vietän vapaapäiväni itkemällä. minusta on tehty hirviö-äitipuoli :(

Mietippä tilannetta, kun lapsi on murrosiässä... Ei jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

tutustuimme miehen kanssa viime kesänä, mies on eronnut ja yhden lapsen isä. tämä 5 v poika on varsinainen pikkupiru ja sen enempää mies, kuin pojan äitikään eivät osaa, uskalla tai halua laittaa tätä kuriin ! minä taas päätin, etten moista menoa katsele. tänä aamuna poika huusi ettei halua tarhaan, ei halua ottaa yöpukua pois jne. mies istui lattialla ja selitti että "kun muru iskän pitää mennä töihin ja Minnan asioille" hetken tilannetta seurattuani nappasin pojan syliin, työnsin pyjama päällä toppahaalariin ja nostin ovesta ulos. jätkähän sai kohtauksen ja kaatui kuistille kirkumaan, totesin miehelle vain että "no vie se nyt autoon ". mitä teki mies?! otti pojan syliin , toi sisälle ja alkoi selittää "ettei Minna millään pahalla". tuli niin paska fiilis, että läksin omalle asunnolleni ja lähetin viestin että haluan olla tämän päivän ja koko viikonlopun omassa rauhassani sekä miettiä asioita..

miettiä, onko minusta tähän suhteeseen? paskamaisen ja epäreilun äitipuolen rooliin? tämän aamuinen oli vain jäävuoren huippu.. olen mm. ottanut pojan tiukasti syliin kun yritti lyödä ja purra, mistä sain sitten äidiltään palautetta että pitäisi ottaa mustelmat vastaan ennemmin kuin "pahoinpidellä" väkisin kiinni pitämällä! samoin olen käskenyt pois keit

tiöstä, kun vain pelleili ruuallaan ja kieltänyt heittelemästä palloa sisällä.

mutta kaikki kasvatusyritykseni torpedoidaan päänsilittelyllä ja lässytyksellä, että "voi voi kulta oliko Minna ilkee" en jaksa enää. pesen käteni asiasta.. ja koko perkeleen parisuhteesta. kasvattakoot tyranninsa kuten tahtovat.. tai siis olkoot kasvattamatta. mistäpä minä lapseton tietäisin.. mitä nyt olen kolmenkertainen isosisko ja ja mm. hoidin sisaria kouluun kun äidillä oli migreeni!

Jos lapsi ei ole sun asunnolla, lähde itse pois. Kun mies lässyttää että Minnan pitää lähteä asioille ja iskän töihin, lähde ja jätä äijä hoitamaan tilanne itse. Jos ovat sun asunnolla, sano että suksikaapa molemmat vittuun täältä ja melko pikaseen. Ei sun tarvitse kasvattaa lasta eikä oikeastaan edes olla lapsen elämässä

Herttinen leidit. Tuo on ensinnäkin normaalia uhmaikäisen käytöstä. Toisekseen Minna tyranni voisi nyt ottaa vähän pehmeämmän asenteen, äläkä ole noin jumalattoman tuiskahtelevainen ja ilmeisesti kovakourainenkin. Pieni lapsi tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä, ei mitään hormoneissaan riehuvaa kiukkupussia.

Olet ilmeisesti lapsen elämässä ensimmäinen, joka on edes yrittänyt kasvattaa tätä pikkukeisaria. Tietenkin lapsi suuttuu, kun ei saakaan pyörittää aikuisia oman mielensä mukaan. Nyt ei ole kyse edes mistään taaperosta  tai uhmaikäisestä vaan lapsesta, joka vuoden päästä menee jo eskariinkin, mutta käyttäytyy kuin pikkulapsi. 

Jos lapsen vanhempien näkemykset kasvatuksesta poikkeavat noin paljon omistasi, suosittelen miettimään hyvin tarkkaan, haluatko jatkaa tämän miehen kanssa vai et. Vaikka jotenkin vielä sietäisitkin lapsen temppuilua, omia lapsia et voi tämän miehen kanssa tehdä. Nimittäin siitä tulee ongelmia, kun omien lastesi pitäisi käyttäytyä ja totella, mutta tämän yhden ei. Se olisi myös epäreilua omia lapsiasi kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Herttinen leidit. Tuo on ensinnäkin normaalia uhmaikäisen käytöstä. Toisekseen Minna tyranni voisi nyt ottaa vähän pehmeämmän asenteen, äläkä ole noin jumalattoman tuiskahtelevainen ja ilmeisesti kovakourainenkin. Pieni lapsi tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä, ei mitään hormoneissaan riehuvaa kiukkupussia.

