"Amiksesta pääsee samalla tavalla yliopistoon"
"Lääketieteen opiskelijoita oli vuonna 2015 6 275 kappaletta, joista vain 0,37 prosentilla oli ylioppilastutkinnon sijaan ammatillinen tutkinto." Samalla tavalla joo :D
Kommentit (47)
Amiksesta työllistyy hyvin. Arvosta itseäsi amislainen
Itse kävin kauppaopiston jälkeen iltalukiossa fysiikan ja matikan kurssit. Hain lääkikeeen seuraavana vuonna, kävin valmennuskurssin ja pääsin heti. En jaksanut koko yo-tutkintoa suorittaa. Englanti oli valmiiksi ihan hyvä.
Myös mies kävi raksalinjan jälkeen iltalukiossa fyssat, matikan ja joitain muita, ennen kuin haki TTY:lle, pääsi hänkin ensimmäisellä hakukerralla.
Ehkä ollaan sitten poikkeuksia :) Niitä löytyy aina, kaikesta ;)
Tämä sähköasentaja-lääkäri on valmistuttuaan paljon paremmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin lukion käynyt kollegansa. Ja jo opiskeluaikanaan hän voi halutessaan mennä rakennustyömaalle kesätöihin
Tällä hetkellä toki voi päästä, mutta toki se vaatii ammattikoulupohjalta toistaiseksi enemmän työtä kuin ylioppilaaksi päässeiltä, eikä vähiten siksi, että lukiossa voi käyttää (lähes kaiken) aikansa niiden asioiden omaksumiseen mitä (lääkiksen)pääsykokeissa vaaditaan. - Vastaavaa "aine yhdistelmää" ei taida olla tarjolla missään ammattikoulu tutkinnossa, mutta tässä voin olla väärässä.
Toisekseen kaikkiin Suomen lääkikseen opiskelijoita valitaan niin, että osa tulee valituksi ylioppilaskiintiössä ja osa pääsykoekiintiössä. - Näistä kiintiöistä ylioppilaskiintiö on vakiintuneesti isompi. Hakijan ei kuitenkaan itse tarvitse valita kummassa kiintiössä haluaa tulla valituksi. Niinpä moni ylioppilas (joka ei ole kirjoittanut niin hyvin), joka ei saa paikkaa ylioppilaskiintiössä tuleekin hyvin usein valituksi pääsykoekiintiössä. Sen sijaan ammattikoulun käynyt ei voi tulla valituksi kuin pääsykoekiiintiössä. Sillä kummassa kiintiössä tulee valituksi ei ole merkitystä myöhemmin opintojen suorittamisen kannalta.
Mutta mikä huolettaa on se, että jos tulevaisuudessa valinnat painottuvat entistä enemmän tapahtuvaksi sen perusteella kuka tai ketkä ovat kirjoittanut parhaat arvosanat ylppäreissä, niin miten käy heidän, jotka ovat kirjoittaneet yo:si vain keskinkertaisesti tai alle? Tai miten laitetaan ammattikoulun käyneet valinta järjestykseen. Ja edellinen huolettaa vallankin kun muistaa, etteivät kaikki lukiot -saati ammattikoulut-taida resursseiltaan olla yhtä hyviä. - Saati kotien mahdollisuudet tarjota ja antaa lapsilleen mahdollisuuksia. Entä kuinka käy niiden, jotka löytävät sen "oman juttunsa" vähän vanhempana, eivätkä osaa vielä yläkoulussa valita "juttuaan" tukevia oppiaineita. - Ja voihan tuo valinta tulla myös uudelleen ajankohtaiseksi, kuten silläkin kondiittorilla, joka sairastui jauhoallergiaan tai parturi-kampaajalle, joka alkoi saada kutinaa ja ihottumaa työssään käyttämistään kemikaaleista vain pari esimerkkiä antaakseni.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sähköasentaja-lääkäri on valmistuttuaan paljon paremmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin lukion käynyt kollegansa. Ja jo opiskeluaikanaan hän voi halutessaan mennä rakennustyömaalle kesätöihin
No eipä ole. Lääkärin työhön hakiessa ei ole mitään merkitystä jollain sähköasentaja-kesätyö kokemuksilla eikä sähkäriksi hakiessa lääkärin työkokemuksella. Lukion käynyt on valmistautunut sen kolme vuotta niihin tuleviin yliopisto-opintoihin kun sinä olet vetänyt kaapelia raksalla.
