Tunnen kamalaa syyllisyyttä kun en taida leikittää koiraani tarpeeksi
Siis todellakin leikittää, pitkille lenkeille koira kyllä pääsee tietenkin päivittäin ja vapaana juoksemaan ja rymyämään. Yritän kyllä edes pikkuisen leikkiä koiran kanssa päivittäin mutta tuntuu etten kertakaikkiaan jaksa ehdi enkä viitsi tarpeeksi. Kun katson makoilevaa koiraa niin kauhea syyllisyys riipaisee, sillä on tylsä ja ankea elämä. Silittelen ja rapsuttelen ja puhelen koiralle tietenkin vähänväliä mutta tuo leikkiminen ei multa meinaa luonnistua millään... olenko neuroottinen? Kärsiikö koirani liian vähäisestä leikittämisestä?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Syyllisyyden poteminen ei varmasti auta tilanteeseen hirveästi. Entä erilaiset aktivointilelut, namien piilottaminen, puruluut? Niistä koira saa puuhaa ja sinun ei tarvitse olla itse välttämättä leikissä mukana, tosin koiraa on hyvä pitää silmällä noiden kanssa.
Näin.
Riippuu paljon mistä rodusta on kyse. Koira voi ryhtyä tuhoamaan kenkiä tai huonekaluja jos ei saa tarpeeksi liikuntaa ja aktivointia. Minun koiravainaani rakasti kissan kanssa loikoilua, autoilua, harjausta ja luiden järsimistä.
Jos sillä olis koirakaveri, ja ne tapais koirapuistossa tai metsässä. Ainakin kannattaa antaa lenkeillä tutkia ja tutustua rauhassa nurkkiin ja ystävällismielisiin koiriin ja ihmisiinkin, jos koira ei pane pahakseen. Tulee siitäkin sisältöä elämään. Ja vaihdella reittejä, asfalttikulmat harvemmin kiehtovat ihmisiäkään.
Syyllisyyden poteminen ei varmasti auta tilanteeseen hirveästi. Entä erilaiset aktivointilelut, namien piilottaminen, puruluut? Niistä koira saa puuhaa ja sinun ei tarvitse olla itse välttämättä leikissä mukana, tosin koiraa on hyvä pitää silmällä noiden kanssa.