Lue keskustelun säännöt.
Millaista on asua Helsingin ulkopuolella?
26.02.2017 |
Tuli mieleen tuosta ketjusta, missä joku oli muuttamassa pohjoisesta Helsinkiin. En ole itse asunut ikinä Suomessa muualla kuin Helsingissä, ja muutin Suomesta pois vuosia sitten. En ole myöskään matkustanut Suomen sisällä mitenkään hirveästi. Millaista elämänne on? Kiinnostaa kuulla sekä kaupunkilaisilta että maaseutulaisilta.
Kommentit (42)
Halvempaa ja ihmiset eivät puhu nenäänsä honottaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin elämäni ekat 25v. Helsingissä, sen jälkeen 5v. ulkomailla ja nyt Suomessa n.50km Helsingistä. Helsingissä en edes tunnistanut naapureita, kuhan moikkasin kaikkia vastaantulijoita. Täällä "maalla" kaikki tuntee toisensa ja täällä tunnutaan puhaltavan yhteen hiileen - naapuri jopa kysyi alkutalvesta, että tarviiko tulla vaihtamaan autoon renkaat, hän voisi vaihtaa samalla kun vaihtaa omaansa ja olin ihan hämmentynyt noin ystävällisestä avuntarjouksesta :)
No jos kerrot millaista oli asua Helsingissä, osaan verrata pienempään kaupunkiin.
No ei tää nyt mitenkään poikkea Helsingin lähiöiatä. T: vantaalainen
No ei kuule ole juuri mitään eroa. Samat siwat, k-kaupat, lidlit, stocmannit, asunnot, harrastukset, opiskelumahdollisuudet jne jne.
Huvittaa helsinkiläsiten ylimielisyys ja kuvitelmat pääkaupungistamme ikään kuin jonakin aivan eri maana. Karu fakta on, että Helsinkikin on pelkkä käpykylä isossa kuvassa. Suurta siellä ei ole kuin luulot.
Ajatellaan nyt vaikka nähtävyyksiä: stadionin (15 metriä?) korkea torni, eduskuntatalon portaat, eläintarha saaressa, Suomen mittakaavassakin pienehkö tori, jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaahan se olla mielenkiintoinen kokemus niille jotka Helsingissä ovat koko ikänsä asuneet. Itse olen asunut pitkin Suomea ja Helsinki on ainoa paikka Suomessa missä todella olen viihtynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon asunut lapissa, kainuussa, pohjanmaalla ja pääkaupungissa. Kaikissa puolensa. Nyt asun helsingissä. Asunnot ovat muualla halvempia ja asioiden hoitaminen jotenkin niin paljon yksinkertaisempaa kun kaikki on muutaman kilometrin säteellä. Helsingissä saa odotteluun ja pysäkeillä odotteluun käyttää paljon aikaa, toisaalta täällä voi elää ilman omaa autoa. Ihmisiä on paljon, eikä jokaista voi katsoa. Koppavuus on jotenkin myytti. Jos jonkun pysäytät niin varmasti auttavat ihan yhtä hyvin kuin muuallakin. Kyräily puuttuu, eikä ketään erityisemmin kiinnosta jos joku on erilainen. Itsestä tuntui pikkukylässä että jos et tee niinkuin valtavirta ikäisistäsi niin jotenkin olet aika yksin. Helsingissä oman henkisten ystävien löytäminen on niin.paljon helpompaa ollut minulle. Helsingissä ollessani kaipaan pohjoisen talvea. Luontoa löytyy läheltä keskustaakin.
Sanotaan näin: jos on muuttanut pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin, paluu tuntuu mahdottomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se menettelee täällä Oulussakin. Viihdyn nyt paremmin kuin Helsingissä.
Eläminen on halvempaa ja välimatkat kaupungin sisällä lyhyempiä. Asuminen lyhyen kävelymatkan päässä työpaikasta on realistinen toive. Helsingissä on helpompaa tulla valmiille astialle, kun taas pienessä kaupungissa joudut monesti rakentamaan itse puitteet mieluisalle työlle ja harrasteille. Toisaalta tilat ja puitteet on helpommin hankittavissa lähelle.