Ja se, että opiskeluaikanaan voisi käydä jossain tietyssä kesätyöpaikassa ei ole myöskään kovin järkevä peruste tehdä mitään valintoja. Kyse on korkeintaan muutamista vuosista opiskelujen alkuvaiheessa, varsinainen työura kestää kymmeniä vuosia. Kumpaan kannattaa panostaa? Pitää katsoa pitkällä tähtäimellä, ihan oikeasti.
Nuo lääkäri ja sähkäri on niin ääripää vaihtoehdot ettei mitään järjen häivääkään. Amiksen käymisessä korkeakouluopintoihin tähdätessä siitä voi olla ainoastaan silloin jotain hyötyä, kun hakee saman alan AMK-koulutukseen.
Siinäkään tapauksessa sitä ei kannata tehdä jos jo peruskouluvaiheessa tietää haluavansa esim. sähköinsinööriksi. Lukion kautta avautuu paremmat mahdollisuudet myös suoraan yliopistoon DI:ksi kuin jäädä AMK tasolle tai jatkaa opiskeluja vielä sen jälkeen.
Kannattaa panostaa täysillä siihen mihin oikeasti haluaa ja haaveilee!
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin kauppaopiston jälkeen iltalukiossa fysiikan ja matikan kurssit. Hain lääkikeeen seuraavana vuonna, kävin valmennuskurssin ja pääsin heti. En jaksanut koko yo-tutkintoa suorittaa. Englanti oli valmiiksi ihan hyvä.
Myös mies kävi raksalinjan jälkeen iltalukiossa fyssat, matikan ja joitain muita, ennen kuin haki TTY:lle, pääsi hänkin ensimmäisellä hakukerralla.
Ehkä ollaan sitten poikkeuksia :) Niitä löytyy aina, kaikesta ;)
amiksestayliopistoon.blogspot.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sähköasentaja-lääkäri on valmistuttuaan paljon paremmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin lukion käynyt kollegansa. Ja jo opiskeluaikanaan hän voi halutessaan mennä rakennustyömaalle kesätöihin
No eipä ole. Lääkärin työhön hakiessa ei ole mitään merkitystä jollain sähköasentaja-kesätyö kokemuksilla eikä sähkäriksi hakiessa lääkärin työkokemuksella. Lukion käynyt on valmistautunut sen kolme vuotta niihin tuleviin yliopisto-opintoihin kun sinä olet
vetänyt kaapelia raksalla.Ja se, että opiskeluaikanaan voisi käydä jossain tietyssä kesätyöpaikassa ei ole myöskään kovin järkevä peruste tehdä
mitään valintoja. Kyse on korkeintaan
muutamista vuosista opiskelujen
alkuvaiheessa, varsinainen työura kestää
kymmeniä vuosia. Kumpaan kannattaa
panostaa? Pitää katsoa pitkällä
tähtäimellä, ihan oikeasti.Nuo lääkäri ja sähkäri on niin ääripää vaihtoehdot ettei mitään järjen häivääkään. Amiksen käymisessä korkeakouluopintoihin tähdätessä siitä voi olla ainoastaan silloin jotain hyötyä, kun hakee saman alan AMK-koulutukseen.
Siinäkään tapauksessa sitä ei kannata tehdä jos jo peruskouluvaiheessa tietää haluavansa esim. sähköinsinööriksi. Lukion kautta avautuu paremmat mahdollisuudet myös suoraan yliopistoon DI:ksi kuin jäädä AMK tasolle tai jatkaa opiskeluja vielä sen jälkeen.Kannattaa panostaa täysillä siihen mihin oikeasti haluaa ja haaveilee!
