Lue keskustelun säännöt.
Miten analysoisitte ihmistä, joka naurahtaa ihan joka väliin jutellessaan jonkun kanssa?
22.02.2017 |
Eli esim. "Kävin tänään uimassa"
johon toinen: "Aijaa no niin uiminen kyllä piristää hehehehhehehehehe". " Olin tänään äidin kanssa serkkutytön luona kun hän täytti neljä" johon hän taas: "Voi kuinka kiva juttu, saiko häm paljon lahjoja? Hehehehehehehhehe". Hän siis naurahtaa ihan kaikelle mitä joku sanoo tai mitä hän itse sanoo.
Ei siis vaikuta miltään vittuilijalta vaan ihan lämpimältä ihmiseltä. Minua vaan on alkanut mietityttää onko hänellä sisimmässään hermot pinnassa, onko hänellä jotain muuta kun yleensä ihmiset eivät naurahtele niin usein kuin hän. En kysy loukatakseni ketään, olen vain utelias!
Kommentit (37)
Yleensä sellainen ihminen on jotenkin rikki sisältä ja peittää surun nauramalla liikaa. Voi liittyä myös epävarmuuteen, joten en suosittele kysymään mikä naurattaa, saattaa tuntea olonsa vaan entistä epävarmemmaksi.
Ei se nauraminen ketään vastaan ole, rikkinäinen ihminen vaan haluaa piiloutua sen taakse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarma, rikkinäinen, ei-paha, miellyttämishaluinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentunut, ja kompensoi sitä noin?
Teennäinen, koettaa miellyttää kaikkia, huono itsetunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en naura vasta kun joku on kertonut vitsin ja sillon katson tarkkaan muiden ilmeitä nauraako muut?
Sillä on vaan väliä mitä muut ajattelee.
En voi ymmärtää ,et joku on luonteeltaan iloinen.
T. Reppana
Pikkutyttömäinen alotus. Ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa ehkä hän surullinen ja hekottaa peittääkseen todelliset tunteensa
Vierailija kirjoitti:
Pikkutyttömäinen alotus. Ei muuta.
Pikkutyttömäinen olenkin. Olen siitä monesti kuullut ja tiedostan itsekin sellainen olevani. :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden tällaisen, todella ahdistavaa seuraa. Hankala olla rennosti ja keskustella hänen kanssaan yhtään mistään kun joko ajan tulee olo että "mitähän vittua?".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hermostunut.
Minä olen tuollainen. Ja ärsyttää itseänikin, että pitääkö höristä koko ajan. Jokin ihme tapa siitä on tullut. Ja se ilmenee silloin, kun olen hermostunut ja juttelen vähän vieraamman ihmisen seurassa. Kai se on jotain yritystä pitää väkisin hyvää tunnelmaa, vaikka nykyään itsellenikin tulee tuosta idiootti olo. Toivottavasti opin tuosta pois nyt, kun olen sen tiedostanut.
Olen usein törmännut nuoriin naisopiskelijoihin, jotka tekevät tuota, ja olen tulkinnut sen yritykseksi olla hirveän positiivisia ja mukavia ja miellyttäviä. Koko ajan hymyillään ja kiherretään.
Minäkin olen tuollainen.
Ei johdu epävarmuudesta eikä hermostuneisuudesta. Nauran muutenkin paljon, ilmeilen myös. En puhu kovinkaan monotonisesti, pikemminkin ilmeikkäästi ja värikkäällä intonaatiolla.
Olen vain sellainen tyyppi, hirisijä :)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tuollainen.
Ei johdu epävarmuudesta eikä hermostuneisuudesta. Nauran muutenkin paljon, ilmeilen myös. En puhu kovinkaan monotonisesti, pikemminkin ilmeikkäästi ja värikkäällä intonaatiolla.
Olen vain sellainen tyyppi, hirisijä :)
Nyt ei kylläkään ollut kyse puheen monotonisuudesta vaan jatkuvasta naureskelusta.
Mulla oli joskus tuollainen työkaveri, sen kanssa oli rasittavaa jutella. Tuntui todella epävarmalta ihmiseltä vaikka pitikin kovaa meteliä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tuollainen.
Ei johdu epävarmuudesta eikä hermostuneisuudesta. Nauran muutenkin paljon, ilmeilen myös. En puhu kovinkaan monotonisesti, pikemminkin ilmeikkäästi ja värikkäällä intonaatiolla.
Olen vain sellainen tyyppi, hirisijä :)
Oot varmaan sellainen räväkkä ja temperamenttinen ihminen. ;)
Monet vähän epävarmat ihmiset nauravat hermostuessaan. Tai saattaa olla ihan vain tapa. Tunnen myös muutamia tuollaisia, ja niiden kanssa on aika rasittava jutella. Tekisi mieli koko ajan kysyä että mikä naurattaa.