perintö

Koskeeko tuo väliaikainen perimys muita kuin leskeä? Olen perinyt äitini, joten palautuuko sieltä peritty omaisuus äidin sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen?

Vierailija kirjoitti:

Koskeeko tuo väliaikainen perimys muita kuin leskeä? Olen perinyt äitini, joten palautuuko sieltä peritty omaisuus äidin sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen?

Siis missä tilanteessa palautuu? Mutta ei koske kuin leskeä, ja leskeäkin vain, jos ei ole tehty ositusta. Jos on tehty ositus, niin mitään ei vaihdu enää minnekään. (Yhteisen asunnon hallintaoikeus erikseen, mutta se ei koske omaisuusjakoa).

Vierailija kirjoitti:

Koskeeko tuo väliaikainen perimys muita kuin leskeä? Olen perinyt äitini, joten palautuuko sieltä peritty omaisuus äidin sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen?

Serkut ei ainakaan peri ilman testamenttia, eli valtio perii, jos sinulla ei ole läheisempiä sukulaisia elossa eikä testamenttia.

Vierailija kirjoitti:

Lakinainen sanoo niin, perunkirjat tekee HOK-Elannon lakimies nainen. On se väärin koska äitini säästi minulle sitä rahaa, miesvainan hautauskulutkin hän maksoli vaikka ei olleet kun 2 vuotta naimisissa, eipäs silloin sisaruksia näkynyt.

Siis oliko äidillä jo ne säästöt silloin vuonna 1977, kun mies kuoli, vai mitä ihmettä? Eihän miehen kuoleman jälkeen säästetyt rahat millään tavalla kuulu miehelle eikä sitä myöten hänen sukulaisilleenkaan.

Kiitos kaikille kun olitte mukana ongelmaa selvittämässä.

Kyllä tämän poerukirjan laatijan ,oliko lakimies ,on velvollisuus selvittää sinulle mikä on tilanne.  Jos löytyy avioehtopaperi niin se tulee perukirjan liitteesksi ja silloin koko omaisuus tulee sinulle. Muutoin tehdään ositus äitisi ja hänen kuolleen miehensä kesken ensin.  Toki voit yrittää kiistää miehen omaisille heidän avio-oikeutensa äitisi omaisuuteen avioliiton lyhyyden  ja lapsettomuuden vuoksi.  Ositus tarkoittaa että omaisuus jaetaan lakimiehen toimesta ensin puoliksi ja sitten sinä perit äitisi omaisuuden.  Toki perit äitisi henkilökohtaiset tavarat ja hänen huonekalunsa yms.  Tuskin kukaan siitä ilkeää tulla vaatimaankaan.  Nuo miesvainajan hautauskulut vaadi että osituksessa ne vähennetään mihen omaisuusosuudesta pois.  Tottakai ne on sieltä maksettava takaisin.  Ja jos mies oli muuta velkaa äidillesi laitata sekin sinne ositukseen.  Esim jos äitisi elätti häntä niin pyydä lakimiestä huomioimaan kohtuullinen summa tuosta elatuksesta osituksessa.

Ryhdistäydy ja pidä puolesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakinainen sanoo niin, perunkirjat tekee HOK-Elannon lakimies nainen. On se väärin koska äitini säästi minulle sitä rahaa, miesvainan hautauskulutkin hän maksoli vaikka ei olleet kun 2 vuotta naimisissa, eipäs silloin sisaruksia näkynyt.

Ei se väärin ole, mutta ikävää, jos äitisi ei osannut suojata omaisuuttaan. Mutta outoa, oliko vanhemmillasi kuitenkin joku keskinäinen testamentti, jos sisarukset eivät ole vaatineet perintöä aikaisemmin. Miten se perunkirjoitus miehen kuoltua oikein on mennyt. Käsitän, että on siis muutakin omaisuutta kuin asunto. Sen osaltahan pitää odottaa, että leskikin kuolee.

Nämä tulee joskus melkoisena yllätyksinä. Meilläkin oli yksi sukulaismummo, leski jo joku 40v ja kun hänen perunkirjoitustaan tehtiin piti ottaa huomioon se, että tuon kauan sitten kuolleen puolison (olivat lapsettomia) perilliset saivat vihdoin ja viimein oman puolikkaansa heidän kodista. Kohtuutonta? Kenties. Mutta samalla laillabheistä on varmaan tuntunut kohtuuttomalta aikanaan maksaa jotain perintöveroa ja silti antaa tämän mummon asua huoneistossa elämänsä loppuun (97v) asti...

Mies kuoli vuonna 1977 2 vuoden avioliiton jälkeen, eikä hänellä ollut omaisuutta perunkirjan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mies kuoli vuonna 1977 2 vuoden avioliiton jälkeen, eikä hänellä ollut omaisuutta perunkirjan mukaan.