Lapsi on 5-vuotias, ei 3-vuotias. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tutustuimme miehen kanssa viime kesänä, mies on eronnut ja yhden lapsen isä. tämä 5 v poika on varsinainen pikkupiru ja sen enempää mies, kuin pojan äitikään eivät osaa, uskalla tai halua laittaa tätä kuriin ! minä taas päätin, etten moista menoa katsele. tänä aamuna poika huusi ettei halua tarhaan, ei halua ottaa yöpukua pois jne. mies istui lattialla ja selitti että "kun muru iskän pitää mennä töihin ja Minnan asioille" hetken tilannetta seurattuani nappasin pojan syliin, työnsin pyjama päällä toppahaalariin ja nostin ovesta ulos. jätkähän sai kohtauksen ja kaatui kuistille kirkumaan, totesin miehelle vain että "no vie se nyt autoon ". mitä teki mies?! otti pojan syliin , toi sisälle ja alkoi selittää "ettei Minna millään pahalla". tuli niin paska fiilis, että läksin omalle asunnolleni ja lähetin viestin että haluan olla tämän päivän ja koko viikonlopun omassa rauhassani sekä miettiä asioita..

miettiä, onko minusta tähän suhteeseen? paskamaisen ja epäreilun äitipuolen rooliin? tämän aamuinen oli vain jäävuoren huippu.. olen mm. ottanut pojan tiukasti syliin kun yritti lyödä ja purra, mistä sain sitten äidiltään palautetta että pitäisi ottaa mustelmat vastaan ennemmin kuin "pahoinpidellä" väkisin kiinni pitämällä! samoin olen käskenyt pois keit

tiöstä, kun vain pelleili ruuallaan ja kieltänyt heittelemästä palloa sisällä.

mutta kaikki kasvatusyritykseni torpedoidaan päänsilittelyllä ja lässytyksellä, että "voi voi kulta oliko Minna ilkee" en jaksa enää. pesen käteni asiasta.. ja koko perkeleen parisuhteesta. kasvattakoot tyranninsa kuten tahtovat.. tai siis olkoot kasvattamatta. mistäpä minä lapseton tietäisin.. mitä nyt olen kolmenkertainen isosisko ja ja mm. hoidin sisaria kouluun kun äidillä oli migreeni!

Jos lapsi ei ole sun asunnolla, lähde itse pois. Kun mies lässyttää että Minnan pitää lähteä asioille ja iskän töihin, lähde ja jätä äijä hoitamaan tilanne itse. Jos ovat sun asunnolla, sano että suksikaapa molemmat vittuun täältä ja melko pikaseen. Ei sun tarvitse kasvattaa lasta eikä oikeastaan edes olla lapsen elämässä

Vau. Aikuismaista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herttinen leidit. Tuo on ensinnäkin normaalia uhmaikäisen käytöstä. Toisekseen Minna tyranni voisi nyt ottaa vähän pehmeämmän asenteen, äläkä ole noin jumalattoman tuiskahtelevainen ja ilmeisesti kovakourainenkin. Pieni lapsi tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä, ei mitään hormoneissaan riehuvaa kiukkupussia.

Lapsi on 5-vuotias, ei 3-vuotias. 

Jaa, musta tuntuu ettet sä Minna enää laittais 5- veelle mitään väkisin päälle, tai nostelis sitä ulos.

Siitä kuulusi jo sellanen mekkala ja sun pitäisi olla melkoinen lihaskimppu.

Varo ettei naapurit tee susta ilmoitusta.

Eti itellesi uusi mies, jolla ei ole lapsia ja tehkää oma

0/6

Älä jaksa,hanki elämä.

