"Amiksesta pääsee samalla tavalla yliopistoon"

Vierailija kirjoitti:

Kauppaopisto oli ainakin 3 vuoden valmennuskurssi kauppakorkeaan.

Höpö höpö.

Yksikään kauppaopiston käynyt ei ole päässyt sen 'valmentamana' kauppakorkeaan.

Pääsykoekirjat piti oikeasti osata, ja ne olivat kauppaopistoon nähden paljon vaativampia. Ja/tai piti olla kyllin hyvä yo-todistus ja lukion päästötodistus.

Vierailija kirjoitti:

Tämä sähköasentaja-lääkäri on valmistuttuaan paljon paremmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin lukion käynyt kollegansa. Ja jo opiskeluaikanaan hän voi halutessaan mennä rakennustyömaalle kesätöihin

No, lääkärin hommissa ei sähkärin taustasta saa millään tavalla "paljon paremmassa asemassa työmarkkinoilla" etua. Kesätöissä saa tietysti olla missä haluaa ja minne pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Kauppaopisto oli ainakin 3 vuoden valmennuskurssi kauppakorkeaan.

Ne oli ostettavissa, osti kuka osti.

Samalla firmalla oli lukioon valmennuskursseja.

KAverini myi niitä.

Matikkaa jne

Vierailija kirjoitti:

Ap:n sisälukutaito vaikuttaa loistavalta. Olisiko pointti siinä, että amiksesta voi hakea yhtälailla yliopistoon ja päästäkin, jos vain lukee pääsykokeeseen. Hyvin harva hakee amiksesta, siitä taisi keväällä ollakin uutisissa.

juu, harva, mutta osa... ja tämä on mahdollista

tätä eivät kaikki tiedä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pääsee. Kyse on siitä, että onko pakko käydä lukiota. Ei ole. Oma asiansa on sitten se, että moniko amiksen käynyt hakee ja antaako amis valmiuksia pääsykokeeseen.

Kyllä se on amiksella yksilönä ihan sama sisäönpääsyprosentti kuin stuidullakin, 50%, joko pääsee tai sitten ei pääse.

Tämä oli varmaan huumoria.

Ellei ollut, niin tiedoksi: Sisäänpääsyprosentti lasketaan hakeneet / valitut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pääsee. Kyse on siitä, että onko pakko käydä lukiota. Ei ole. Oma asiansa on sitten se, että moniko amiksen käynyt hakee ja antaako amis valmiuksia pääsykokeeseen.

Kyllä se on amiksella yksilönä ihan sama sisäönpääsyprosentti kuin stuidullakin, 50%, joko pääsee tai sitten ei pääse.

Tämä oli varmaan huumoria.

Ellei ollut, niin tiedoksi: Sisäänpääsyprosentti lasketaan hakeneet / valitut.

*valitut/hakeneet tietysti.

Taisivat joitin vuosia sitten ensimmäsien kerran säikähtaa, että lukion ja ylppäreiden arvo oli valunut jo liian alas kun ylppäreistä suurin konkreettienn etu oli  saada korkeintaan lisäpisteitä pääsykokeisiin (Poikkeuksena lähinnä jotkut tekniikan ja luonnon tieteiden alat, jonne saattoi saada opiskelupaikan jos kirjoitti tarpeeksi hyävn arvosanan esimerkiksi matikasta). -Lisäksi oli oma kiintiönsä mutta sitäkäänei hakuvaiheessa vielä tarvinnut päättää, vaan ellei saanut paikkaansa ns. ylioppilaskiintiössä, niin katsottiin, että olisiko saanut riittävästi pisteitä pelkästä pääsykokeesta. - Käytännössä tämäkin toki vaikeutti monen ammattikoulutaustaisella paikan saamista, koska heidän opinnositaa ei -tietääkseni juuri missään annettu- lisäpisteitä  ja tai varattu omaa kiintiötä, joten heidän mahdollisuutensa oli saada paikka tuon pääsykoekiintiön kautta. 

Mutta koska ylioppilastutkinnon arvostus alkoi valahtanut jo ilm liian alas, niin sitäpä päätettiin nostaa niin, että yksi -kaks opiskelija valinnoissa alettiin suosia ensin ensikertalaisia eli heitä joilla ei vielä ollut yhtään korkeakoulu tai yliopisto paikkaa. - Tämä  susintajatkuu edelleen, eikä osa uskalla tai halua ottaa 1, opiskelupaikkaa avstaan ellei ole täysin vakuuttunut siitä, että paikka on "Se omin juttu". Ja seuraavaksi niin, että opiskelupaikan saattaisi saada suoraan kun on kirjoittanut "tarpeeksi hyvät" arvosanat ylppäreissä.

Samalla kun pääsykoekiintiö toki edelleen säilytettiin mutta sen kokoa pienennttiin merkittävästi. Ja käytännössä monelle kaikkein suosituimmille aloille päästäkseen on kirjoittaa vähintään todella hyvät arvosanat ylppäreistä, että paikan on saanut. Ja samalla luullakseni myös lähes yhtä hyvin ylppäreissä pärjännnyt on saanut paikkansa pääsykokeen kautta.

Koska ammattikouluissa edelleen ymmärrettävästi pääpaino ammattiin ohjaavissa opinnoissa kun taas lukio on edelleen vain lähinnä koulu, jonka tehtävämn on antaa eväitä jatko-opiskelupaikans saamiseen.

Ketä tämä kaikki hyödytti? - Luultavsti parhaiten heitä, jotka "jo" hyvin varhain tietävät, mitä haluavat opiskella tai oikeammin missä työskennellä, koska myös lukiot ovat alkaneet erikoistumaan ja jolloin jos tietää "jo" varhain missä haluaa opiskella tai tehdä työkseen niin tottahan toki silloin kannattaa harkita sitä,e ttä hakeutuisi omaa haavettaan ja unelmaansa parhaiten tukevaan lukioon.

- Vahinko vain, että erikoislukioita ei mitenkään voi sijaita joka paikkaa ja onhan se vähän eriasia muuttaa "oman juttunsa perässä" pois lapsuuden kodista, josta toivottavasti ainakin useimmat voivat saada tukea ja turvaa.

Eri asia, vaikka pärjäisikin ihan hyvin omillaan. - Ja tietenkään aivan kaikilla ei ole edes vaihtoehtoja, jos lapsuuden koti sijaistee kovin syrjässä, niin halu muuttaa omilleen (tai vaihtoehtosiesti eristäytyä ja jättää koulujen käynti minmiin). 

- Etua siis on myös jos lähipiiristä löytyy edes yksi sellainen, joka huolehtii ja tsemppaa silloin kun aika tehdä päätöksiä ja valintoja