Ei minusta ole köyhän miehen vaimoksi
En vaan enää jaksa millään köyhyyttä. Muita samanlaisia?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Olen rikkaan miehen köyhä vaimo. Hävettää jos tuo antaa rahaa tai ostaa jotain kalliimpaa minulle kun en voi antaa mitään takaisin, ei me pelkästään materiaalista välitetä mutta tuntuu se vähän ikävältä kun itse pystyy vuodesta toiseen antamaan lahjaksi vain haluja ja pusuja.
Kelpaisi olla edes vähän köyhempi mies :D
Yhteiset rahat teillä on, kun naimisissa olette.
Vierailija kirjoitti:
Siis mieheni on aivan tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseen ne ja elämäämme. Lapset ovat terveitä,on ruokaa ja leluja. Minun haaveitani nuo kesämökki ja vene on. Mies ei haaveile mistään eikä hän halua säästää lainkaan
Rutiset siis turhasta. Ei sun haaveita toteuta muut kun sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Uupunut kirjoitti:
Ymmärrän sinua. Samaa vikaa. Olen nainen, ja ainoa joka käy työssä. Olen jo valmiiksi uupunut ja sairauksia on, mutta pakko jaksaa. Mies on ollut yli vuoden, pian 1,5 vuotta ilman työtä. Väsyttää vastata yksin kaikesta ja sairaslomaa tarvitsisin, mutten uskalla jäädä. Ihan paskaa päivästä toiseen. Välillä suunnittelen ajavani rekkaa päin, pääsisi tästä paskaelämästä.
Se päivä tulee kyllä kun et pääse enää sängystä ylös, usko pois. Mitä jos kuitenki saikuttasit jo nyt..
Kun vaan voisin. Järkeväähän se olisi. Mutta en vaan voi. Rekka ei ole hyvä, en halua muille ongelmia. Lääkkeitä jo kerran kokeilin, ei ollut tarpeeksi, ja päädyin sairaalaan. No, elämä korjaa aikanaan pois, viimeistään. Pahinta on, että jokainen päivä on yhtä väkisin vääntämistä kun ne voimat on ihan loppuun käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen ainoa työssäkäyvä. Mies ja neljä lasta elätettävänä. Rahallisesti pärjäisin paremmin yksin. Mies on aiemmin ollut töissä, nyt viimeiset 3 vuotta vain ajoittain. Työttömyys ei haittaisi niin kovin, jos olisi edes yritystä, mutta ei mitään tulevaisuuden suunnitelmaa tunnu olevan. Kotonakaan ei saa enää mitään tehtyä, kaikki on minun töitäni. Ja sitten mietitään mihin se läheisyys ja seksi katosi parisuhteesta.
Vedän tämän kommenttini takaisin, me ei ap:n kanssa olla kohtalotovereita, ei mulla mitään kauheita materiatoiveita ole, ihan vaan toivoisin, että rahaa olisi siihen peruselämiseen ja joskus vaikka vara ostaa uudet verhot
No.. Meillä oli yhteinen haave, joka yhdessä toteutettiin. Muusta turhasta sitten pihistellään. Paitsi lapsen kuluista ei senttiäkään. Itse onneks tykkään marketti vaatteista ym tavaroista ja musta olis todella typerää laittaa rahaa joihinki merkki lakanoihin. Mut kukin elää tavallaan. Haaveeseen tarvittiin molempien palkat, mun pienempi ja miehen vähän isompi. Valintoja, valintoja..
Vierailija kirjoitti:
Ala aina välillä näyttämään ikkunasta pillua. Saat vaihtelua elämääsi.
Nyt oli oiva neuvo. Sulle voisi aueta loistelias ura esim. terapeuttina tai life coachina :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen rikkaan miehen köyhä vaimo. Hävettää jos tuo antaa rahaa tai ostaa jotain kalliimpaa minulle kun en voi antaa mitään takaisin, ei me pelkästään materiaalista välitetä mutta tuntuu se vähän ikävältä kun itse pystyy vuodesta toiseen antamaan lahjaksi vain haluja ja pusuja.
Kelpaisi olla edes vähän köyhempi mies :DYhteiset rahat teillä on, kun naimisissa olette.
Miksi minun pitäisi saada osa jonkun muun tekemästä työstä? Yhteisistä menoista mies tietysti maksaa enemmän mutta käyttörahat on kummallakin omat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen ainoa työssäkäyvä. Mies ja neljä lasta elätettävänä. Rahallisesti pärjäisin paremmin yksin. Mies on aiemmin ollut töissä, nyt viimeiset 3 vuotta vain ajoittain. Työttömyys ei haittaisi niin kovin, jos olisi edes yritystä, mutta ei mitään tulevaisuuden suunnitelmaa tunnu olevan. Kotonakaan ei saa enää mitään tehtyä, kaikki on minun töitäni. Ja sitten mietitään mihin se läheisyys ja seksi katosi parisuhteesta.
Vedän tämän kommenttini takaisin, me ei ap:n kanssa olla kohtalotovereita, ei mulla mitään kauheita materiatoiveita ole, ihan vaan toivoisin, että rahaa olisi siihen peruselämiseen ja joskus vaikka vara ostaa uudet verhot
Sun haaveet on järkeviä. Toivottavasti ne vielä toteutuu. Tsemppiä.
Miksi ap haaveilee veneestä? Voisin kuvitella, että sitä huippaa kuivalla maallakin.
