Lääkärinlausunnon käyttäminen lastensuojelussa

En tiedä.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä.

:)

Voi hyvin olla että toteutuu lapsen etu. Tai sitten ei. Noiden tietojen pohjalta on vaikea sanoa.

Lapsen edusta ei tämän perusteella voi tietää mitään, ja sehän se on tärkein.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen edusta ei tämän perusteella voi tietää mitään, ja sehän se on tärkein.

Kunta ei hanki ajantasaista tietoa vanhemman tilanteesta ja perustaa päätöksensä sellaisen lääkärin lausumaan, joka ei vanhempaa hoida?

Vaikea sanoa, koska ei tiedä, millainen lausunto on annettu, mikä on terveydentilasi/sairautesi ja miksi se estäisi huoltajana toimimisen. Heitän vastakysymyksen: onko lapsen etu olla sinulla?

Onko kyse nyt siitä, että ap:n mielestä päätös(päätökset) on tehty muodollisesti väärin vai siitä, että huostaanotto olisi aiheeton? Kuulostaa lähinnä siltä, että ap yrittää perustella jollain muotosyyllä miksi päätös pitäisi kumota. Jotenkin mä luotan nyt taas vaihteeksi siihen, että kunta ja ho on tehnyt oikean päätöksen.

Millaisia sairauksia ap:llä on? Voitko laittaa pätkän diagnoosia tänne?

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa, koska ei tiedä, millainen lausunto on annettu, mikä on terveydentilasi/sairautesi ja miksi se estäisi huoltajana toimimisen. Heitän vastakysymyksen: onko lapsen etu olla sinulla?

Lapsi halusi itsekin palata kotiin ja sanoi sen kuulemisessa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Onko kyse nyt siitä, että ap:n mielestä päätös(päätökset) on tehty muodollisesti väärin vai siitä, että huostaanotto olisi aiheeton? Kuulostaa lähinnä siltä, että ap yrittää perustella jollain muotosyyllä miksi päätös pitäisi kumota. Jotenkin mä luotan nyt taas vaihteeksi siihen, että kunta ja ho on tehnyt oikean päätöksen.

Hallinto-oikeus ei tutki prosessia, jolla kunta on päätöksen tehnyt, hallinto-oikeus vahvistaa vain päätöksen tai on vahvistamatta.  Lapsen asiaa hoitanut sosiaalityöntekijä on sanonut, että päätökset perustuvat diagnoosiin. Kuitenkin terveydenhuollon kirjauksissa lukee, että kunta ei saa perustaa päätöstä diagnoosiin, vaan oleellista on arki. Arkea ei olla tutkittu mitenkään, lapsen asiaa hoitanut sosiaalityöntekijä ei ole edes pitänyt minuun yhteyttä.

Oleellista on se, että kunta katsoi päätöksen perustuvan riittävään tietoon kun terveydentilaani oli arvioinut lääkäri, joka ei minua hoida. Päätöksessä käytettiin perusteluna myös muutaman vuoden takaisia papereita, vaikka päätösten tulee perustua ajantasaiseen tietoon.

ap

Vierailija kirjoitti:

Millaisia sairauksia ap:llä on? Voitko laittaa pätkän diagnoosia tänne?

Voisin toki laittaa, mutta oleellista on se, että sijoituksen alkaessa ei ole ollut mitään diagnoosia. Mikä siis on syytä ja mikä seurausta?

ap

Puoliammattilaisen tekstiä. Nousee karvat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa, koska ei tiedä, millainen lausunto on annettu, mikä on terveydentilasi/sairautesi ja miksi se estäisi huoltajana toimimisen. Heitän vastakysymyksen: onko lapsen etu olla sinulla?

Lapsi halusi itsekin palata kotiin ja sanoi sen kuulemisessa.

ap

Lapsi yleensä haluaa palata kotiin, mutta se ei tarkoita, että se olisi lapsen edun mukaista.

Vierailija kirjoitti:

Hain huostaanoton purkua.

Sosiaalitoimi hankki lausuntoja sijoituspaikasta, lapsen asiaa hoitavalta henkilöltä sekä lapsen hoitotahon lääkäriltä. Minusta hankittiin terveydenhuollon käyntikirjaukset.