Suomalainen keskikokoinen kaupunki on älyttömän kaukana kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienessä kaupungissa (10 000 asukasta) ja sen keskustassa asuin 18 vuotta. Elämä oli turvallista ja normaaleja maaseutukaupungin harrastuksia harrastin ja vietin aikaa kavereiden kanssa. Mitään paikkaa olla ja käydä ei ollut. Nyt aikuisena kun käyn samassa kaupungissa, huomaan, että töitten jälkeen kaikki menee kauppaan ja sitten kotiin, kaupunki hiljenee n. klo 18:n aikaan ja illalla on vain hiljaista. Kun menee talon pihalle, kuulee vain hiljaisuuden. Jos haluat mennä johonkin, voit mennä ruokakauppaan tai uimahalliin. Kirjasto menee kiinni aikaisin.
Muistan, kun lähdettiin ulkomaille, ensin piti matkustaa 8 tuntia Helsinkiin. Hirveän pitkä matka kaikkialle, esimerkiksi kesällä vesipuistoon kahden tunnin ajomatka. Jos haluat harrastaa jotain muuta kuin mitä on paikallisessa kaupungissa tarjolla (kaksi lajia), on joka ilta 100 km:n matka valtatietä pitkin seuraavaan suurempaan kaupunkiin.
Kesällä viimeisetkin katoavat kesämökeilleen, käytännössä et näe ketään ihmisiä kuin silloin, kun ne käyvät ruokakaupassa.
Ja siis nyt asun Helsingissä. Helpompi hengittää, lapsille harrastusmahdollisuuksia vaikka mitä, museoissa, kahviloissa, ravintoloissa, merenrannalla, puistossa, sisäleikkipaikoissa, konserteissa, ym. ym. löytyy tarjontaa lapsille ja aikuisille. Mutta kuitenkin rauhallista, kun ei asu keskikaupungilla. En muuttaisi takaisin.
Jos alkaa tuntua liialta ihmisten määrä, siihen auttaa, kun käy jossain eurooppalaisessa kaupungissa pyörähtämässä. Helsingissä on väljää ja rauhallista.
Vierailija kirjoitti:
Eläminen on halvempaa ja välimatkat kaupungin sisällä lyhyempiä. Asuminen lyhyen kävelymatkan päässä työpaikasta on realistinen toive. Helsingissä on helpompaa tulla valmiille astialle, kun taas pienessä kaupungissa joudut monesti rakentamaan itse puitteet mieluisalle työlle ja harrasteille. Toisaalta tilat ja puitteet on helpommin hankittavissa lähelle.
Suomalainen keskikokoinen kaupunki on älyttömän kaukana kaikesta.
Rakentamaan itse puitteet mieluisalle työlle ja harrasteille? Mitähän tuo käytännössä tarkoittaa?
Töitä on pääkaupunkiseudulla luonnollisesti paremmin saatavilla, mutta mitä harrastuksiin tulee, niin eipä nyt äkkiseltään tule mieleen harrastusta, mitä ei missä tahansa muussa vähintään keskikokoisessa kaupungissa voisi harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikkelissä asutaan, ollaan asuttu ja pääasiassa opiskeltukin. Minä, mies ja kaksi lasta päiväkotilainen ja ekaluokkalainen. Mies tekee työtä pitkää päivää yrittäjänä ja matkustaa usein pääkaupunkiseudulle työasioissa, minä yksityisessä yrityksessä hallinnossa normaalia työpäivää liukuvalla työajalla. Harrastetaan liikuntaa, kuntosalia ja lenkkeilyä, viikonloppuisin käydään usein ulkona syömässä, lounas syödään arkisinkin ulkona, saunotaan, shoppaillaan, laitetaan perheen kanssa ruokaa ja valmistellaan ruokaa ja vaatteita jo seuraavaksikin viikoksi. Viikolla iltaisin siivoilen jonkin verran, meillä siivotaan kunnolla todella harvoin. Muutaman kerran vuodessa käydään jollain keikalla joko Mikaelissa, festareilla tai klubikeikalla. Matkustetaan (tällä hetkellä) perheen kanssa etelään melkein joka talvi, lasketellaan Tornimäessä koko perhe ja joskus uskaltaudutaan Tahkolle, pidemmät laskettelureissut ovat jääneet lasten myötä. Miehen kanssa molemmat ollaan matkusteltua jo lapsena ja etenkin nuorena tuli reppureissattua paljonkin. Haaveissa on parin vuoden päästä automatka Eurooppaan ja Thaimaan reissu koko perheen kanssa. Sitä tavallista siis.
