Ekaluokkalainen piirtää monta tuntia päivässä
Se mitä hän piirtää on aina sama juttu: palloja "pyramidin" muotoon. Esimerkiksi niin, että ensimmäiseen kerrokseen tulee yksi pallo, toiseen kaksi, sitten kolme. Välillä kuvio vaihtuu, vaikka niin, että pallojen määrä kaksinkertaistuu joka kerroksessa. Joskus se on neliö tai viisikulmio.
Jos paperi loppuu lapsi teippaa lisää paperia kiinni entiseen. Jokaisen pallon hän piirtää niin tarkasti ympyrän muotoisiksi kun osaa.
Ensin ajattelin että kivaa, ehkäpä se on joku Picasson henkinen jälkeläinen (jk), mutta siis hän tekee tätä useita tunteja päivittäin. Onko tämä normaalia? Mitään muuta ei piirrä kuin näitä palloja. Läksyjä hän ei tee mutta en viitsi painostaakaan koska osaa opettajan mukaan kaiken. Nyt on kuulemma tunneilla koulussakin alkanut vääntämään niitä palloja. Mieleen tulee että voisiko tämä liittyä jotenkin Aspergerin syndroomaan tai muuhun autismikirjon häiriöön, mutta koska palsta tietää kaiken niin kysynpä täältä.
Kommentit (17)
Kaakarat innostuu milloin mistäkin. Puolen vuoden päästä tekee jo jotain ihan muuta.
Kysy häneltä, miksi piirrät palloja eikö olisi kivempi välillä piirtää jotain muutakin
Oletko kysyny lapselta,miksi piirtelee palloja?Onko lapsi muuten hyvä piirtämään?Ja onko lapsella muita omituisia tapoja,aistiherkkyyksiä tms.? Usein lapset voi piirtää samaa asiaa moneen kertaan,mutta pallot on kyllä aika erikoinen valinta!:) Käyttääkö eri värejä? Jos lapsi ei ole mitenkään eriryisen hyvä.piirtämään,niin ehkä hän tekee sitä minkä osaa. Meillä tytön kaveri ekaluokalla piirteli kavereille isoja hymiöitä. Iso paperi,jossa oli aina silmät ja suu. Ja antoi niitä ihan päivittäin kavereille. Jossain vaiheessa jäi pois ja ihan normaali kys. tyttö on. Voihan olla että lapsesi huomaa keksineensä jotain hienoa ja yrittää "kehittyä". Tuon ikäiset vielä rakastavat toistoja ja uskon että aika normaalia,että tulee tuollaisia tapoja. Jollain se voi olla vaikka joku sama laulu,jota hokee,jollain sama leikki jota pitää leikkiä aina,jollain vaikka tuo että piirtää aina saman jutun. Tämä on ihan mutu,mutta jonkun verran olen perehtynyt autismin kirjoihin oman lapseni vuoksi,ja pelkkä pallojen piirtäminen ei kyllä viittaa siihen.:)
Jos lapsella ei ole arkea haittaavia haasteita, lapsi oppii hyvin, hän ei vaikuta masentuneelta yms. niin aivan turha alkaa miettimään mitään diagnooseja. Hirveän helposti kaikelle toiminnalle pitäisi nykyään saada jokin diagnoosi. Diagnoosia tarvitsee oikeastaan vasta sitten, kun lapsella on sellaisia haasteita, joihin hän tarvitsee maksullisia tukimuotoja. Mutta jos piirtäminen alkaa olla koulussa haittaavaa ja lapsen tarkkaavuus selkeästi kiinnittyy epäolennaiseen, niin sitten voi alkaa miettiä, miksi näin. Voihan olla, että lapsella on koulussa tylsää ja siksi piirtää.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysyny lapselta,miksi piirtelee palloja?Onko lapsi muuten hyvä piirtämään?Ja onko lapsella muita omituisia tapoja,aistiherkkyyksiä tms.? Usein lapset voi piirtää samaa asiaa moneen kertaan,mutta pallot on kyllä aika erikoinen valinta!:) Käyttääkö eri värejä? Jos lapsi ei ole mitenkään eriryisen hyvä.piirtämään,niin ehkä hän tekee sitä minkä osaa. Meillä tytön kaveri ekaluokalla piirteli kavereille isoja hymiöitä. Iso paperi,jossa oli aina silmät ja suu. Ja antoi niitä ihan päivittäin kavereille. Jossain vaiheessa jäi pois ja ihan normaali kys. tyttö on. Voihan olla että lapsesi huomaa keksineensä jotain hienoa ja yrittää "kehittyä". Tuon ikäiset vielä rakastavat toistoja ja uskon että aika normaalia,että tulee tuollaisia tapoja. Jollain se voi olla vaikka joku sama laulu,jota hokee,jollain sama leikki jota pitää leikkiä aina,jollain vaikka tuo että piirtää aina saman jutun. Tämä on ihan mutu,mutta jonkun verran olen perehtynyt autismin kirjoihin oman lapseni vuoksi,ja pelkkä pallojen piirtäminen ei kyllä viittaa siihen.:)
Kysyin äsken. Ensinnäkään lapsen mukaan ne eivät ole palloja vaan "kuvioita". Eli kokonaisuus merkitsee, kuulemma olisi tylsää piirtää niitä randomiin järjestykseen. Ja haluaa piirtää niitä koska ne ovat kivoja. Näin siis lapsen sanoin.