Kävin sosiaaliasiamiehen luona puhumassa tilanteesta ja hänelle sanottiin, että hakemus tullaan käsittelemään asianmukaisesti ja minua hoitavalta taholta hankitaan lausunto, sain tämän tiedon sosiaaliasiamieheltä kirjallisena.

Kuulemisessa näin, että terveydenhuollon kirjauksista oltiin poimittu päätösehdotukseen irrallisia lauseita, joiden sisältöä ei oltu ymmärretty ja kävi ilmi että minua hoitavalta taholta ei ole lausuntoa.

Päätösehdotuksessa minua määriteltiin etenkin vanhemmuuden osalta lapsen hoitavan tahon kommenteilla, vaikka ao. taho ei ole hoitava tahoni eikä pääse edes katsomaan minusta tehtyjä kirjauksia eli toimii toisen käden tiedon varassa.

Tämä minua hoitamaton taho oli vedonnut diagnoosiin, josta ei voi olla varma koska ei pääse tietoihini käsiksi. Ao. lääkäri oli tosin lausunnossaan esittänyt, että minua hoitava taho tietää nykyisen tilanteeni. Tähänkään kunta ei reagoinut.

Ilmoitin kuulemisessa, että sos.toimen käyttämä lääkäri ei saa lausua minusta mitään koska ei ole hoitava lääkärini. Tämä ei vaikuttanut mitenkään. Ilmoitin tämän myös päätöksen vahvistaneelle sosiaalityöntekijälle, mutta hän ei reagoinut asiaan.

Sijoitusta ei purettu. Laitoin asian hallinto-oikeuteen. Myös hallinto-oikeus oli käyttänyt tätä minua hoitamattoman lääkärin lausumaa päätöksessään.

Olen keskustellut ao. lääkärin kanssa asiasta ja hän sanoi, että päätöksiin nostettu lause oli yleisen tason kuvailua. Kunta oli kuitenkin päätöksessään muokannut lääkärin lausetta lisäämällä siihen minun nimeni eli henkilöitti lauseen minuun. Hallinto-oikeus ei kumonnut kunnan päätöstä.

Tästä prosessista on jo aikaa, eikä lapsi ole päässyt kotiin. Tein muistutuksen ja asiaa hoitanut sosiaalityöntekijä vastasi että saatavilla oli riittävästi tietoa ja viittasi taas lääkäriin, joka ei minua hoida.

Myös lapsen sijoituspaikasta sanottiin, että ao. lääkäri saa antaa lausunnon terveydentilastani koska on lasta hoitava taho.

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen otin yhteyttä ao. lääkäriin ja pyysin oikaisevaa lausuntoa. Se tuli ja kun ilmoitin siitä sosiaalitoimeen, vastaava sosiaalityöntekijä vastasi: " Sinun näkemyksistäsi on puhuttu jo keväällä."

Tämän jälkeen laskin tekstiviesteistä ja sähköposteista montako kertaa olen kuntaan vuoden sisällä ilmoittanut, ettei ao. lääkäri saa lausua minusta mitään.

45 kertaa. Tästä tein muistutuksen, johon en ole vastausta vielä saanut.

Mikä mättää kun vanhemman oikeus puolustaa itseään on tällä tasolla? Toteutuuko tässä lapsen etu?

Sinä et käsittääkseni voi ilmoittaa kuka saa ja ei saa tehdä sinusta lausuntoja. Muutoinhan olisi mahdollista "shoppailla" lääkäreitä, kunnes lopulta löytyy se yksi joka onkin kaikkien muiden kanssa eri mieltä.

Jos asia on kuitenkin siten kuin kuvaat, niin on erikoista, että käytetään sellaisen lääkärin tekstejä joka ei sinua edes tunne - etenkin jos kyseessä ei ole edes varta vasten sinusta tehty lausunto, vaan lapsen sairaskertomusmerkinnöistä kopioitu ja asiayhteydestä irrotettu teksti joka perustuu lähinnä spekulaatioon. Siis jos esim. sijaisperhe käyttää lasta lääkärissä ja kertoo samalla oman näkemyksensä hoitosi kulusta ja diagnooseista, tämä kirjataan ylös ja käytetään myöhemmin sinua vastaan faktana. Jos taas lapsen lääkäri tuntee sinut ja tekstit perustuvat siihen, mitä olet itse sanonut ja miten olet käyttäytynyt lapsen vastaanotolla, niin näitä tietoja voi kyllä käyttää.