Joo ja lapselle tulee noita kausia ja ikiä joka väliin ja joka tarpeeseen. Eikä siinä tarvita hulluja ja väkivaltaisia aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tutustuimme miehen kanssa viime kesänä, mies on eronnut ja yhden lapsen isä. tämä 5 v poika on varsinainen pikkupiru ja sen enempää mies, kuin pojan äitikään eivät osaa, uskalla tai halua laittaa tätä kuriin ! minä taas päätin, etten moista menoa katsele. tänä aamuna poika huusi ettei halua tarhaan, ei halua ottaa yöpukua pois jne. mies istui lattialla ja selitti että "kun muru iskän pitää mennä töihin ja Minnan asioille" hetken tilannetta seurattuani nappasin pojan syliin, työnsin pyjama päällä toppahaalariin ja nostin ovesta ulos. jätkähän sai kohtauksen ja kaatui kuistille kirkumaan, totesin miehelle vain että "no vie se nyt autoon ". mitä teki mies?! otti pojan syliin , toi sisälle ja alkoi selittää "ettei Minna millään pahalla". tuli niin paska fiilis, että läksin omalle asunnolleni ja lähetin viestin että haluan olla tämän päivän ja koko viikonlopun omassa rauhassani sekä miettiä asioita..

miettiä, onko minusta tähän suhteeseen? paskamaisen ja epäreilun äitipuolen rooliin? tämän aamuinen oli vain jäävuoren huippu.. olen mm. ottanut pojan tiukasti syliin kun yritti lyödä ja purra, mistä sain sitten äidiltään palautetta että pitäisi ottaa mustelmat vastaan ennemmin kuin "pahoinpidellä" väkisin kiinni pitämällä! samoin olen käskenyt pois keit

tiöstä, kun vain pelleili ruuallaan ja kieltänyt heittelemästä palloa sisällä.

mutta kaikki kasvatusyritykseni torpedoidaan päänsilittelyllä ja lässytyksellä, että "voi voi kulta oliko Minna ilkee" en jaksa enää. pesen käteni asiasta.. ja koko perkeleen parisuhteesta. kasvattakoot tyranninsa kuten tahtovat.. tai siis olkoot kasvattamatta. mistäpä minä lapseton tietäisin.. mitä nyt olen kolmenkertainen isosisko ja ja mm. hoidin sisaria kouluun kun äidillä oli migreeni!

Jos lapsi ei ole sun asunnolla, lähde itse pois. Kun mies lässyttää että Minnan pitää lähteä asioille ja iskän töihin, lähde ja jätä äijä hoitamaan tilanne itse. Jos ovat sun asunnolla, sano että suksikaapa molemmat vittuun täältä ja melko pikaseen. Ei sun tarvitse kasvattaa lasta eikä oikeastaan edes olla lapsen elämässä

Vau. Aikuismaista käytöstä.

Noin minä tein. Olin sanonut miehelle etukäteen että jos hän haluaa olla mun kanssa niin huomioi etten mä tykkää yhtään lapsista eikä mua kiinnosta myöskään hänen lapsensa. En hae lasta tarhasta. En hoida sitä. En ruoki sitä. En pese sen vaatteita. Kun lapsi on isällään, pysyn omassa asunnossani. Hyvin on toiminut, lapsi on jo rippikouluiässä ja isä edelleen kuvioissa.

Vierailija kirjoitti:

0/6

Älä jaksa,hanki elämä.

Tää niin masentavaa palstalla. Yksi keksii jutun toiset on ottavinaan tosissaan. No, aika kuluu ja eipä meidän muutakin elämää omaavien tarvitse jäädä kiinni mihinkään oikeaan keskusteluun täällä. Pitäkää hauskaa.

Jätä se sika

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tutustuimme miehen kanssa viime kesänä, mies on eronnut ja yhden lapsen isä. tämä 5 v poika on varsinainen pikkupiru ja sen enempää mies, kuin pojan äitikään eivät osaa, uskalla tai halua laittaa tätä kuriin ! minä taas päätin, etten moista menoa katsele. tänä aamuna poika huusi ettei halua tarhaan, ei halua ottaa yöpukua pois jne. mies istui lattialla ja selitti että "kun muru iskän pitää mennä töihin ja Minnan asioille" hetken tilannetta seurattuani nappasin pojan syliin, työnsin pyjama päällä toppahaalariin ja nostin ovesta ulos. jätkähän sai kohtauksen ja kaatui kuistille kirkumaan, totesin miehelle vain että "no vie se nyt autoon ". mitä teki mies?! otti pojan syliin , toi sisälle ja alkoi selittää "ettei Minna millään pahalla". tuli niin paska fiilis, että läksin omalle asunnolleni ja lähetin viestin että haluan olla tämän päivän ja koko viikonlopun omassa rauhassani sekä miettiä asioita..