No sitten ne eivät kyllä vie mitään. Ja vaikka yhteistä omaisuutta olisikin ollut, niin he saisivat puolet vuoden 1977 omaisuudesta. Hanki juristi. Nyt.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämän poerukirjan laatijan ,oliko lakimies ,on velvollisuus selvittää sinulle mikä on tilanne.  Jos löytyy avioehtopaperi niin se tulee perukirjan liitteesksi ja silloin koko omaisuus tulee sinulle. Muutoin tehdään ositus äitisi ja hänen kuolleen miehensä kesken ensin.  Toki voit yrittää kiistää miehen omaisille heidän avio-oikeutensa äitisi omaisuuteen avioliiton lyhyyden  ja lapsettomuuden vuoksi.  Ositus tarkoittaa että omaisuus jaetaan lakimiehen toimesta ensin puoliksi ja sitten sinä perit äitisi omaisuuden.  Toki perit äitisi henkilökohtaiset tavarat ja hänen huonekalunsa yms.  Tuskin kukaan siitä ilkeää tulla vaatimaankaan.  Nuo miesvainajan hautauskulut vaadi että osituksessa ne vähennetään mihen omaisuusosuudesta pois.  Tottakai ne on sieltä maksettava takaisin.  Ja jos mies oli muuta velkaa äidillesi laitata sekin sinne ositukseen.  Esim jos äitisi elätti häntä niin pyydä lakimiestä huomioimaan kohtuullinen summa tuosta elatuksesta osituksessa.

Ryhdistäydy ja pidä puolesi.

Miehen sukulaisilla on maksimissaan oikeus puoleen siitä, mikä oli puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo miehen kuollessa (nykyrahaksi muutettuna). Eli kun ap sanoo, että äiti hänelle säästi, niin veikkaisin, että säästöt on osittain säästetty vuoden 1977 (!) jälkeen, joihin rahoihin miehen sukulaisilla ei ole mitään oikeutta.

Tuossa toteat, että omaisuus jaetaan puoliksi, mutta ei nyt ihan sentään, luulen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämän poerukirjan laatijan ,oliko lakimies ,on velvollisuus selvittää sinulle mikä on tilanne.  Jos löytyy avioehtopaperi niin se tulee perukirjan liitteesksi ja silloin koko omaisuus tulee sinulle. Muutoin tehdään ositus äitisi ja hänen kuolleen miehensä kesken ensin.  Toki voit yrittää kiistää miehen omaisille heidän avio-oikeutensa äitisi omaisuuteen avioliiton lyhyyden  ja lapsettomuuden vuoksi.  Ositus tarkoittaa että omaisuus jaetaan lakimiehen toimesta ensin puoliksi ja sitten sinä perit äitisi omaisuuden.  Toki perit äitisi henkilökohtaiset tavarat ja hänen huonekalunsa yms.  Tuskin kukaan siitä ilkeää tulla vaatimaankaan.  Nuo miesvainajan hautauskulut vaadi että osituksessa ne vähennetään mihen omaisuusosuudesta pois.  Tottakai ne on sieltä maksettava takaisin.  Ja jos mies oli muuta velkaa äidillesi laitata sekin sinne ositukseen.  Esim jos äitisi elätti häntä niin pyydä lakimiestä huomioimaan kohtuullinen summa tuosta elatuksesta osituksessa.

Ryhdistäydy ja pidä puolesi.

Miehen sukulaisilla on maksimissaan oikeus puoleen siitä, mikä oli puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo miehen kuollessa (nykyrahaksi muutettuna). Eli kun ap sanoo, että äiti hänelle säästi, niin veikkaisin, että säästöt on osittain säästetty vuoden 1977 (!) jälkeen, joihin rahoihin miehen sukulaisilla ei ole mitään oikeutta.

Tuossa toteat, että omaisuus jaetaan puoliksi, mutta ei nyt ihan sentään, luulen.

Asia on juuri nain. Hanki se juristi ja sassiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskeeko tuo väliaikainen perimys muita kuin leskeä? Olen perinyt äitini, joten palautuuko sieltä peritty omaisuus äidin sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen?

Serkut ei ainakaan peri ilman testamenttia, eli valtio perii, jos sinulla ei ole läheisempiä sukulaisia elossa eikä testamenttia.

Isä on elossa. Ovat eronneet, joten mietin perisikö hän minut 100 % vai palutuuko äidin suvulle sen puolen omaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Mies kuoli vuonna 1977 2 vuoden avioliiton jälkeen, eikä hänellä ollut omaisuutta perunkirjan mukaan.

Mitä perukirja sanoo lesken (ap:n äidin) omaisuudesta tuossa vaiheessa? Jos lesken omaisuus on ollut suurempi eikä perukirjaan ole merkitty, että leski kieltäytyy maksamasta tasinkoa vainajan perillisille, niin miehen sisaruksille kuuluu nyt puolet lesken perukirjaan merkitystä omaisuudesta (nykyrahaksi muutettuna). Ei siis puolta äidin nykyisestä omaisuudesta, vaan puolet siitä, mikä oli äidin omaisuus miehen kuollessa.

