Juuri täyttänyt 5-vuotias leikkii 2 km päässä puistossa naapurin kanssa ilman valvojaa, mielipiteitä?

Vierailija kirjoitti:

Vähän hurjalta kuulostaa, mutta ei kuitenkaan minusta mikään heitteillejättö. Meidän lapset ovat saaneet olla omassa pihassa ilman jatkuvaa valvontaa 4 ja 5 vuotiaasta lähtien (siis ovat sisarukset pienellä ikäerolla). Nyt ovat 5v ja 6v ovat saaneet välillä olla lyhyitä aikoja oman pihan ulkopuolella yksinään, siis esim. menneet lähimetsään retkelle keksenään ja minä olen tuonut ½tunnin päästä "eväät" sinne (siis käynyt tarkistamassa, että kaikki on hyvin) ja sitten ovat taas saaneet tulla hetken päästä keskenään kotiin.

Isompi lapsista lähtee nyt syksyllä kouluun, jonne joutuu kävelemään yksin (tai kavereiden kanssa). Siksi minusta on tärkeää, että harvoittelee yksin olemista liikkumista pikkuhiljaa.

Ikävä kyllä tästä tulee heitteillejättö. Ei niitä lapsia tehdä siksi, että hylätään puistoon yksin leikkimään.

Jep, mitä luulette näistä uutisista, joissa 3-5-vuotias katoaa, mikä on tarinan takana? Vanhempien piittaamattomuus ja se, kun lapsi saa olla ulkona ilman aikuista valvojaa.

Siellä ne vanhemmat makoilevat sohvalla ja katsovat telkkua, kun lapset ovat kaukana puistossa ilman valvojia. Kun ei, niin ei. Kasvatusvastuu muille lapsille, koululle tai psykologeille ja lopuksi laitokselle! Nice!

Meillä on liikuttu jo 5 vuotiaasta pitkin kavereiden kanssa. Meillä onkin erittäin välkky ja pärjäävä lapsi. Millainen siitä olisi tullut, jos omassa pihassa pitäisi olla ja hysteerinen äiti vahtisi herkeämättä. Olen myös itse lapsena mennyt ja kulkenut ja minusta tuli ihan järkevä ihminen. Hysterisointi ja lapsen ylisuojelu elämältä voi taatusti olla vaaraksi, että kyllä sitä maalaisjärkeä voi käyttää. Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija ja päättää asioista sen mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on liikuttu jo 5 vuotiaasta pitkin kavereiden kanssa. Meillä onkin erittäin välkky ja pärjäävä lapsi. Millainen siitä olisi tullut, jos omassa pihassa pitäisi olla ja hysteerinen äiti vahtisi herkeämättä. Olen myös itse lapsena mennyt ja kulkenut ja minusta tuli ihan järkevä ihminen. Hysterisointi ja lapsen ylisuojelu elämältä voi taatusti olla vaaraksi, että kyllä sitä maalaisjärkeä voi käyttää. Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija ja päättää asioista sen mukaisesti.

Sano tuo sossuille ;)

En tietenkään. 

Huh, onneksi omassa lapsuudessa oli vapaampaa. Meitä oli monesti vain minä ja naapurin tyttö, molemmat 5-6 vuotiaita ja me mentiin ympäri lähiötä kävellen tai pyörillä, leikittiin keskenämme puistossa tai kallioilla tai pihoilla ihan ilman yhdenkään aikuisen valvovaa silmää. Joskus oli pari muuta samanikäistä messissä. Ei ikinä ketään vanhempia - kuka sellaista olisi halunnut?

Nykymammat varmaan tekisivät lasuja meidän ja meidän kavereiden vanhemmista oikein liukuhihnalta. :D

Vierailija kirjoitti:

Huh, onneksi omassa lapsuudessa oli vapaampaa. Meitä oli monesti vain minä ja naapurin tyttö, molemmat 5-6 vuotiaita ja me mentiin ympäri lähiötä kävellen tai pyörillä, leikittiin keskenämme puistossa tai kallioilla tai pihoilla ihan ilman yhdenkään aikuisen valvovaa silmää. Joskus oli pari muuta samanikäistä messissä. Ei ikinä ketään vanhempia - kuka sellaista olisi halunnut?

Nykymammat varmaan tekisivät lasuja meidän ja meidän kavereiden vanhemmista oikein liukuhihnalta. :D

Minäkin sain lapsena mennä lähipuistoon, koska asuimme omakotitaloalueella, ja puisto oli ihan vieressä. Tässä tapauksessa puisto on kahden kilometrin päässä.

Ja kyllä kannustan muita puuttumaan, jos nykyään nähdään liian pieniä yksin leikkimässä ilman vanhempaa, todella usein vanhemmalla vaan ei ole kiinnostusta lasta kohtaan, ei olla luettu yhtään kehityspsykologiaa. Sosiaaliviranomaiset tarjoavat apua ja tietoa tällaisille perheille, joissa on hälläväliä - asenne.