miettiä, onko minusta tähän suhteeseen? paskamaisen ja epäreilun äitipuolen rooliin? tämän aamuinen oli vain jäävuoren huippu.. olen mm. ottanut pojan tiukasti syliin kun yritti lyödä ja purra, mistä sain sitten äidiltään palautetta että pitäisi ottaa mustelmat vastaan ennemmin kuin "pahoinpidellä" väkisin kiinni pitämällä! samoin olen käskenyt pois keit

tiöstä, kun vain pelleili ruuallaan ja kieltänyt heittelemästä palloa sisällä.

mutta kaikki kasvatusyritykseni torpedoidaan päänsilittelyllä ja lässytyksellä, että "voi voi kulta oliko Minna ilkee" en jaksa enää. pesen käteni asiasta.. ja koko perkeleen parisuhteesta. kasvattakoot tyranninsa kuten tahtovat.. tai siis olkoot kasvattamatta. mistäpä minä lapseton tietäisin.. mitä nyt olen kolmenkertainen isosisko ja ja mm. hoidin sisaria kouluun kun äidillä oli migreeni!

Jos lapsi ei ole sun asunnolla, lähde itse pois. Kun mies lässyttää että Minnan pitää lähteä asioille ja iskän töihin, lähde ja jätä äijä hoitamaan tilanne itse. Jos ovat sun asunnolla, sano että suksikaapa molemmat vittuun täältä ja melko pikaseen. Ei sun tarvitse kasvattaa lasta eikä oikeastaan edes olla lapsen elämässä

Vau. Aikuismaista käytöstä.

Noin minä tein. Olin sanonut miehelle etukäteen että jos hän haluaa olla mun kanssa niin huomioi etten mä tykkää yhtään lapsista eikä mua kiinnosta myöskään hänen lapsensa. En hae lasta tarhasta. En hoida sitä. En ruoki sitä. En pese sen vaatteita. Kun lapsi on isällään, pysyn omassa asunnossani. Hyvin on toiminut, lapsi on jo rippikouluiässä ja isä edelleen kuvioissa.

No kivat sulle. Olet varmasti mukava ihminen.

Jos et kestä sitä lasta, niin miksi ihmeessä olet sen miehen luona kun se lapsi on siellä? Ole ne ajat omassa kämpässäsi. Ja sitten, kun lapsi on pois isältään, sä olet sen miehen kanssa. Isä hoitaa itse oman lapsensa kasvatuksen, hyvin tai huonosti, ei siihen mitään pikapanoja tarvita mestaroimaan mukaan. 

Ihmettelen tässä sitä, että miksi ap:n piti puuttua koko juttuun, jos oli miehen asunnolla? Mä olisin laittanut itseni valmiiksi ja toivotellut miehelle ja pojalle hauskaa päivänjatkoa. Siinähän nyt olis mies sitten hoitanut poikansa tarhaan, ja jos olisi töistä myöhästynyt suostutellessaan lasta pukemaan, niin eihän se ole multa pois. Ylipäätäänkin sanoisin miehelle, että en tule asunnolle silloin kun poika on siellä, katsotaan nyt mihin suuntaan tämä suhde etenee ja katselisin vähän ympärilleni, löytyisikö ketään sinkkumiestä, jolla ei ole vastuksina lapsia edellisestä liitosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tutustuimme miehen kanssa viime kesänä, mies on eronnut ja yhden lapsen isä. tämä 5 v poika on varsinainen pikkupiru ja sen enempää mies, kuin pojan äitikään eivät osaa, uskalla tai halua laittaa tätä kuriin ! minä taas päätin, etten moista menoa katsele. tänä aamuna poika huusi ettei halua tarhaan, ei halua ottaa yöpukua pois jne. mies istui lattialla ja selitti että "kun muru iskän pitää mennä töihin ja Minnan asioille" hetken tilannetta seurattuani nappasin pojan syliin, työnsin pyjama päällä toppahaalariin ja nostin ovesta ulos. jätkähän sai kohtauksen ja kaatui kuistille kirkumaan, totesin miehelle vain että "no vie se nyt autoon ". mitä teki mies?! otti pojan syliin , toi sisälle ja alkoi selittää "ettei Minna millään pahalla". tuli niin paska fiilis, että läksin omalle asunnolleni ja lähetin viestin että haluan olla tämän päivän ja koko viikonlopun omassa rauhassani sekä miettiä asioita..