Uupunut kirjoitti:
Ymmärrän sinua. Samaa vikaa. Olen nainen, ja ainoa joka käy työssä. Olen jo valmiiksi uupunut ja sairauksia on, mutta pakko jaksaa. Mies on ollut yli vuoden, pian 1,5 vuotta ilman työtä. Väsyttää vastata yksin kaikesta ja sairaslomaa tarvitsisin, mutten uskalla jäädä. Ihan paskaa päivästä toiseen. Välillä suunnittelen ajavani rekkaa päin, pääsisi tästä paskaelämästä.
Köyttäkin on olemassa. Et pilaa muidenkin elämää, jos olet elämääsi kyllästynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen rikkaan miehen köyhä vaimo. Hävettää jos tuo antaa rahaa tai ostaa jotain kalliimpaa minulle kun en voi antaa mitään takaisin, ei me pelkästään materiaalista välitetä mutta tuntuu se vähän ikävältä kun itse pystyy vuodesta toiseen antamaan lahjaksi vain haluja ja pusuja.
Kelpaisi olla edes vähän köyhempi mies :DYhteiset rahat teillä on, kun naimisissa olette.
Miksi minun pitäisi saada osa jonkun muun tekemästä työstä? Yhteisistä menoista mies tietysti maksaa enemmän mutta käyttörahat on kummallakin omat.
Ei pidäkään. Kieltäydy lahjoista, jos susta ei tunnu reilulle ottaa nitä vastaan. Sama systeemi meilläkin. Itsellä tosin ei rikasta miestä, mut parempi tulonen kun itse.
Mua kävi surettaan tuo loppuun palanu äiti, joka ei saa edes uusia verhoja.. :(
Vuokraa vene. Huomaat, että pari kertaa riittää ja sitten se homma oli nähty. Kuivanmaan kesämökkejä saa halvalla. Et tarvitse 150 tonnia haaveisiisi.
Vierailija kirjoitti:
Vuokraa vene. Huomaat, että pari kertaa riittää ja sitten se homma oli nähty. Kuivanmaan kesämökkejä saa halvalla. Et tarvitse 150 tonnia haaveisiisi.
Mökinkin voi vuokrata. Hassua, että ap:n mies on täysin tyytyväinen elämäänsä, eikä se oo edes tajunnut olevansa köyhä.
Voisitte vuokrata veneen ja mökin vaikka kesälomaksi.
Köyhyyttä voisin sietää, mutta en päämäärättömyyttä ja vetelehtimistä.
Minä tienaan noin kaksi kertaa sen mitä mieheni, ja se ei ole mikään onglema.
Mieheni vaihtoi muutama vuosi sitten itselleen paremmin sopivaan työhön, jossa palkka huomattavasti
edellistä alhaisempi. Onneksi omat tuloni suunnilleen samaan aikaan nousivat, joten rahan puolesta tilanne ennallaan tai vähän parempi kuin ennen.Tärkeintä, että mies voi nyt henkisesti paremmin ja sitä kautta on paremmalla tuulella ja jaksavampi kuin ennen.
Lorvimista en sietäisi, eli sellaista, ettei olisi mitään yritystä mihinkään. Siinä se rahanpuute ei olisi todellakaan se suurin ongelma. Työttömänäkin voi tehdä monenlaista, ainakin ne kotityöt (jos toinen on töissä), opiskella, etsiä aktiivisesti duunia, vapaaehtoishommia...jne. Henkinen velttoilu on melkein pahinta mitä tiedän.
Minä olin 25 vuotta sitten köyhä mies, joka otti köyhän vaimon. Nyt minä olen miljonääri, jolla on köyhä vaimo, jolta saa lempeä kerran puolessa vuodessa.
Arvatkaa onko käynyt monta kertaa mielessä, että tuon rahan voisi tuhlatakin johonkin hauskaan. Vaikka orgastiseen nymfomaanivaimoon.
Itekään en kestä köyhyyttä niin keksin sellaisen näppärän idean, että panostin todella paljon uraan alle 20 vuotiaana ja nyt 30 vuotiaana en ole rikas, mutta nettotuloni ovat 65k vuodessa. otin kyllä köyhän miehen, oli ihanaa kun saivalita kumppaniksen sen johon eniten rakastuu eikä joutunut tehdä mitään kompromisseja luonteen suhteen vain lompakon vuoksi.
toisen varalisuudelle rakennettu elämä kun ei yleensä kestä kuin osan elämää. Itse rakennettu kestää huomattavasti pidempään eikä se ole riippuvainen yhdessäolosta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 25 vuotta sitten köyhä mies, joka otti köyhän vaimon. Nyt minä olen miljonääri, jolla on köyhä vaimo, jolta saa lempeä kerran puolessa vuodessa.
Arvatkaa onko käynyt monta kertaa mielessä, että tuon rahan voisi tuhlatakin johonkin hauskaan. Vaikka orgastiseen nymfomaanivaimoon.
Kannattaa kysyä onko se vaimokin kanssasi pelkän rahan takia. Ehkä olisitte onnellisempi ilman toisianne.
tulis sota muuttuisi ihmisten arvot! Sairaat arvot nykyään. Tosin on sitä ennenkin haviteltu rikkaisiin naimisiin mutta silloin se köyhyys oli todellista eikä semmoista ettei ole varaa ostaa carlvonstyyrmannin lakanoita ynnä muita stokkatuotteita.