Miksi ajatte perässä kiinni?

Vierailija kirjoitti:

Käytän vakionopeudensäädintä. Usein olen liian lähellä edelläajavaa, kun hän ei osaa pitää nopeuttaan vaan välillä painetaan kovaa (jolloin jään kauas taakse) ja välillä ajetaan huomattavasti alle rajoituksen (jolloin minä saavutan hänet). 

Toisessa autossamme on mukautuva vakionopeussäädin, joten auto jarruttaa automaattisesti pitäen etäisyyden vakiona edelläajavaan, mutta silti harmittaa, että monet ajavat niin äärettömän epätasaisesti.

Osaatko itse pitää nopeuden tasaisena ilman vakionopeudensäädintä?

Vierailija kirjoitti:

oletteko huomanneet että ne perässähiihtäjät on aina jotain Nissaneita, Relluja tai Ooppeleita.

Audi menee ohi, samoin meset ja bemarit.

Jos näet minut ajamassa Nissanillani jonkun perässä kiinni, saat ampua minut.

Jos ajan itse sallittua nopeutta tai hieman ylikin ja joku pelle roikkuu perseessä kiinni, hidastan heti vauhtiani alinopeuteen. Jumalauta kun ärsyttää perässä roikkujat. Roikkukoon sitten perässä ihan kunnolla. Jääköön kotiin jos on niin hiki otsalla. 

Sopiva turvaväli on ajonopeus metreinä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaista: Ajat liian hiljaa.

Kerro nyt minulle, miten se n. 5 yli rajoituksen voi olla liian hiljaa. Ja edelleen, nämä krooniser peräassäajajat ovat siinä kiinni, oli edelläajavan nopeus mikä tahansa, mikä on vähemmän kuin 30 yli nopeusrajoituksen.

ap

Edellä ajavan alinopeus on yksi syy. Toinen syy on kiilaaminen - turvaväliin änkeää AINA joku.

Minä ajoin alunperin rajoitusten mukaisesti ja pyllykärspäset ärsytti aivan tuhottomasti. Niin paljon, että en juuri koskaan väistänyt esim. motarilla oikealle kaistalle jos toinen oli jo valmiiksi takapuskurissa - se on aivan turhaa hiillostaa vaihtamaan kaistaa silloin kun siinä kohdalla on vielä säiliörekka. Minusta takapuskurissa kiinni ajaminen on liikenteessä sama kuin näyttäisi keskisormea - öykkärimäistä käytöstä josta ei pidä palkita. Sen sijaan tarkkailin kyllä takapeiliä ja päätin aina ohi jos joku asiallisesti käyttäytyvä tuli kovempaa takaa.

Sitten kyllästyin näihin ääliöihin ja aloin ajamaan niin kovaa ettei juuri koskaan kukaan tule taakse roikkumaan. Erittäin harvoin ajan itse lähellä, ja silloin - häpeällistä kyllä - se on juuri tuossa painostustarkoituksessa. Joko ei vaihdeta pitkään aikaan oikealle kaistalle vaikka pitkiäkin välejä olisi, tai sitten ajetaan selvästi alle suurimman sallitun. Olen myös huomannut, että osa kanssa-autolijoista reagoi tuohon perässä ajamiseen juuri niinkuin minäkin aikanaan - hidastamalla vauhtia ja kieltäytymällä vaihtamaan kaistaa. Ottaa aivoon vaikka olen tehnyt sitä itsekin.

Nyt on vauva taloudessa ja olen yrittänyt opetella ajamaan siistimmin. Kaasujalka keventynyt ja perskärpäset ilmaantuneet takaisin. Yritän kumminkin niellä kiukkuni, väistää heti kun mahdollista ja välttää muutenkin ärsyttämästä road rageajia, koska vauvan turvallisuus on tärkeämpi kuin minun jääräpäisyyteni.

Ei minua kiinnosta onko sulla lapset kyydissä vai joku vaipan kuva auton takalasissa että on pentuja kyydissä :D ajan silti on yhtä lähellä ja hurjasti, ellen hurjemminkin ;) voi teitä mammat mammat...

Minä syyllistyin tuohon, tosin en maanteillä, vaan tämän pienehkön kotikaupunkini niillä teillä, joilla saa ajaa viittä- tai kuuttakymppiä. Huomasin tuon vasta autokoulun kakkosvaiheessa. Syynä oli yksinkertaisesti se, etten tajunnut , "nähnyt", kuinka lähellä tosiaan ajoin. Edellä ajava tosiaan näkee tilanteen paremmin kuin takana tuleva. Oppia ikä kaikki, onneksi en aiheuttanut onnettomuutta. Ajokortin hankin muuten vasta keski-ikäisenä.