miettiä, onko minusta tähän suhteeseen? paskamaisen ja epäreilun äitipuolen rooliin? tämän aamuinen oli vain jäävuoren huippu.. olen mm. ottanut pojan tiukasti syliin kun yritti lyödä ja purra, mistä sain sitten äidiltään palautetta että pitäisi ottaa mustelmat vastaan ennemmin kuin "pahoinpidellä" väkisin kiinni pitämällä! samoin olen käskenyt pois keit

tiöstä, kun vain pelleili ruuallaan ja kieltänyt heittelemästä palloa sisällä.

mutta kaikki kasvatusyritykseni torpedoidaan päänsilittelyllä ja lässytyksellä, että "voi voi kulta oliko Minna ilkee" en jaksa enää. pesen käteni asiasta.. ja koko perkeleen parisuhteesta. kasvattakoot tyranninsa kuten tahtovat.. tai siis olkoot kasvattamatta. mistäpä minä lapseton tietäisin.. mitä nyt olen kolmenkertainen isosisko ja ja mm. hoidin sisaria kouluun kun äidillä oli migreeni!

Jos lapsi ei ole sun asunnolla, lähde itse pois. Kun mies lässyttää että Minnan pitää lähteä asioille ja iskän töihin, lähde ja jätä äijä hoitamaan tilanne itse. Jos ovat sun asunnolla, sano että suksikaapa molemmat vittuun täältä ja melko pikaseen. Ei sun tarvitse kasvattaa lasta eikä oikeastaan edes olla lapsen elämässä

Vau. Aikuismaista käytöstä.

Noin minä tein. Olin sanonut miehelle etukäteen että jos hän haluaa olla mun kanssa niin huomioi etten mä tykkää yhtään lapsista eikä mua kiinnosta myöskään hänen lapsensa. En hae lasta tarhasta. En hoida sitä. En ruoki sitä. En pese sen vaatteita. Kun lapsi on isällään, pysyn omassa asunnossani. Hyvin on toiminut, lapsi on jo rippikouluiässä ja isä edelleen kuvioissa.

No kivat sulle. Olet varmasti mukava ihminen.

Oletko juuri niitä jotka kuvittelee että kaikki rakastuu sinun lapseesi? Niitä ärsyttäviä jotka bussissa selittää kakaralleen että näytä tädille sun uutta lelua ja närkästyy kun tätiä ei kiinnosta tai täti ei kiinnitä pentuun tai sinuun mitään huomiota?

Miksi ylipäätään puutut isän ja lapsen välisiin asioihin? Lapselle kun on aika lailla haitallista se, että isä sanoo yhtä ja toinen aikuinen toista. Lapsi hämmentyy etenkin, jos se tilanteeseen puuttuva aikuinen kohtelee myös isää kuin lasta.

Lapsella on oikeus valittaa aamulla, ihminen se on hänkin. Ja jos siellä on aamulla vielä vieras ihminen viemässä isän huomiota, niin arvaa kahdesti, miltä lapsesta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herttinen leidit. Tuo on ensinnäkin normaalia uhmaikäisen käytöstä. Toisekseen Minna tyranni voisi nyt ottaa vähän pehmeämmän asenteen, äläkä ole noin jumalattoman tuiskahtelevainen ja ilmeisesti kovakourainenkin. Pieni lapsi tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä, ei mitään hormoneissaan riehuvaa kiukkupussia.

Lapsi on 5-vuotias, ei 3-vuotias. 

Jaa, musta tuntuu ettet sä Minna enää laittais 5- veelle mitään väkisin päälle, tai nostelis sitä ulos.

Siitä kuulusi jo sellanen mekkala ja sun pitäisi olla melkoinen lihaskimppu.

Varo ettei naapurit tee susta ilmoitusta.

En ole Minna ja omat lapsenikin ovat jo aikuisia. Eikä 5-vuotiasta todellakaan enää  pueta. Tuon ikäinen lapsi on jo kaksi vuotta mennyt arkiaamuisin päiväkotiin ja aamulla pukeminen on lapselle täyttä rutiinia eikä asia, josta voisi itse päättää. Vaatteet päälle ja menoksi. On ihan mahdollista, että koko aloitus on provo, mutta 5-vuotias ei ole tuossa asiassa pieni lapsi, joka tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä vaan tuon ikäinen lapsi tietää jo, miten toimitaan. 

Et vaikuta kovin itkuiselta, vaikka oletkin tehnyt meille selväksi, että olet tahallaan ja tarkoituksella ilkeä pienelle ihmiselle.

Kasvatuksella ja vihalla on kovin vähän tekemistä keskenään.