Nuoret äidit ovat rahattomia, kouluttamattomia ja onnettomia
20-24-vuotiailla äideillä on elämässään selvästi enemmän riskitekijöitä kuin vanhemmilla äideillä.
Raskaus on lähes aina vahinko eikä lapsi ole toivottu. Nuori äiti harvoin välittää lapsestaan. Nuoren äidin perhetausta on rikkinäinen, hänen vanhempansa ovat eronneet tai hän on yksinhuoltajan kasvattama. Parikymppinen äiti jää todennäköisesti itsekin yksinhuoltajaksi.
20-vuotiaana lapsen saaneet ovat koulupudokkaita, koulut on kesken melkein jokaisella. Heidän elämässään on vanhempia äitejä enemmän riskikäyttäytymistä ja heillä on kaksi kertaa enemmän masennusoireita.
Parikymppisellä ei ole resursseja elättää eikä kypsyyttä kasvattaa lasta.
Kommentit (30)
No sille tokalle lapselle hankitaan isi.
Sitä se on, kun etsitään elättäjäksi varakasta keski-ikäistä Keijoa.
Vierailija kirjoitti:
Koulu kesken yleensä? Miten? Yleensä valmistutaan 18-vuotiaina.
Korkeakoulusta ei kyllä kukaan valmistu 18-vuotiaana.
Ja jos 20v saa lapsen niin se nuoruuden kaipuu tulee ennemmin tai myöhemmin ja se bile-elämä alkaa sitten 30v tms :D
Kyllä tuon ikäisestä voi hyvinkin olla äidiksi, mutta tosiaan tuo koulutus on kyllä yleensä hyvin kehnoa :( tietysti jotkut voi lisääntyä kesken opiskelujen
Se on 16v brassailua "harrastan seksiä"
Ap sen sijaan vaikuttaa kannustavalta, hienotunteiselta ja sivistyneeltä kypsemmältä ihmiseltä. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu kesken yleensä? Miten? Yleensä valmistutaan 18-vuotiaina.
Korkeakoulusta ei kyllä kukaan valmistu 18-vuotiaana.
Koska korkeakoulu on ainoa koulutkseksi laskettava.
Tiedän että tämäon provo mutta vastaan kuitenkin. Itse sain esikoiseni ollessani 24v. Olin ollut mieheni kanssa yhdessä 6v joista naimisissa 2. Olin valmistunut insinööriksi ja ainakin vielä ollaan miehen kanssa yhdessä. Lapsi oli erittäin toivottu ja antoikin vähän odotuttaa itseään. Koen olevani hyvä äiti. Lapsi saa kaiken tarvitsemansa eikä rahahuolia ole vaikka mies vielä opiskeleekin. Ainut noista väittämistäsi mikä piti paikkansa oli se, että vanhempani ovat eronneet, mutta uskaltaisin veikata, että sillä on melko vähän vaikututstalastenteko ikään. En ole ikinä mikään bilehile ollut joten en koe jääneeni vaille nuoruuttani tai mitään muutakaan.
Tuollaiset yleistykset ovat naurettavia, koska jotkut 30-vuotiaanakin lapsensa saaneet voivat tuohon kategoriaan sopia täysin kaiken muun paitsi ikänsä puolesta, ja on täysin hyviä äitejä 18-vuotiaissakin.
N26
Olen samaa mieltä. Lapset hankitaan sitten kun on koulut käyty ja vakituinen parisuhde jos kyseessä ihminen joka kumppanin vierelleen tahtoo. Mun puolesta saa yksinkin vaikka adoptoida muksun sitkun on muut asiat hoidossa. Mut on väärin hankkia lapsia ennen kun on elämä muuten aivan mallillaan. Nuoruuskin on hyvä elää ettei tartte lapsien kasvaessa sitten itsekin kerätä niitä kokemuksia mitkä muut koki jo nuorempana kun eli vapaana ja villinä.
Terveisin 20 v opiskelija
Sain ekan lapsen 21 vuotiaana ja toisen 24 vuotiaana. Olen nyt 34v. Eikä joku bilettäminen voisi vähempää kiinnostaa.
Mieluiten viikonloppuisin olen ihan kotona ja katson vaikka telkkaria.
Lasten isän kanssa olen naimisissa. Myös vanhempani ovat edelleen naimisissa samoin miehen vanhemmat.
Kouluja en ole ikinä tykännyt käydä, mutta opiskelin kyllä itseäni miellyttävä ammatin (amis) ennen esikoista. Tulot nyt 3000e/netto joten ihan hyvin tullaa toimeen mies toki myös töissä.