Ajatko itse ylintä sallittua tien nopeutta? Näyttääkö autosi nopeusmittari oikein? Oletko tarkistanut?  Monissa autoissa se näyttää jopa 10 km/h vähemmän kuin pitäisi.

Lataa kännykkääsi GPS-ohjelma, jolla voit tarkistaa oikean nopeutesi. Tai käytä navigaattoria apuna.

Sen lisäksi, jos olet lainrikkoja, voit ajaa + 9 ylinopeutta (6 + 3): Poliisi sakottaa rikesakolla vasta 7 km/h ylinopeudesta. Nopeudestasi vähennetään ensin virhemarginaali + 3.

Jos ajat millä tahansa automerkillä valtatiellä + 9 ylinopeutta, voit todennäköisesti ajaa huoletta ilman perässäroikkujia. Ne, jotka ajavat nopeammin, menivät jo ohi.

Täysperävaunurekkojen vauhdista huomaat, ajaatko itse lähelle oikeaa nopeutta. Niissä kaikissa on lakisääteinen nopeudenrajoitin (kaikissa katsastetuissa, ja vuotta 2001 uudemmissa). Rekkojen rajoittimen sallima maksimivauhti on 90 km/h.

Vierailija kirjoitti:

Ei minua kiinnosta onko sulla lapset kyydissä vai joku vaipan kuva auton takalasissa että on pentuja kyydissä :D ajan silti on yhtä lähellä ja hurjasti, ellen hurjemminkin ;) voi teitä mammat mammat...

No niin, nyt vahivistui sekin, että pahimmat liikenteessä sekoilijat ovat muutenkin aivottomia sekopäitä. Sainpahan nauraa, kun miehenä muutuin täysin arvaamatta mammaksi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Minä syyllistyin tuohon, tosin en maanteillä, vaan tämän pienehkön kotikaupunkini niillä teillä, joilla saa ajaa viittä- tai kuuttakymppiä. Huomasin tuon vasta autokoulun kakkosvaiheessa. Syynä oli yksinkertaisesti se, etten tajunnut , "nähnyt", kuinka lähellä tosiaan ajoin. Edellä ajava tosiaan näkee tilanteen paremmin kuin takana tuleva. Oppia ikä kaikki, onneksi en aiheuttanut onnettomuutta. Ajokortin hankin muuten vasta keski-ikäisenä.

Tämä on muuten varmasti syy joillakin, ettei vain tajua, kuinka pitkä väli pitäisi olla että pystyy reagoimaan. Eli kaikki eivät ole pelkästään tyhmiä tai hölmöjä.

ap

Meillä on taloudessa useita ajoneuvoja ja ajan säännöllisesti niillä kaikilla. Tuo perässäroikkumisongelma ilmenee vain sillä ns. kauppakassilla ajettaessa. Eli kun ajan talouden pienimmällä autolla, perään ilmestyy roikkujia, vaikka ajan tismalleen samalla nopeudellla kuin muillakin autoilla tai moottoripyörällä. Harrastejenkillä voi ajaa kaikessa rauhassa vaikka alinopeutta, kukaan ei roiku perässä.

Roikun perässä kun edessä ajava ajaa alinopeutta ja yritän tällä tavoin viestittää että nopeutta voi nostaa. Toimii itsellekin kun joskus huomaan että takana roikkuu joku kun ajan epähuomiossa alinopeutta. Menen kyllä ohi jos yhtään mahdollista, mutta näillä keleillä ja vilkkaasti liikennöidyillä teillä ei aina onnistu.

Kun tiivistää ap:n saamat vastaukset, lopputulos on, että perässä kiinni ajetaan joko a) tunnesyistä tai b) ymmärtämättömyyttään.

Tuohon a-kohtaan menee kaikki ärsyyntymiset, "kouluttamiset", uhoamiset, hermoilut. Rationaalinen kuski jättää riittävän välin. Tosiseikka on, että vain osa kuskeista toimii järjellä. Jos näet perskärpäsen, on todennäköistä, että ratin takana jyllää suuret tunteet. 

