Miksi "ennen" tytöt pärjäsivät koulussa jos sinne pääsivät,
kun nykyään sanotaan että pojat eivät pärjää peruskoulun naisistumisen (opet naisia) takia?
Milloin tämä murros tapahtui, että tytöt alkoivat pärjätä vaikka opettajat olivat aina miehiä, ja tytöt joutuivat kamppailemaan jos halusivat esim. opiskella?
Esimerkiksi oma äitini 50- luvulla, ei saanut käydä kuin kansakoulun, oppikouluun olisi saanut stipendin, opettaja tuli oikein kotiin kertomaan, mutta mummoni ei antanut ja äidin piti mennä töihin. Sen sijaan kaksi vuotta vanhempi veljensä sai käydä oppikoulun.
Koulu ja akateeminen maailman on ollut keskiajalta lähtien poikien ja miesten valtakunta, vasta n. 50 vuotta sitten on ollut selvää että tytötkin saivat käydä koulua (länsimaissa).
Miksi siis poikien pärjäämättömyyttä selitetään sillä että opet ovat naisia, kun tytötkin ovat ponnistaneet akateemiseen maailmaan joka on ollut miesten maailma?
Ja miksi perheen sosioekonien asema ja huonot kotiolot selitetään vaikuttavan poikien menestykseen, ja tyttöjen oletetaan vain pärjäävän ilman tukea?
Olen itse syrjäytynyt ja työtön nainen,ja ahdistaa tämä että kotiolot selitetään syyksi sille etteivät pojat pärjää ja jos tyttö ei pärjää on vikaa tytössä itsessään. Eivätkö nämä tutkijat tajua että näillä tutkimuksilla tuetaan sitä ikiaikaista mallia, eli miehen oletetaan olevan fiksu, jos ei pärjää on syy muussa (yhteiskunta, perhe),nainen taas on tyhmä itsessään jos ei pärjää. Näin on ollut aina ja sama tuntuu jatkuvan.
Kommentit (15)
Ihan samasta syystä ne pärjäsivät ennen kuin pärjäävät nytkin. Tytöt tekevät töitä koulumenestyksen eteen, pojat kiipeilevät puissa.
Koska pojat ja miehet ovat tottuneey passaukseen...
Kyllä niitä naisopettajia oli jo kauan sitten. Äitini kävi keskikoulun ja lukion 1940-luvulla. Hänelläkin oli useita naisopettajia, mm. koko koulun rehtori. Ja äitini ei siis ollut missään tyttökoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vihertävät femakot valtasivat opettajiston 70-luvulla.
Miksi tytöt pärjäsivät vaikka ope oli mies? Miten naiset onnistuivat pääsemään tiedemaailmaan?
Miksi pojat eivät pärjää kuten tytöt ennen 70- lukua? Silloin koulumaailma oli sovinistinen.
T: Ap
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen on helpompaa ottaa mallia molemmista, pojat tarvii useimmin samaa sukupuolta olevan mallin. Siks päiväkodeissakin tytöt käyttäytyy yleensä paremmin.
Miksi?
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että sukupuolet ovat yhtä hyviä, niin täytyy olla jokin ulkopuolelta tuleva syy sille, että toinen sukupuoli pärjää jossain asiassa huonommin, ellei tuo syy ole biologialla selitettävissä (esim. miesten vahvuus).
pojilla on hormooneita jotka laittaa pään sekaisin. tuon takia he tarvitsevat johtajan jota he kunnioittavat. sen takia tarvittaisiin armeijan käyneitä jermuja, jotka osaavat käyttää karttakeppiä. kuumapäisimmätkin kaverit ymmärtäisivät oman parhaansa ja opiskelisivat kiltisti.
Luokanopekouluksessa oli naiskiintiöt vuoteen 1994:
"opiskelijoille. Kiintiöt säilyivät valintakokeissa aina 1970- luvulle. Lopullisesti ne poistettiin luokanopettajakoulutuksen 17 valinnoissa vuonna 1994. Samaan aikaan siirryttiin opiskelijoiden valtakunnalliseen yhteisvalintaan"
Lähde: http://www.kasvhistseura.fi/dokumentit/1110051148_b_kuikka.pdf
Ja nyt tytöt onnistuvat pääsykokokeissa poikia paremmin.
Selitys ei siis voi olla vain koulun ja yhteiskunnan rakenteet, kun poikia ja miehiä oli aiemmin opettajistossa enemmistö.
