Mitkä aineet lääkikseen osattava - tarvitaanko sitä pitkää matikkaa vaiko ei?

En ymmärrä miksi tarvittaisiin.

Jos et oikeasti tiedä tarvitaanko sinne pitkää matikkaa vai ei olet väärään paikkaan hakemassa

Pitkä matikka, bilsa ja kemia nyt ainakin.

Entä fys? Mulla oli lyhyt matikka, en kyl kehtais enää pitkää .

No? No?

Eikö siellä tarvita fysiikkaa ja kemiaa enkä usko, että pitkästä matikasta mitään haittaakaan on. Bilsastakin voisi kuvitella olevan hyötyä kun lääkärit on elävien ihmisten kanssa tekemisissä. 

Kannattaa käydä katsomassa vanhoja valintakokeita. Ei sinne tarvita mitään, riittää kun osaa koetehtävät.

Lukion kemia, fysiikka ja bilsa. Pitkä matikka ei ole välttämätön lainkaan, mutta auttaahan se tietysti. T. Lääkisläinen lyhyellä matikalla

No kyllähän hyvä matikan hallinta luo pohjan esimerkiksi fysiikan osaamiselle. 

Mutta hy:n sivuilta suora lainaus:

"Valintakokeessa tulee osata kaikkia valintakoevaatimuksina olevia oppiaineita (biologia, fysiikka ja kemia). Jotta voisit tulla hyväksytyksi lääketieteen koulutusohjelmaan suomenkieliselle opintolinjalle, sinun on saatava vähintään 10 % valintakokeen kunkin osa-alueen valintakokeeseen osallistuneiden viiden parhaan hakijan saavuttamasta keskiarvosta hakemassaan koulutusohjelmassa."

Vierailija kirjoitti:

Entä fys? Mulla oli lyhyt matikka, en kyl kehtais enää pitkää .

Mä en taas ikinä kehtais lyhyttä

No, on aika harvinaista selvitä ilman pitkää matikkaa. Tunnen kuitenkin lääkärin, joka ei ole lukiossa lukenut pakollista enemmän fysiikkaa tai kemiaa ja lyhyen matikan. Suoritti sitten lukion fysiikat ja kemiat iltalukiossa, mutta pitkää matikkaa ei lukenut. Pääsi sisään tämän jälkeen ja on hyvin menestynyt urallaan. Itse toki neuvoisin, että kannattaa ehdotomasti lukea pitkä matikka ja kaikki tarjottavat fysiikat ja kemiat, mutta tarpeeksi fiksu saattaa päästä sisälle vaikka olisi tehnyt virheen ja lukenut lyhyen matikan,

Pääsykokeessa ei kysytä mitään suoraan matematiikkaan liittyvää. Pääsykokeessa on fysiikan ja kemian laskuja (ja muita tehtäviä), jotka pitää ratkaista hyvin tiukassa aikataulussa. Periaatteessa näiden laskujen laskemiseen ei tarvita pitkää matematiikkaa, vaan kaikki on laskettavissa lyhyen matematiikan tiedoilla. Käytännössä kuitenkin harva lyhyen matematiikan lukija saavuttaa sellaista laskurutiinia, että hän pystyy laskemaan vaadittuja fysiikan ja kemian laskuja tarpeeksi nopeasti. On myös suuri ero sillä, ovatko laskut matemaattiselta puoleltaan kykyjen ylärajoilla vain helppoja perustehtäviä. Pitkän matematiikan suorittaneelle ne ovat yleensä jälkimmäisiä.

Toisin sanoen: lääkikseen on mahdollista päästä ilman pitkää matematiikkaa. Käytännössä sen lukeminen kuitenkin helpottaa sisäänpääsyä selvästi. Lisäksi pitkän matematiikan valinta lukiossa avaa monia muita jatko-opintomahdollisuuksia lukion jälkeen.

Tiiän yhden joka meni lääkikseen kutosen saulikeskiarvolla.

piti olla: "kykyjen ylärajoilla vai helppoja perustehtäviä".

11

Tärkeimmät on biologia, fysiikka ja kemia.

Pitkän matikan jos olet lukenut, niin ymmärrät etenkin tuota fysiikkaa ja sen laskutehtäviä paljon paremmin, kuin lyhyen lukijat.

Itse en lyhyen matikan osaajana (laudatur ylppäreissä) osannut lääkiksen fysiikasta tai kemiasta mitään, joten sillä pohjalla en suosittele kokeilemaan.

Juuri tänään oli juttu sähköasentajasta joka pääsi lääkikseen, ei hän ainakaan mitään pitkää matikkaa tarvinnut. Tai muutakaan noista teidän luettelemista ja hyvin on pärjännyt.