Miksi pitää automaattisesti olettaa, että joku ajaa "alinopeutta" ihan vain vittuillakseen? Minä olen juuri ajanut kortin, eikä tuolla Helsingin keskustassa saanut juurikaan kokemusta maantieajosta. Käytännössä vasta kortin ajanut on harjoittelija (kyllä, myös tällainen keski-ikäinen akka) ja esim. ajonopeus saattaa jonkin verran seilata. Meillä on oma auto, jolla pystyn jo melko rutiinilla ajamaan, mutta siinäpä se kokemus eri autoista on: oma auto ja se yksi ja sama autokoulun auto. Jos ajan jollakin ei niin tutulla autolla, on esim. kytkimen ja auton säätöjen käyttö ajon aikana piirun verran hankalampaa ja se voi näkyä ajossa, samoin nopeusmittari pitää tuntea, jotta oikeasti tietää mitä vauhtia ajaa. Viimeksi ajoin autolla, jonka nopeusmittari näytti ihan reilusti enemmän kuin mitä oikeasti ajoin ja vasta ajamisen jälkeen sain kuulla siitä.

En minä siellä liikenteessä vittuillakseni aja. Piti ajaa kortti, kun lapset tulivat harrastusikään ja muutimme kauemmas ikääntyvistä sukulaisistamme. Minä vielä harjoittelen ja yritän tutustua erilaisiin autoihin. Jos en aja, en myöskään opi. Sen on kyllä oppinut, että kenenkään puskurissa en roiku kiinni, oli ajonopeus mikä hyvänsä. Sen sanoo jo terve järkikin. Turha vedota kolarin jälkeen siihen että "ei mun ollut tarkoitus tappaa".

Vierailija kirjoitti:

Roikun perässä kun edessä ajava ajaa alinopeutta ja yritän tällä tavoin viestittää että nopeutta voi nostaa. Toimii itsellekin kun joskus huomaan että takana roikkuu joku kun ajan epähuomiossa alinopeutta. Menen kyllä ohi jos yhtään mahdollista, mutta näillä keleillä ja vilkkaasti liikennöidyillä teillä ei aina onnistu.

Tuollainen toiminta ei edistä liikenneturvallisuutta tai liikenteen sujuvuutta pätkän vertaa. Edellä ajava saattaa jopa hidastaa vauhtia, koska joutuu koko ajan keskittymään siihen että tuleeko joku takalasista läpi.

Vierailija kirjoitti:

Roikun perässä kun edessä ajava ajaa alinopeutta ja yritän tällä tavoin viestittää että nopeutta voi nostaa. Toimii itsellekin kun joskus huomaan että takana roikkuu joku kun ajan epähuomiossa alinopeutta. Menen kyllä ohi jos yhtään mahdollista, mutta näillä keleillä ja vilkkaasti liikennöidyillä teillä ei aina onnistu.

Onko liikennelaki tuttu?

10 §  Ajoneuvojen välinen etäisyys

Etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on sovitettava sellaiseksi, ettei päälleajon vaaraa ole, vaikka tämä ajoneuvo pysäytetään.

Vierailija kirjoitti:

Käytän vakionopeudensäädintä. Usein olen liian lähellä edelläajavaa, kun hän ei osaa pitää nopeuttaan vaan välillä painetaan kovaa (jolloin jään kauas taakse) ja välillä ajetaan huomattavasti alle rajoituksen (jolloin minä saavutan hänet). 

Toisessa autossamme on mukautuva vakionopeussäädin, joten auto jarruttaa automaattisesti pitäen etäisyyden vakiona edelläajavaan, mutta silti harmittaa, että monet ajavat niin äärettömän epätasaisesti.

Omassa autossani on onneksi vakionopeussäädin, mutta välillä pitää ajaa miehen autolla, jossa sitä ei ole.. Vaikka kuinka muka pitää kaasun tasapainossa, niin silti vauhti sahaa. Ylä- ja alamäissä varsinkin. Eli hyvinkin voin 80 alueella sahata 75-85 väliä, koska on melkeinpä mahdotonta pitää vauhti tasaisena. Varsinkaan kun ei usein aja.

Vierailija kirjoitti:

Ei minua kiinnosta onko sulla lapset kyydissä vai joku vaipan kuva auton takalasissa että on pentuja kyydissä :D ajan silti on yhtä lähellä ja hurjasti, ellen hurjemminkin ;) voi teitä mammat mammat...

Jos mulle 27:lle vastasit, niin luetun ymmärtämisessä näemmä haasteita. Kyllä mä tiedän ettei niitä peppukärpäsiä kiinnosta vauvat tai mummut sen paremmin kuin mammatkaan. Juuri siksi kirjoitinkin väistäväni ja pyrkiväni muutenkin olemaan ärsyttämättä niitä raivokkaimpia kanssakuskeja. Koskaan ei tiedä millainen tuleva rekannokkaanajaja siellä takana on keräilemässä mielenterveyden rippeitään ja mikä hänellä katkaisee kamelin selän.