Hyöty tulee siitä, että tällä henkilöllä on lääkäriksi valmistuttuaan pätevyys toimia kahden eri alan työssä ja hän voi tuolloisen mielenkiintonsa mukaan valita, kumman alan työtä milloinkin tekee. Pätevyys useampaan ammattiin ei ole ikinä haitaksi.
Mulle ei ole oikein koskaan sopinut oppitunti/luentomuotoiset opiskelut. Siksi en ole itse myöskään käynyt lukiota samalla tavalla kuin muut nuoret. Kaksi amispaperia ja itsenäisesti matikka, fysiikka, kemia ja biologia. Nyt opiskelen amkissa tekniikan-alalla, mutta aikomuksena olisi käydä vilkaisemas lääkiksen pääsykokeita. Paras lopputulos tulee kyllä omalla opiskelutekniikalla. Eli itsekseen koulutöitä tehden ja lukemalla. Amk:sa ei ole varsinaisesti läsnäolopakkoa enkä siellä käy luennoilla/oppitunneilla ja silti tulee pelkkiä nelosia ja vitosia.
Jostain syystä nämä duunarireitin kautta yliopistosta valmistuneet erottuvat joukosta, ikuisella oppositioasenteellaan. En tiedä johtuuko se epävarmuudesta tai huonosta itsetunnosta, mutta negatiivisuus ja ammattiosastoasenne loistaa kauas. Tämä kokemus on tekniikan puolelta.
Mun mielestä ei tarvi edes käydä pääsykokeissa. Meillä opo ainakin sanoi, että pääsee suoraan. Toisaalta en mä lääkikseen edes aio, musta tulee psykiatri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sähköasentaja-lääkäri on valmistuttuaan paljon paremmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin lukion käynyt kollegansa. Ja jo opiskeluaikanaan hän voi halutessaan mennä rakennustyömaalle kesätöihin
No eipä ole. Lääkärin työhön hakiessa ei ole mitään merkitystä jollain sähköasentaja-kesätyö kokemuksilla eikä sähkäriksi hakiessa lääkärin työkokemuksella. Lukion käynyt on valmistautunut sen kolme vuotta niihin tuleviin yliopisto-opintoihin kun sinä olet
vetänyt kaapelia raksalla.Ja se, että opiskeluaikanaan voisi käydä jossain tietyssä kesätyöpaikassa ei ole myöskään kovin järkevä peruste tehdä
mitään valintoja. Kyse on korkeintaan
muutamista vuosista opiskelujen
alkuvaiheessa, varsinainen työura kestää
kymmeniä vuosia. Kumpaan kannattaa
panostaa? Pitää katsoa pitkällä
tähtäimellä, ihan oikeasti.Nuo lääkäri ja sähkäri on niin ääripää vaihtoehdot ettei mitään järjen häivääkään. Amiksen käymisessä korkeakouluopintoihin tähdätessä siitä voi olla ainoastaan silloin jotain hyötyä, kun hakee saman alan AMK-koulutukseen.
Siinäkään tapauksessa sitä ei kannata tehdä jos jo peruskouluvaiheessa tietää haluavansa esim. sähköinsinööriksi. Lukion kautta avautuu paremmat mahdollisuudet myös suoraan yliopistoon DI:ksi kuin jäädä AMK tasolle tai jatkaa opiskeluja vielä sen jälkeen.Kannattaa panostaa täysillä siihen mihin oikeasti haluaa ja haaveilee!
Hyöty tulee siitä, että tällä henkilöllä on lääkäriksi valmistuttuaan pätevyys toimia kahden eri alan työssä ja hän voi tuolloisen mielenkiintonsa mukaan valita, kumman alan työtä milloinkin tekee. Pätevyys useampaan ammattiin ei ole ikinä haitaksi.
Siihen kuule päälle vartijakoulutus, niin voi heittää keikkaa portsarina ja kauppakeskusvartijana.