Perseestä. Iso osa muista asukkaista junttieinareita, akateemisia vain vähän. Ei julkista liikennettä, joten joka paikkaan sai aina kävellä. Ei mitään tekemistä töiden jälkeen ja viikonloppuna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläminen on halvempaa ja välimatkat kaupungin sisällä lyhyempiä. Asuminen lyhyen kävelymatkan päässä työpaikasta on realistinen toive. Helsingissä on helpompaa tulla valmiille astialle, kun taas pienessä kaupungissa joudut monesti rakentamaan itse puitteet mieluisalle työlle ja harrasteille. Toisaalta tilat ja puitteet on helpommin hankittavissa lähelle.
Suomalainen keskikokoinen kaupunki on älyttömän kaukana kaikesta.
Rakentamaan itse puitteet mieluisalle työlle ja harrasteille? Mitähän tuo käytännössä tarkoittaa?
Töitä on pääkaupunkiseudulla luonnollisesti paremmin saatavilla, mutta mitä harrastuksiin tulee, niin eipä nyt äkkiseltään tule mieleen harrastusta, mitä ei missä tahansa muussa vähintään keskikokoisessa kaupungissa voisi harrastaa.
Mieti nyt uusiks. Kundaliini jooga, capoiera , hydrobic jne. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan näin: jos on muuttanut pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin, paluu tuntuu mahdottomalta.
Ai, lähipiirissäni, itseni mukaanlukien, on täysin päinvastaisia kokemuksia.
"Rilluvuodet" menee mukavasti Helsingissä, mutta kukaan ei halua siellä lapsiaan kasvattaa ja loppuelämäksi jäädä.
Kaikki tuntemani, joilla on talous riittänyt ja parisuhde kunnossa, ovat muuttaneet maalle/kehyskuntiin/tms.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa helsinkiläsiten ylimielisyys ja kuvitelmat pääkaupungistamme ikään kuin jonakin aivan eri maana. Karu fakta on, että Helsinkikin on pelkkä käpykylä isossa kuvassa. Suurta siellä ei ole kuin luulot.
Ajatellaan nyt vaikka nähtävyyksiä: stadionin (15 metriä?) korkea torni, eduskuntatalon portaat, eläintarha saaressa, Suomen mittakaavassakin pienehkö tori, jne
Rauhoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa helsinkiläsiten ylimielisyys ja kuvitelmat pääkaupungistamme ikään kuin jonakin aivan eri maana. Karu fakta on, että Helsinkikin on pelkkä käpykylä isossa kuvassa. Suurta siellä ei ole kuin luulot.
Ajatellaan nyt vaikka nähtävyyksiä: stadionin (15 metriä?) korkea torni, eduskuntatalon portaat, eläintarha saaressa, Suomen mittakaavassakin pienehkö tori, jne
Rauhoitu.
Lakkaa itse huohottamasta, ihan oikeassa tuo oli, lukuunottamatta tornin korkeutta.
Asumme pikku kaupungissa rauhallisella alueella. Käymme töissä. Lapset saavat leikkiä pihalla, hyvämaineinen 500 oppilaan koulu jossa käyvät. Kauppoihin 2km. Pidämme elämästämme täällä.