Tympii nämä yhteiskunnan asenteet, edelleen tämä on miesten maailma. Yhteiskunnan on syy jos poika ei pärjää, niin se oli jo omanakin kouluaikana, open/muiden/kodin syy. Jos tyttö häiriköi, hän oli häiriintynyt, vika oli siis tytössä itsessään.
Pätee edelleen.
Ap
Ennen tehtiin jako 4. luokalla missä iässä saadaan parempi kuva pärjäämisestä murrosiän jälkeisessä opiskelussa ja myöhemmin elämässä.
Ennen koulut olivat vähemmän kielipainotteisia mikä suosi poikia ja luonnontieteelliset aineet antoivat paremmat valmiudet muutenkin elämään.
Ap, ymmärsit kiintiöt väärin. Ennen ei suinkaan ollut luokanopettajakoulutuksessa kiintiötä, jonka mukaan naisia olisi otettu vähintään x %, vaan kiintiö jonka mukaan naisia otettiin korkeintaan x %. Käytännössä kiintiö suosi miehiä ja he pääsivät helpommin luokanopettajakoulutukseen. Tämä oli tilanne jo ainakin 1950-luvun alussa, jolloin äitini opiskeli luokanopettajaksi. Kiintiöillä siis pidettiin huoli siitä, että miesopettajia valmistui "tarpeeksi".
Vierailija kirjoitti:
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että sukupuolet ovat yhtä hyviä, niin täytyy olla jokin ulkopuolelta tuleva syy sille, että toinen sukupuoli pärjää jossain asiassa huonommin, ellei tuo syy ole biologialla selitettävissä (esim. miesten vahvuus).
Miksi tytöt pärjäsivät vaikka koulu- ja tiedemaailma oli miehinen? Miten tytöt "jyräsivät" tiedemaailmaan, jos nyt pojat eivät pärjääkään kun opettajat ovat naisia?Ärsyttää ajatuskin siitä että pojille tulisi kiintiö opettajankoulutukseen, sinnekin pääsisivät vain sen perusteella että ovat oikeaa sukupuolta?
Miksi miehillä on edelleen työelämässä paremmat palkat, miksi johtajissa on enemmän miehiä, ja miesten on helpompi edetä urallaan? Vaikka naisilla on parempi koulutus?Miksi "miesten aloilla" palkat ovat paremmat?
Miksi tuosta ei olla enemmän huolissaan?
Jossain menee jotain väärin, edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärsit kiintiöt väärin. Ennen ei suinkaan ollut luokanopettajakoulutuksessa kiintiötä, jonka mukaan naisia olisi otettu vähintään x %, vaan kiintiö jonka mukaan naisia otettiin korkeintaan x %. Käytännössä kiintiö suosi miehiä ja he pääsivät helpommin luokanopettajakoulutukseen. Tämä oli tilanne jo ainakin 1950-luvun alussa, jolloin äitini opiskeli luokanopettajaksi. Kiintiöillä siis pidettiin huoli siitä, että miesopettajia valmistui "tarpeeksi".
Eli tytöt alkoivat pärjätä "liian hyvin", kun saivat mahdollisuuden opiskeluun? En tiedä millainen tilanne oli 1800- luvulla mutta en usko silloin kovinkaan monen tytön saavan kouluttautua.
Tukee edelleen ajatustani ja ihmettelyäni siitä, miksi pojille täytyy yhteiskunnan siloittaa tietä ja mahdollistaa pärjääminen? Tytöt ovat olleet ja edelleen saavat olla, omillaan, ja silti pärjäävät?
Vierailija kirjoitti:
Ennen tehtiin jako 4. luokalla missä iässä saadaan parempi kuva pärjäämisestä murrosiän jälkeisessä opiskelussa ja myöhemmin elämässä.
Ennen koulut olivat vähemmän kielipainotteisia mikä suosi poikia ja luonnontieteelliset aineet antoivat paremmat valmiudet muutenkin elämään.
Siis ai vähemmän kielipainoitteista? Meidän naapurin mummo kertoi että heidän piti opiskella ruotsia, saksaa, ranskaa ja vähän latinaa.
Tyttöjen on helpompaa ottaa mallia molemmista, pojat tarvii useimmin samaa sukupuolta olevan mallin. Siks päiväkodeissakin tytöt käyttäytyy yleensä paremmin.