Juuri siksi mietin tuota Aspergeria kun on ollut hieman muitakin oireita. Lapsi ei siedä kovia ääniä, joskus istuu kotonakin kuulosuojaimet päässä kun seinänaapurin koira räksyttää. Lisäksi on todella herkkä vaatteistaan, pitää aina olla tietyt. Puolta vaatekaapin sisällöstä ei voi edes pitää koska lapsen mielestä vaate tuntuu pahalta.
Lisäksi opettajalta tuli viestiä että ryhmäytymisessä on ollut ongelmia lapsemme kohdalla. Hän ei kuulemma halua osallistua ryhmätöihin, koska toiset pilaisivat työn jonka hän haluaa tehdä omalla tavallaan. Ei kuulemma suostu tekemään mitään jos ei saa tehdä yksin. Kavereita ei ole liioin saanut, eikä ole osoittanut minkäänlaista halukkuutta ikäiseensä seuraan. Olen kysynyt aiheesta mutta hän omien sanojensa mukaan haluaa olla yksin koska muut ovat rasittavia. Pelkään myös että lapsi käyttäytyy ikävästi muita kohtaan koulussa, vaikka ei olekaan tullut palautetta että näin olisi. Ehkä näin ei ole mutta riski on olemassa. -AP
Piirsin paljon lapsena ja voitin monia piirustuskilpailujakin. Jossain vaiheessa ala-asteella, olisiko ollut kolmannella luokalla, minulla oli vaihe, jolloin piirsin lähes pelkästään abstrakteja kuvioita, esim. spiraaleja eri väreillä ja teippailin papereita yhteen isoiksi "teoksiksi" huoneeni lattialla. Siihen aikaan minua koulukiusattiin, ja nyt ymmärrän, että se oli minulle tapa purkaa ahdistusta; tarkka, toistoa sisältävä tekeminen siirsi ajatukset pois arjesta, siihen pystyi uppoamaan tuntikausiksi.
Eihän se välttämättä ahdistuksesta kerro, mutta minulla se liittyi siihen (ellen nyt ihan väärin muista tapahtumien ajankohtia). Voihan myös olla, että ap:n lapsi on kiinnostunut geometrisista kuvioista ja matematiikasta. Autisminkirjoa tuskin tarvitsee tuon perusteella vielä epäillä, jos ei ole muuta siihen viittaavaa.
Se on vaan hyvä jos kakarat istuis hiljaa ja tekis jotain eikä roikkuis lahkeessa vaatimassa koko ajan jotain.
Kuulostaa kyllä aika paljon Aspergeriltä, itselläni on AS-poika. Lapsena hän järjesteli pikkuautoja erilaisiin muodostelmiin tunti toisensa jälkeen, tuli se heti noista pallopiirustuksista mieleen. Usein heillä se tekeminen oikein tietyllä tavalla on tärkeämpää kuin että tekee yhdessä muiden kanssa ja joustaa. Jos huolestuttaa, ota yhteyttä neurologiin. Kaikella kunnioituksella psykologeja kohtaan (tärkeää työtä tekevät), he eivät kauheasti hoksaa näitä neurologisia poikkeamia. Meillä lapsi oli psykologin mukaan selvästi ei-AS, neurologin mukaan aivan selvästi AS.