Jos perukirjaan on merkitty, että leski ei maksa tasinkoa, niin sitten miehen perilliset eivät saa mitään.

Oletan nyt, että mies on ollut lapseton eikä puolisoilla ole ollut avioehtoa.

Sillä, että avioliitto kesti vain kaksi vuotta, on tuskin merkitystä, sillä laki osituksen kohtuullistamisesta tuli voimaan vasta monta vuotta miehen kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskeeko tuo väliaikainen perimys muita kuin leskeä? Olen perinyt äitini, joten palautuuko sieltä peritty omaisuus äidin sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen?

Serkut ei ainakaan peri ilman testamenttia, eli valtio perii, jos sinulla ei ole läheisempiä sukulaisia elossa eikä testamenttia.

Isä on elossa. Ovat eronneet, joten mietin perisikö hän minut 100 % vai palutuuko äidin suvulle sen puolen omaisuus.

Ei palaudu omaisuus kokonaan äidin  suvulle, jos sinä kuolet lapsettomana vaan isäsi perii myös sinut. Puolet omaisuudestasi menisi isällesi ja toinen puoli äitisi sisaruksille. 

Kannattaa tehdä testamentti siltä varalta, että ehdit kuolla niin että sinulla ei ole rintaperillistä etkä halua perintösi menevän isäsi suvulle.

Vierailija kirjoitti:

Eivät ne miehen sukulaiset sinun perintöä vie, vaan miehen osuuden äitisi ja hänen omaisuudesta, eli puolet, jos ei ollut avioehtoa, eikä keskinäistä testamenttia.

Eivät vie puolta, jos avioliitto kesti vain 2v. Ap voi vaatia avio-oikeuden kohtuullistamista. Menee läpi, varsinkin jos ap:n äiti on kartuttanut suurimman osan omaisuudesta miehen kuoleman jälkeen. Miehen perilliset sais tuolloin kohtuuttoman hyödyn. Voi olla jopa etteivät saa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskeeko tuo väliaikainen perimys muita kuin leskeä? Olen perinyt äitini, joten palautuuko sieltä peritty omaisuus äidin sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen?

Serkut ei ainakaan peri ilman testamenttia, eli valtio perii, jos sinulla ei ole läheisempiä sukulaisia elossa eikä testamenttia.

Isä on elossa. Ovat eronneet, joten mietin perisikö hän minut 100 % vai palutuuko äidin suvulle sen puolen omaisuus.

Ei palaudu omaisuus kokonaan äidin  suvulle, jos sinä kuolet lapsettomana vaan isäsi perii myös sinut. Puolet omaisuudestasi menisi isällesi ja toinen puoli äitisi sisaruksille. 

Kannattaa tehdä testamentti siltä varalta, että ehdit kuolla niin että sinulla ei ole rintaperillistä etkä halua perintösi menevän isäsi suvulle.

Ei se noin mene. Jos ap kuolee ennen isäänsä, eikä hänellä ole puolisoa tai lapsia, perii isä kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ne miehen sukulaiset sinun perintöä vie, vaan miehen osuuden äitisi ja hänen omaisuudesta, eli puolet, jos ei ollut avioehtoa, eikä keskinäistä testamenttia.

Eivät vie puolta, jos avioliitto kesti vain 2v. Ap voi vaatia avio-oikeuden kohtuullistamista. Menee läpi, varsinkin jos ap:n äiti on kartuttanut suurimman osan omaisuudesta miehen kuoleman jälkeen. Miehen perilliset sais tuolloin kohtuuttoman hyödyn. Voi olla jopa etteivät saa mitään.

Laki osituksen sovittelusta tuli voimaan 1987, joten avioliiton pituudella ei ole merkitystä, jos mies on kuollut 1970-luvulla. Miehen kuoleman jälkeen kertynyttä omaisuutta ei kuitenkaan jaeta miehen perillisille. Sitä aikaisemmin karttuneen omaisuuden osalta ratkaisee se, mitä perukirjassa lukee.

Tässä vielä lainauksia asiaan vaikuttavista lainkohdista:

Perintökaari 3. luku 1 §: "... Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä..." Pelkästään tämän valossa ap:n tilanne näyttäisi huonolta. Mutta onneksi myöhemmin tulee ap:n tilanteeseen todennäköisesti sopiva poikkeus.

Perintökaari 3. luku 4  §: "Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen..." Jos siis ap:n äiti on kasvattanut omaisuuttaan miehen kuoleman jälkeen, kuuluu omaisuuden lisäys pelkästään ap:lle, paitsi siltä osin kuin kasvu on jonkin omaisuuteen jo miehen kuollessa kuuluneen jutun ansiota (esim. sellaisten osakkeiden arvonnousu, jotka äiti on omistanut jo miehen kuollessa).