Miksi osa äideistä on kamalia tyttärilleen muttei pojilleen?
Olen kuullut paljon tällaisesta missä äidistä tulee kerrassaan vittumainen omalle tyttärelleen hänen kasvaessa teini ikään. Poikansa pysyvät sitten mamman poikina vielä 30 v, ikinä lähtemästä pesästä. Tytärhän on savustettu ulos jo ennen pariakymmentä. Mielellään jo sillon 16 v. Tähän ketjuun vois nää savustetut tytöt avautua.
Minä en edes ollut nätti. Mutta silti mammani oli kuin helvetistä revitty demoni. Nyt kotoa pois, on hän minua kohtaan kuin ketä tahansa muuta tuttua kohtaan. Eli en tunne oloani enään edes perheen jäseneksi.
Kommentit (10)
Mun äiti suosi veljiä ja piikitteli ja pilkkas mua ihan pienestä asti. Veljet sai lahjoja, minä en. Kissani sai pentuja, niin äiti nauraen kertoi tappaneensa ne. Kun rintani alkoi kehittyyn, siitä kuuli koko kylä. Kamalia muistoja ja sairashan se ihminen ilmeisesti oli.
Mun mielestä just toisinpäin. Tyttäret on äidille ja Isälle aina pieniä kullannuppusia ja vanhempien ihana pikku prinsessa, pojista taas ei niin jakseta välittääkään edes.
Mulla oli ihana lapsuus. Äiti on kertonut että toivoi yli kaiken saavansa kaksi tytärtä, ja niin hän saikin minut ja siskoni. Meidät on kasvatettu rakkaudella ja nykyään ollaan kuin kolme parasta ystävää, minä, siskoni ja äitimme.
No en todellakaan ole huomannut vastaavaa. Yleensä naiset toivovat aina saavansa tyttölapsen. Tyttölapset on muutenkin paljon toivotumpia ja lellitympiä kuin poikalapset.
Oma äiti oli minua kohtaan hirveä. Olen esikoinen ja vahinko. Siitä vihat. Ihan kuin olisin väkisin tunkenut maailmaan hänen kauttaan. Olisi antanut vaikka adoptoitavaksi. Veljeeni hän suhtautui aivan toisella tavalla. Teot, josta itseä olisi rangaistu selkäsaunalla ja arestilla kuitattiin naurulla. Aikuista miestä on myös avustettu huomattavilla summilla rahaa.
Meillä poikien kanssa tulee toimeen, mutta ei ton tytön. Siinä syy!
Oma äitini pystyi ainakin paremmin samaistumaan mun kanssa, eikä jaksanut mun villiä veljiäni ja huusi siis heille enemmän.
Sama kuin aloittajalla.
Isä häpäisi minua insestisesti. Äiti näki, mutta ei auttanyt. Myös äiti teki insestisen tempun. Ja kun rinnat alkoi kasvaa, äiti riisui minut isän eteen väkisin ja tarkkaili isän ilmettä. Mustasukkainen.
1 vastasi hyvin. Siellä on varmasti jotakin komplekseja taustalla.
Puolisot eivät voi kohdella toisiaan miten sattuu ilman että suhde kärsii, mutta lasta voi kiusata miten vain eikä sukulaisuussuhde muutu.
Äiti ei ole koskaan edes yrittänyt peittää sitä että "poikalapset on parempia". Veljeä kohdeltiin hyvin.
Äiti ei myöskään olisi halunnut että opiskelen enemmän kuin hän aikanaan.
On vaikea uskoa että äiti voisi vihata lastaan, mutta kyllä sellaista tapahtuu.
Äidillä on jotain traumoja ja komplekseja omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan, ja tytär muistuttaa häntä siinä iässä. Tai sitten tytär on sitä, mitä äiti ei ollut ja olisi halunnut olla? Tytär voi olla kateuden ja jopa vihan kohde. Tai äiti pelkää, että tytär tekee samat "virheet" kuin hänkin ja hän on varjelevinaan tytärtä niiltä (saattaa ilmetä omituisin tavoin).
Joku näistä tai kaikki + paljon muita sairaita syitä, mitä kullakin? Ai niin ja sitten on ihan mt-häiriötkin.