensin ei pärjännyt kieliuokalla ja sitten siirtyy toiseen kouluun ja väsynyt lapsi joutuu sopeutumaan uuteen ympäristöön ja kavereiden löytyminen on haastavampaa kuin olisi ollut enimmäisen luokan alussa.
Monta asiaa kannattaa ottaa huomioon kun miettii vaihtoehtoja. Harvemmin painotetun opetuksen kielteisistä puolista puhutaan vaikka syytä olisi. Yleensä esimerkiksi ylimääräistä kieltenopetusta vain kehutaan ja ihannoidaan eikä nähdä varjopuolia. Vanhemmillekin on arka paikka myöntää sitä ettei oma lapsi pärjäännytkään kieliluokalla. Erityslahjakkaalle lapselle kieliluokka on hyvä valinta.
Nivelvaiheita on 3. Luokka ja 7. Luokka. Silloin voi vaihtaa koulua ihan huoletta.
Vierailija kirjoitti:
Nivelvaiheita on 3. Luokka ja 7. Luokka. Silloin voi vaihtaa koulua ihan huoletta.
Ei se ihan huoletta lapsen näkulmasta katsottuna tapahdu. En tiedä yhtään kuntaa, jossa luokka hajoitettaisiin alakoulussa ilman erityistä painvaa syytä. Jos lapsi vaihtaa kolmannella luokalla painoteusta opetuksesta pois niin hän menee lähikouluun ja luokkaan, jossa muut tuntevat toisensa jo entuudestaan. Ja joka tapauksessa lapsi joutuu tutusta luokasta pois.
7.luokka koostumus taas riippuu kunnasta ja myös alueesta. Joillain alueilla pidetään luokat suoraan alakoululta mahdollisimman samoina, joissain sekoitetaan alakouluista tulevat oppilaat yläkoululle tullessa ja muodostetaan uudet luokat.
Ap, painotettu opetus on ainakin täällä stadissa käytännössä ainoa keino päästä muualle kuin lähikouluun.
Esimerkiksi me asumme Suomen huonoimman lukion (jossa siis myös alueemme yläkoulu, samat opet ja ilmapiiri) koulupiirissä, jonne emme halunneet lastamme. Ko. koulussa esimerkiksi ei välttämättä toteudu lainkaan kahdeksannelta alkavaa valinnaista kieltä.
Ei se sen kummempaa brassailua ole, kun vaan nyt toivomme, että lapsi saisi valita C-kielen ja saisi edes kutakuinkin laadukasta opetusta. Onko se jotenkin turha toive ja jos on, voisiko joku perustella miksi!
Ainakin täällä stadissa painotettuihin luokkiin hakeminen on täysin normaalia. Ala-asteen meilläkin lapsi kävi lähikoulussa, mutta yläasteelle halusi itse hakea muualle ja onneksi pääsi haluamaansa opetukseen, joka on vielä hänen intohimonsa harrastuksena ja toiveammatti tulevaisuudessa.
JOS lähikoulu olisi ok keskivertoyläkoulu, niin sinne olisi mennyt meidänkin lapsemme. Mutta kaikilla ei ole hyvää lähikoulua, muista ap se.
No esim meillä ei ole kunnollista lähikoulua, vaan lakkautusuhan alainen parakki ja sitten epämääräinen jatkumo erilaisissa homehökkeleissä.
Tarjolla siis vuosikausia epävarmuutta ja huonoa sisäilmaa. Ja jos täällä menee paikalliseen yläkouluun, on sama heittää hyvästit opiskelullekin, koska rellestys.
Siksi.