Miksi lapsesi alun alkaen otettiin huostaan, jo ennen diagnoosiasi? Miten tilanne on muuttunut, koska huostaanoton purkua haet? Mikä on diagnoosisi? Oletko varma, että se on sellainen että vain hoitava lääkäri voi siitä jotain lausua?

Mullakin on diagnoosi, ja lapsillani lastensuojelun asiakkuus, ja lukiessani tekstiäsi AP kävi tosi selvästi ilmi että sinua risoo että joku lääkäri on kuvaillut sinua yleisluontoisesti sinua näkemättä. Tekstin perusteella sanoisin että se risoo enemmän kuin lapsesi sijoitus.

Funtsaa nyt vähän itekkii: lastensuojelun ihmisten tärkein homma on toimia lapsen etu edellä. Lapsen vanhempi joka tekee 45 huomautusta muotoseikasta, mikähän hänellä on päällimmäisenä huolenaiheena? On ihan ymmärrettävää jos vaikuttaa siltä että ei ainakaan se lapsen etu.

Olen minäkin tullut asioita tolkuttaneeksi, mutta yksi ilmoitus per asia yleensä riittää.

En todellakaan voi sanoa tilanteestasi muuta kuin että tiedän miten repivää on olla erossa lapsesta. Kyllä, se vaikuttaa myös mielenterveyteen.

Juuri nyt et voi muuta kuin keskittyä omaan hyvinvointiisi ja miettimään sitä mitä sinä voit tehdä lapsesi parhaaksi.

46. valitus muotovirheeestä ei ole jotain mihin nyt kannattaisi keskittyä.

Jos lapsella olisi joku vaikkapa terveydellinen hätä, tulisitko siitäkin asiasta keskustelemaan tänne mielenterveyshäiriöisten keskustelupalstalle? Kyllähän se nyt jotain ihmisestä kertoo, että tilittää tänne asioitaan ja luulee se merkitsevän yhtään mitään. Tiedän sen, koska olen noista ensimmäisestä kymmenestä vastaajasta itse kaksi. Jokainen kohtaloaan somessa itkeskelevä lapsen menettänyt äiti vain vahvistaa sitä käsitystä, että kunnan ja hovioikeuden päätös on aivan oikea. Enää ei puutu kuin se, että olisit kirjoittanut koko jutun omalla nimelläsi ja näin vaarantanut lapsesi yksityisyyden.

Onko sinulla kaksisuuntainen ja nyt vauhtivaihe päällä? Tekstisi näyttää ja kuulostaa siltä.

Aika moni bipo joutuu lasun kans tekemisiin tai lapset huostataan. Ikävä tosi asia ja vielä ikävämpää, että harva heistä oikeasti ymmärtää miten vakava sairautensa on. Netissä näkee usein näitä "olen bipo ja voin hyvin. Olen ehkä äkkipikainen vaan ja vähä suorasananen" sellasella ei a, ole kaks suuntasta tai b, sairaudentunnottomuus.

Harmi että nykyaikana näistä ei saa puhua ja pitäs lakasta maton alle ja olla ku se sairaus ei mihinkää vaikuttaiskaan.

16 jatkaa:

Kannattaa myös myöntää itselle että jos ulkopuolisten mielestä voi olla parempi että lapsesi ei ole sinun kanssasi vaan muualla, niin on se mahdollisuus että näin tosiaan on.

Ihmiset toki ovat erehtyväisiä, mutta ihminenhän sinäkin olet.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella olisi joku vaikkapa terveydellinen hätä, tulisitko siitäkin asiasta keskustelemaan tänne mielenterveyshäiriöisten keskustelupalstalle? Kyllähän se nyt jotain ihmisestä kertoo, että tilittää tänne asioitaan ja luulee se merkitsevän yhtään mitään. Tiedän sen, koska olen noista ensimmäisestä kymmenestä vastaajasta itse kaksi. Jokainen kohtaloaan somessa itkeskelevä lapsen menettänyt äiti vain vahvistaa sitä käsitystä, että kunnan ja hovioikeuden päätös on aivan oikea. Enää ei puutu kuin se, että olisit kirjoittanut koko jutun omalla nimelläsi ja näin vaarantanut lapsesi yksityisyyden.

Täällä vaan käy niin, että jos ei vastaile niin aletaan kommentoida, että mihis nyt katosit...

Ja siis hallinto-oikeus, ei hovioikeus