Tänään juttelin lapsen asioista opettajan kanssa. Kuulemma on tehnyt kirjan jo melkein kannesta kanteen matikassa ja siksi antaa hänen piirtää matikan tunneilla. Suurempi ongelma on se, että äidinkielessä kieltäytyy joskus työskentelemästä, koska kirjainten piirtäminen on hänen mukaansa tylsää. Lapsi myös vaikuttaisi äidinkielessä tekevän tahallaan virheitä, opettajan mukaan se on huomion kerjäämistä. Hän kuulemma esim sekoittaa tahallaan isoja ja pieniä kirjaimia. Tiedän tämän olevan tahallista koska lapsi osasi jo yli vuosi sitten kirjoittaa ihan hyvin kirjaimia sotkematta.
Muun muassa äidinkielen tunneilla siis piirtää palloja työskentelyn sijaan. Jos lapselle sanoo että lopettaisi ei kuulemma reagoi, vaikka sanoisi monta kertaa. Äh, ja minä kun ajattelin lapsen oppiessa nelivuotiaana lukemaan että koulutiestä tulisi helppo (jk). AP
Kuulostaa suhteellisen harmittomalta itsessään, jos ei tunnilla tee hommia niin siitä pitää lapselle puhua.
Toki lapsen puolustukseksi on sanottava että jos oppii lukemaan 4v eka- ja tokaluokka on melkoisen tylsiä.
Oppii ainakin laskemaan helposti. Kuulostaa harmittomammalta harrastukselta kun moni muu.
Ihan ensiksi sanon, hyvin tehty oikea diagnoosi on eduksi lapselle, koska sen kautta saadaan oikeat työkalut oppimisvaikeuksien ja elämänhallinnan hoitamiselle. Tutkimusten tekemisessä ei ole mitään väärää, ja jos selviää ettei lapsella ole mitään, niin hyvä sekin.
Jos käyt tutkimuksissa lapsen kanssa Aspergerin takia, niin kannattaa myös tutkituttaa AD(H)D varmuuden varalta, sillä yksi ei poissulje toista ja näiden diagnoosien oireet näyttävät ulos päin samoilta. Tahallaan väärin vastaaminen koulutehtävissä esimerkiksi kirjainten sekoittelun muodossa ei todennäköisesti ole huonoa käytöstä pelleilyn vuoksi, vaan poika voi kokea itsensä tylsistyneeksi tilanteessa.
Molemmissa esiintyy mainitsemaasi aistiyliherkkyyttä eli informaatiota tulee aivoille liikaa, mutta on myös hetkiä, jolloin tulee päinvastainen efekti, eli aivot eivät saa tarpeeksi informaatiota ja tylsistyneenä helposti ajautuu tekemään tuollaista.
Paljon puhutaan että lapsille annetaan diagnooseja "liian" helposti, mutta yksi osasyy siihen on se, että autismin kirjoa ja tarkkaavaisuushäiriöitä ymmärretään nykyään paremmin, jotenka diagnoosin kriteerit ovat paljon tarkempia kuin viimeksi.
P.S. Itse kuulun tuohon sarjaan, jolla ADHD oli väärindiagnosoitu aspergeriksi ja vasta aikuisiällä sain oikean diagnoosin. Koulumenestys oli vaihtelevaa, koska oppimisvaikeuksiin käytetyt keinot olivat osittain vääriä kohdallani.
Voi olla rentouttavaa piirtää palloja
Viisi vuotta vanha aloitus, ongelma lienee selvinnyt.
Älkää hullut vastatko, tämähän on provo! Sen näkee jo siitä, että opettaja muka on sanonut ettei läksyjä tarvitse tehdä kun osaa jo kaiken! KAIKKI tekevät läksyt. Ne fiksut saattavat vain tehdä ne murtoajassa siitä mitä toisilla menee.
Ap on joku hullu!
Tuleva matemaatikko