Ennen tosiaan oli ennen. Äidit saattoivat hörpytellä kaljaa maha pystyssä terassilla lääkärin määräyksestä :D Ymmärrän tosin, että kaikki eivät ole sivistyneitä tai tiedä vielä nykypäivänäkään miksi asioita tutkitaan, puututaan ja asioita muutetaan parempaan ja turvallisempaan suuntaan. Moni jää vanhoihin traditioihin, luultavasti sivistymättömyydestä ja siksi koska "ennen oli helpompaa ja ennen sai tehdä ja olla", jep.

Minunkin ensimmäinen ajatukseni on se, miten sivistymätöntä porukkaa, kun verrataan vanhoihin aikoihin. Yritetään löytää edes joku peruste, mutta heikkoja ovat perusteet tässä ketjussa.

Minuakin puistattaa ihmisten tietämättömyys tässä nykypäivän tietoa tulvivassa maailmassa. Kai sitä kävellään laput silmillä tai jotain.

Kun mä olin tarhassa/eskarissa kuljin sinne yksin/kaverin kanssa ja matkaa oli pari kilometriä. Ei ikinä ollut mitään ongelmia. Jotkut pärjää ja jotkut näköjään ei

kirjoitti:

Voiko joku oikeasti sanoa, että 5-vuotias osaa huolehtia itsestään useamman tunnin vieraassa ympäristössä etenkin vahingon sattuessa? En usko. Mutta kun ei ajatella. Ei tarvitse, koska ei ole VIELÄ käynyt mitään.

Eihän tuo todennäköisesti ole mikään vieras ympäristö. Samassa leikkipuistossa ties kuinka kauan käynyt. 

Mutta on minusta ihan liian kaukana. Kaksi kilsaahan on puolen tunnin kävelymatkan päässä viisivuotiaan ripeähkölläkin kävelyllä. 

Eli en ehkä päästäisi. Riippuu nyt tietysti tosi paljon lapsen kehitystasosta ja muista tekijöistä. Mutta periaatteessa en. 

Meistä on tehty lasu vastaavassa tilanteessa. Tosin leikkipuisto on n. 300 metrin päästä. Lapsella oli kännykkä. Hän osasi käyttää puhelinta ja lähettää myös tekstiviestejä viisivuotiaana. Ei ole tavatonta, että viisivuotias osaa. Ei pidä päätellä liikoja vain lapsen koosta ja iästä. 

Yhteydenotto tuli, mutta siihen se jäi. Tämä käsittämätön lasu-tehtailu vie resursseja todellisilta tapauksilta ja myrkyttää naapuruston ilmapiiriä. Edelleenkään en tiedä, kuka ilmoitti. 

Parasta olisi ensin kysyä vanhemmilta, missä mennään ja sitten reilusti omalla nimellään tehdä ilmoitus, jos vielä siltä tuntuu. 

Vierailija kirjoitti:

Kun mä olin tarhassa/eskarissa kuljin sinne yksin/kaverin kanssa ja matkaa oli pari kilometriä. Ei ikinä ollut mitään ongelmia. Jotkut pärjää ja jotkut näköjään ei

Lapset pärjäävät ana, ellei kyseessä ole erityisen arka tai muuten ongelmallinen lapsi. 

Vanhemmat vain eivät nykyään pärjää pelkojensa kanssa. Mikä lienee syynä? Täälläkin kysellään ihan tosissaan, voiko 16-vuotias olla yli viikonlopun yksin kotona. 

Mitä jos syttyy tulipalo, mitä jos ja mitä jos... loputtomiin. 

No en antaisi. Tyttäreni on fiksu, mutta en todellakaan antaisi. Eikä se olisikaan vain hänestä kiinni, sujuisiko kaikki. 5v ja 4v saavat olla omassa pikku pihassamme kahdestaan siten että näen heidät kokoajan. Joskus kotiin tullessamme annan 5 vuotiaan kävellä "omaa reittiään", eli poikkelehtii muutaman kerrostalon läpi yksinään siten että näen hänet lähes kokoajan, se riittää toistaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija ja päättää asioista sen mukaisesti.

Ikävä kyllä juuri näin. Tosin pienenä poikkeuksena niiden 10 000 lapsen vanhemmat, jotka ovat päättäneet asioista siihen malliin että heiltä on otettu lapset huostaan. Ikävä kyllä lapsen saa tehdä ilman mitään koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Meistä on tehty lasu vastaavassa tilanteessa. Tosin leikkipuisto on n. 300 metrin päästä. Lapsella oli kännykkä. Hän osasi käyttää puhelinta ja lähettää myös tekstiviestejä viisivuotiaana. Ei ole tavatonta, että viisivuotias osaa. Ei pidä päätellä liikoja vain lapsen koosta ja iästä. 

Yhteydenotto tuli, mutta siihen se jäi. Tämä käsittämätön lasu-tehtailu vie resursseja todellisilta tapauksilta ja myrkyttää naapuruston ilmapiiriä. Edelleenkään en tiedä, kuka ilmoitti. 

Parasta olisi ensin kysyä vanhemmilta, missä mennään ja sitten reilusti omalla nimellään tehdä ilmoitus, jos vielä siltä tuntuu. 

Ihan vain yksi kysymys: miksi? Miksi viisivuotias kulkee yksin ja käyttää kännykkää? Meidän viisivuotias lukee sujuvasti ja voi luennoida avaruudesta, mutta kännykkää hänen ei tarvitse käyttää. Lapsuus on etuoikeus.