Jos käy peruskoulun jälkeen amiksen, valmistuu 18 - 19 -vuotiaana. Siinä ehtii vuoden - pari tehdä töitä ennen 20-vuotiaana esikoisen saamista. Halvemmaksi se tulee yhteiskunnalle kuin korkeasti koulutettujen pitkät opinnot ja usein vielä sen jälkeen työttömyyskorvaukset, korkeasti koulutettuja kun on jo vähintäänkin tarpeeksi. Monilla duunarialoilla (esim. lähihoitaja, putkimies, sähköasentaja, vartija) riittää töitä niin paljon kuin jaksaa tehdä. 20-vuotias on nuori aikuinen ja ikänsä puolesta on kyllä valmis jo synnyttämään ja kasvattamaan lapsen. Tuossa iässä moni on ehtinyt jo useamman vuoden seurustellakin. Kaikki ei ole bilettäjätyyppiä, että pitäisi kännissä örveltää 3-kymppiseksi, bilettäjäelämään ei toki lapsi sovikaan, mutta ei kaikki ole sitä tyyppiä.
Tiedän monia vastuuntuntoisia, ahkeria ja yhteiskunnalle hyödyllisiä nuoria äitejä, jotka huolehtivat lapsistaan erinomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että tämäon provo mutta vastaan kuitenkin. Itse sain esikoiseni ollessani 24v. Olin ollut mieheni kanssa yhdessä 6v joista naimisissa 2. Olin valmistunut insinööriksi ja ainakin vielä ollaan miehen kanssa yhdessä. Lapsi oli erittäin toivottu ja antoikin vähän odotuttaa itseään. Koen olevani hyvä äiti. Lapsi saa kaiken tarvitsemansa eikä rahahuolia ole vaikka mies vielä opiskeleekin. Ainut noista väittämistäsi mikä piti paikkansa oli se, että vanhempani ovat eronneet, mutta uskaltaisin veikata, että sillä on melko vähän vaikututstalastenteko ikään. En ole ikinä mikään bilehile ollut joten en koe jääneeni vaille nuoruuttani tai mitään muutakaan.
Tuollaiset yleistykset ovat naurettavia, koska jotkut 30-vuotiaanakin lapsensa saaneet voivat tuohon kategoriaan sopia täysin kaiken muun paitsi ikänsä puolesta, ja on täysin hyviä äitejä 18-vuotiaissakin.
N26
Luulisi insinöörin tajuavan, että jos yksi tuhannesta poikkeaa kaavasta, niin se ei muuta asiaa mihinkään. Juu nou, 99,9% kun sopii ap:n kuvaukseen.
Mä oon sitä mieltä että jokainen saa tehdä lapsen silloin kun itse haluaa :) toki olettaen että lapselle voidaan taata hyvä elämä, se on ensisijaista. Tunnen useita 20v+ äitejä ja he kyllä kaikki tuntuvat olevan todella hyviä äitejä lapsilleen <3 koulutus on kyllä kaikilla hakusessa mutta olen käsittänyt että mammaloman jälkeen jokaisella aikeita hakea korkeakouluun. Olen itse yliopistossa ja meidän kanssamme opiskelee 4 lapsen äiti että kyllä sekin yhtälö onnistuu :D
Olen tätä mieltä vaikka ITSE haluan lapsen vasta siinä 30v tienoilla, mutta ei mun mielestä lastenhankintaan ole mitään oikeaa tai väärää ikää, on yhtä oikein tehdä lapsi 20v tai 36v. Tosiaan kunhan lapselle taataan hyvä lapsuus ja hyvä kasvupohja, jos oma elämä on täysin sekaisin niin sellaiseen tilanteeseen ei ole järkeä tehdä lapsia, tietenkään.
Se on niin yksilöllistä. Toisesta on äidiksi/isäksi jo 20v ja toisesta taas ei IKINÄ.
Ap, jos sinä et ole ehtinyt 18-24 vuotiaana tehdä mitään niin se on ihan sinun oma ongelmasi. Itse hankin tuossa välissä yliopistotutkinnon, omistusasunnon, matkustin yli kahdessakymmenessä maassa, asuin ulkomailla ja niin, sain lapsen.
Minä olin kieltämättä kaikkia noita kolmea. Onneksi asioihin voi vaikuttaa; nyt 16 vuotta myöhemmin olen koulutettu, varakas ja onnellinen. Ja se on pelkästään plussaa että se lapsi on jo iso. Aikansa kutakin.
Itse olen nyt 20. Suuntaan opiskelemaan 6-12v ja vasta sitten aion tehdä lapsen, eli joskus 35v about. Haluan vain yhden lapsen.
Koulu kesken yleensä? Miten? Yleensä valmistutaan 18-vuotiaina.