Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä tehdä kun lapsi ei vaan tottele, tilitys

Vierailija
27.02.2017 |

Vaikka miten toimisi lapsen kanssa niin lapsi ei vaan tottele. Kun lapsi huomaa, että alan jo hermostumaan niin siihen toteaa ilkkuen, että älä nyt ala rageemaan siinä (tuon sanan on oppinut kaveriltaan). Myöskin ihmettelee, miksi hermostun jos samaa käskyä/kieltoa olen hokenut jo sen kymmenen kertaa. Myöskään lapsi ei saa mitään tehtyä loppuun ilman, että samaa ohjetta pitää käydä toistamassa lukuisia kertoja. Jos lapselle sanoo, että mene hakemaan reppu ja tee läksyt niin repun hakeminen kestää ja kestää. Silloin saa jo kysyä mikä siinä voi kestää noin kauan. Lapsi on jäänyt jo välillä tekemään jotain muuta. Sama toistuu kaikkien asioiden kanssa.

En jaksaisi joka päivä vääntää joka asiasta kun lapsi kieltäytyy tottelemasta ja hymyilee vaan ilkikurisesti. Välillä tuntuu, että lapsi oikein nauttii meidän ärsyttämisestä. Mikään kännykkä kielto ei auta, sama jatkuu silti. En kertakaikkiaan enää tiedä mitä tehdä. Lapsi on jo 10-vuotias.

Lapsi myös käyttää rumaa kieltä ja puhuu epäkunnioittavasti meille vanhemmille sekä veljelleen. Eikä varmasti ole oppinut sitä meiltä! Myös koittaa saada veljeään tekemään omia kotitöitään. Menee siis karjumaan veljelleen ja koittaa näin pakottaa veljensä esimerkiksi viemään roskat. Esimerkki: Lapsi on menossa ulos ja annan eteiseen roskapussin ja sanon, että veisitkö tuon samalla roskikseen. Lapsi ottaa jalat alleen ja juoksee kauaksi roskapussista ja sen jälkeen menee huutamaan veljelleen, että sinä olet lähempänä, ala mennä viemään ne roskat!

Lopputulos on siis että en osaa auttaa lasta, en osaa ohjata lasta käyttäytymään oikein. Vieraiden aikana lapsi käyttäytyy hyvin ja myös koulussa.

Kommentit (44)

Vierailija
41/44 |
28.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on myös lapsi, joka lakkaa tottelemasta jos rajat eivät ole tiukat. Tietää että jos leluja ei kerätä illalla pois lattioilta, äiti kerää ne suoraan roskiin. Jos ei hae reppua ja aloita läksyjä pyydettäessä, kerron että siinä tapauksessa jää mieluisa harrastus siltä viikolta väliin jne.

Välillä tunnen itseni maailman hirveimmäksi äidiksi kun joudun kiristämään ja uhkailemaan lastani jatkuvasti, mutta mitä tiukemmalle rajat vedän, sen paremmin lapsi tottelee ja sen iloisempi ja tyytyväisempi on joka päivä. Jos rajat löystyvät esimerkiksi työstressin vuoksi, tai kun olen hoitanut sairasta isääni enkä ehdi pitämään kuria, lapsi muuttuu parissa viikossa pikkutyranniksi.

Vedä vaan rajoja ja opettele kestämään huutoa, vinkumista ja haukkuja kun lapsesi protestoi rangaistuksia vastaan. Kun hän tajuaa että sinua on toteltava, ulina vähenee. Tsemppiä!

Ja tätä peukutetaan. En ymmärrä. Miksi lapsen pitää kerätä, joka ilta lelut lattialta? Jos lelujenkeräyssääntö onkin, niin reilumpaa on laittaa sääntörikkomuksesta suosikkilelu jäähylle. En myöskään ymmärrä sitä, että lapsen tottelemattomuutta kotrolloidaan harrastuksella. Harrastus on hyvä asia lapselle. Meillä ei tipu peliaikaa, jos läksyt ei ole tehty. Ulos saa kyllä kaverin kanssa mennä, vaikka läksyt ei olisi tehty. Pidän ulkoilua ja lapsen kavereita hyvänä asiana lapsen elämässä ja en halua niiden tiimoilta rangaistuksia jaella. Läksyt tehdään siten ulkoilun jälkeen tai seuraavana aamuna. Alakoulussa niitä läksyjä ei niin paljoa ole.

No meillä läksyjen teko ongelmat yleensä liittyy siihen, että lapsi on pyörinyt kavereiden kanssa koko päivän ja on liian väsynyt keskittymään illalla. Lapsi saa jättää läksyt myöhempään ajankohtaan, jos hän huolehtii niistä itse. Eihän se silloin minua haittaa missä järjestyksessä asiat hoidetaan, kunhan hoidetaan. Aivan eriasia on, jos läksyt jää tekemättä tai niiden tekoon liittyy kiukuttelua ja kitinää. Silloin on syytä huolehtia ensiksi läksyistä ja sitten huvista.

Vierailija
42/44 |
01.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä ketju, jatkakaa keskustelua! Kertokaa myös miksi esiteini ikä on niin vaikea? Jos on rankka esiteini ikä, onko teini-ikä vielä kamalampi? Vai voisiko kapinallisuus ja hankaluus helpottaa jo teini-iässä? Meillä myös 10-vuotias jonka kanssa joutuu vääntämään kaikesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/44 |
13.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ihan kuin minun kynästä... Kun on kiire harrastuksiin niin madellaan sitten irvistellään vihaisena kun on taas myöhässä!

Jätäs kerran lähtemättä kun matelu alkaa.

Vierailija
44/44 |
13.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun äidillä alkaa savu nousemaan korvista ja lapsi näkee, että äiti on räjähtämispisteessä, niin lapsi ilkkuu ja uhmaa kahta kauheammin. Ainakin meillä on näin. Hitto, että on turhauttavaa. Joskus räjähdän ja huudan lapselle - ei tehoa. Yleensä yritän tosissani hillitä hermojani ja pysyä rauhallisena, mutta eipä sekään auta aina. Tiedän, että tuo huutaminen ei auta. Lapsi pääsee siinä tilanteessa voitolle. Olen kuitenkin vain ihminen. En ihan kaikkea paskaa kestä kuulla omalta lapselta tyynen rauhallisena.

Uskokaa pois, olen kokeillut jäähyjä, pelikieltoja, jopa arestia. En voi sanoa, että kasvattaminen olisi ihan putkeen mennyt. Lapsi tosin on menossa adhd-tutkimuksiin, koska myös koulusta on tullut palautetta ja asioita on alettu miettimään ulkopuolistenkin kanssa.

Meillä on se erona, että lapsi ei myöskään käyttäydy paremmin vieraiden läsnäollessa eikä koulussakaan. Myös toiminnanohjausta tarvitsee päivittäin useasti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän seitsemän