Kyllä tosiaan amiksestakin voi päästä lääkikseen, mutta onhan se kivisempi tie ja vaatii paljon duunia. Jos jo yläasteen jälkeen tietää hakevansa lääkikseen niin toki kannattaa valita lukio, mutta moni keksii haluavansa alalle vasta paljon myöhemmin. Ei lukiostakaan paljoa ole hyötyä, jos ei valitse kurssejaan lääkistä ajatellen. Itse esim opiskelin fysiikkaa vain pakolliset ja kun halusin sitten myöhemmin lääkikseen, jouduin tekemään ison työn opiskellessani tarvittavan oppimäärän itse. Pääsin kuitenkin lopulta sisään ja ihan hyvin oon pärjännytkin. Ainakin yhden kurssikaverini tiedän käyneen lukion sijaan amiksen eikä hänelläkään mitään ongelmia ole ollut. :) Lisäksi meillä on useampia alanvaihtajia, yksi on tehnyt vuosikaudet duunarihommia ennen kuin päätti hakea lääkikseen. Ei kaikki todellakaan tiedä vielä teininä tai edes parikymppisenä, mitä haluavat tehdä.
Tunnen erään joka pääsi lähihoitajan papereilla yliopistoon. Ei lääkikseen, vaan ihan muuta alaa. Ilman lukiota.
Ja monia amiksen jälkeen amk:n käyneitä. Ilman lukiota.
Mielestäni kyllä yliopistoon on selvästi parempi pohja lukio kuin amis. Amk:hon ei väliä kumpi pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään joka pääsi lähihoitajan papereilla yliopistoon. Ei lääkikseen, vaan ihan muuta alaa. Ilman lukiota.
Ja monia amiksen jälkeen amk:n käyneitä. Ilman lukiota.
Mielestäni kyllä yliopistoon on selvästi parempi pohja lukio kuin amis. Amk:hon ei väliä kumpi pohjalla.
Mun eksä oli lähihoitaja, joka ei ole käynyt lukiota. Nykyään opiskelee Helsingin yliopistossa erästä luonnontieteellistä alaa. :)
Vau, on kyllä aloittajalla tilastot hallussa. Olisi tosiaan hyödyllistä tietää moniko amiksesta on edes hakenut, mutta täällähän johtopäätöksiä vedetään paikoin hyvinkin hataran ymmärryksen voimin.
Vierailija kirjoitti:
Lääkiksessä on paljon englannin kielistä oppimateriaalia. Lukion pitkä matikka ja fysiikka pitää olla myöskin hallinnassa.
Mutta eihän tuo ole kuin 3 vuoden rupeama jos amislaista alkaa kiinnostamaan. 3v nuorella on lyhyt aika.
myös kemia ja biologia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkiksessä on paljon englannin kielistä oppimateriaalia. Lukion pitkä matikka ja fysiikka pitää olla myöskin hallinnassa.
Mutta eihän tuo ole kuin 3 vuoden rupeama jos amislaista alkaa kiinnostamaan. 3v nuorella on lyhyt aika.myös kemia ja biologia
Kemia, fysiikka, bilsa. Pitkää matikka ei tarvitse.
T. Lääkisläinen lyhyellä matikalla (eikä todellakaan ainoa laatuaan)
Vierailija kirjoitti:
Niin pääsee. Kyse on siitä, että onko pakko käydä lukiota. Ei ole. Oma asiansa on sitten se, että moniko amiksen käynyt hakee ja antaako amis valmiuksia pääsykokeeseen.
Kyllä se on amiksella yksilönä ihan sama sisäönpääsyprosentti kuin stuidullakin, 50%, joko pääsee tai sitten ei pääse.
Et sitten uudempaa tietoa löytänyt? 2015 oli 8 vuotta sitten.
Ap:n sisälukutaito vaikuttaa loistavalta. Olisiko pointti siinä, että amiksesta voi hakea yhtälailla yliopistoon ja päästäkin, jos vain lukee pääsykokeeseen. Hyvin harva hakee amiksesta, siitä taisi keväällä ollakin uutisissa.