Kun on tarpeeksi hyvä niin lääkikseen voi päästä vaikka ei ole ylioppilas. Tämän päivän SS juttu ammattikoulussa opiskelleesta nuoresta miehestä, joka päätti päästä lääkikseen ja luki mielettömästi pääsykokeeseen ja pääsi opiskelemaan lääkäriksi. Harvinaista mut ei ole ainoalaatuinen tapaus. Onnea sinnikkyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeessa ei kysytä mitään suoraan matematiikkaan liittyvää. Pääsykokeessa on fysiikan ja kemian laskuja (ja muita tehtäviä), jotka pitää ratkaista hyvin tiukassa aikataulussa. Periaatteessa näiden laskujen laskemiseen ei tarvita pitkää matematiikkaa, vaan kaikki on laskettavissa lyhyen matematiikan tiedoilla. Käytännössä kuitenkin harva lyhyen matematiikan lukija saavuttaa sellaista laskurutiinia, että hän pystyy laskemaan vaadittuja fysiikan ja kemian laskuja tarpeeksi nopeasti. On myös suuri ero sillä, ovatko laskut matemaattiselta puoleltaan kykyjen ylärajoilla vain helppoja perustehtäviä. Pitkän matematiikan suorittaneelle ne ovat yleensä jälkimmäisiä.

Toisin sanoen: lääkikseen on mahdollista päästä ilman pitkää matematiikkaa. Käytännössä sen lukeminen kuitenkin helpottaa sisäänpääsyä selvästi. Lisäksi pitkän matematiikan valinta lukiossa avaa monia muita jatko-opintomahdollisuuksia lukion jälkeen.

Tuo lauseesi "Käytännössä kuitenkin harva lyhyen matematiikan lukija saavuttaa sellaista laskurutiinia--" ei pidä paikkaansa. Laskurutiini saavutetaan laskemalla, laskemalla ja laskemalla ja näin ollen se on sivan hyvin saavutettavissa lyhyellä. Fysiikassa tai kemiassa ei lukiotasolla tule mitään sellaista eteen, että se olisi jotenkin älyttömän vaikeaa, tai pitkä matikka olisi jokin taika-avain, jotta sitä voisi osata. Kun sitä fyssaa ja kemiaa tarpeeksi pyörittää, se on ihan simppeliä. Pääsykokeessa ei ole mitään sen vaikeampaa kuin löytää oleellinen tieto kaiken tyhjänpäiväisen jargonin seasta. T. Lääkisläinen lyhyellä matikalla

En käsitä tällaista naurettavaa lannistusilmapiiriä. Kaikki haluavat olla niin olevinaan, että joo ei tajua mitään fyssasta ja kemiasta laudaturin lyhyellä matikalla, ei kannata edes yrittää jne. Silloin se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että ei ole ottanut kirjaa eteensä ja lukenut, mitä siellä sanotaan.

Lukion fysiikka ja kemia on TÄYSIN ymmärrettävissä aivan normaali älyykkyysosamäärän omaavalle henkilölle. Siihen EI tarvitse pitkää matikkaa tai velhonkykyjä (kumpikaan ei haitaksi ole, mutta ei mikään ehdotonkaan).

Opetelkaa jumaliste kannustamisen taito! Kukaan ei tee mitään sellaisella itsensäkorottajapellellä, joka puhuu täyttä faktoihin perustumatonta sontaa, että lääkis olisi joku ihmekoulu, johon ei kannata edes yrittää. Kannattaa yrittää, sanon minä! Oma fyke oli peruskoulussa säälivitosen luokkaa, mutta niin vain nousi lukiossa, koska sain motivaation päntätä unelmieni ammatista. Missään vaiheessa lopulta siellä fyssassa tai kemmassa ei tullut sitä monen pätiän hokemaa "mahdotonta" eteen. Tuli helpompia osioita, tuli haasteellisempia osioita, mutta joka hiton ainoa niistä oli opittavissa.

Ap:lle ja kaikille onnistumisen resepti: Valitse tavoite, etene sitä kohti sivuille vilkuilematta, laske, laske ja laske. Pääse sisään.

T. Lääkisläinen lyhyellä matikalla

Ei tarvi. Mulla oli lukiossa lyhyt matikka ja nykyään opiskelen lääkiksessä. En muuten lukenut fysiikkaakaan pakollisia kursseja enempää, vaan opiskelin ne myöhemmin itse, mutta se oli kyllä kivinen tie.

Vierailija kirjoitti:

En käsitä tällaista naurettavaa lannistusilmapiiriä. Kaikki haluavat olla niin olevinaan, että joo ei tajua mitään fyssasta ja kemiasta laudaturin lyhyellä matikalla, ei kannata edes yrittää jne. Silloin se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että ei ole ottanut kirjaa eteensä ja lukenut, mitä siellä sanotaan.

Lukion fysiikka ja kemia on TÄYSIN ymmärrettävissä aivan normaali älyykkyysosamäärän omaavalle henkilölle. Siihen EI tarvitse pitkää matikkaa tai velhonkykyjä (kumpikaan ei haitaksi ole, mutta ei mikään ehdotonkaan).

Opetelkaa jumaliste kannustamisen taito!

Me ollaan varmaan vastattu ap:n kysymykseen vähän eri näkökulmasta. Minä olen oikeastaan vastannut kysymykseen: "Kannattaako minun valita pitkä matematiikka, jos olen nyt menossa lukioon ja haluan myöhemmin lääkikseen?" Olen vastannut, että ilman muuta kannattaa, koska se on selvästi helpompi tie lääkikseen ja lisäksi pitää auki myös monia muita jatko-opintomahdollisuuksia.

Sinä taas ilmeisesti tarkastelet asiaa näkökulmasta: "Onko minun toivotonta päästä lääkikseen, jos en aikoinaan lukenut lukiossa pitkää matematiikkaa?"

11