Suostuisitko lähtemään tuttusi kanssa helluntaiseurakunnan kokoukseen, jos hän pyytäisi?
Kerro myös oletko uskossa ja jos kyllä mikä suuntaus ja menisitkö kohteliaisuudesta, uteliaisuudesta, kiinnostuksesta seurakunnan toimintaa kohtaan vai muusta syystä / mistä? Jos jättäisit menemättä niin miksi?
Kommentit (46)
tonttuli kirjoitti:
Eksä oli hellari, ei mikään kiihlouskis
Oliko teillä seksiä?
isoisäni olis joskus käynyt kun mummoni halusi (nykyään skitsofreenikko, mummo siis) ja sanoi että kun useamman kerran oli käynyt niin tajusi että siellä oli ihmiset kuulemma selvästi joko ihan diagnosoituja mt-ongelmaisia tai vaan "tyhmiä" (ei ilmaissut ihan näin itse) ja juuri sellaisia jotka on helppo saada hurahtamaan kaikkeen eivätkä pystyneet älykkääseen keskusteluun uskonnostaan. ja siis isoisä ei ole sellainen että menisi tahallaan kiusaamaan ja provosoimaan ja arvostelemaan, häntä vain kiinnosti että mikä saa ihmiset lähtemään sellaiseen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuisi tästä tutusta, jos hänellä olisi jotain käännytysaikeita niin en lähtisi.
Meinaatko, että kutsu voisi tulla jossain muissa aikeissa kuin käännytys-?
Mieti nyt vähän.
En menisi koska olen jo käynyt helluntaisrk:ssa. Ei ollut mun juttu, käyn mieluummin omassa kirkossani.
Vierailija kirjoitti:
Voisin mennä ja olen ollutkin useamman kerran. Uskossa olen, luterilainen. Olen kiinnostunut kaikista kristillisistä suuntauksista mutta myös muista uskonnoista- haluan tietää miksi asioista opetetaan niinkuin opetetaan.
Varsinkin opiskeluvuosina meillä oli opiskelukavereiden kanssa tapana käydä "ristiin" toistemme seurakuntien (ev.lut., vapaakirkko, helluntaiseurakunta) tilaisuuksissa. Nykyään ei aika oikein riitä enää moiseen "tutkimusmatkailuun".
No on kyllä tiukalla, jos joku tunnin tilaisuus esim. kerran kuussa on liikaa. Sano vaan suoraan, ettei kiinnosta nykyään enää.
En menisi. Nuorena uskoa etsiessä kävin hyvin monenlaisissa paikoissa, ja hellareitten keskellä koin lähinnä ahdistusta. Hörhöilyä, hihhulointia ja ihan rehellistä typeryyttäkin.
Oman paikkani löysin kotikirkossani evl. seurakunnassa. Hengellisesti taidan olla eniten körtti, mutta joskus villillä tuulella ollessani myös Kansan Raamattuseuran jutut on ok. Ja ei tarvii ottaa liian vakavasti kenenkään tuota viimeistä lausetta.