Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aika monen AV-mamman "unelmien päivä" on hääpäivä. Kyllä täytyy elämän olla tyhjää.
19.02.2017 |
Vielä tänäkin päivänä vellotaan tuollaisessa imelässä tunnemössössä. Avioerojen määrä kertoo, että "unelmien päivä" on pelkästään todeksi tullut prinsessahaave, millä ei ole todellisuudessa sitoutumisen suhteen merkitystä. Häämatkakin on muka jotenkin hienompi kuin tavallinen matka. :)
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimisissa olevan suhde pitäisi siis jotenkin ottaa vakavammin kuin joku muu suhde? No, lakiteknisesti kyllä, muuten ei.
Ei kai sitä ulkopuolisten tarvi ottaa yhtään mitenkään.
Tämähän on rouvasihmisten laajalti levittämä väite. Heidän liittonsa on enemmän ja parempaa kuin naimattomien, ihan sama onko naimaton ollut suhteessa ehkä kymmeniä vuosia pidempään ja onko esimerkiksi lapsia. Prinsessahäät erottavat nämä rouvat muista kuolevaisista.
Se nyt vaan on kansainvälisesti syvemmän sitoutumisen merkki, ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Itse en halua häitä ja varsinkaan sormusta, mutta mies on katollisesta perheestä ja hän ehdottomasti haluaa mennä naimisiin myöhemmin, joten miksi ei.
Alistut miehen uskonnolle? Ei jumalauta, uskonto saa sut tekemään asioita, mitä et halua.
Mitääää sä höpäät? 😂
1. En halua HÄITÄ tai sormusta, mutta ei minulla ole mitään AVIOLIITTOA vastaan.
2. Mieheni ei ole uskonnollinen, eikä hänen perheensä kovasti myöskään. Mutta hän HALUAA naimisiin, osasyy varmaan kasvatus.
3. Rakastan mieheäni. Avo- ja avioliiton ero on joku PAPERI, miksi en menisi hänen kanssaan naimisiin vaikka hän niin haluaa?
Eli nyt avioliiton syynä on jo miehen katolinen perhe.
No ei ole huoh. 😂
Mies haluaa naimisiin ja myös minä kun perhettä perustetaan, mikäs siinä.
Totta kai kasvatus ym. vaikuttaa näihin.
Miehen siskollla 2 lasta ja eivät ole naimisissa, joten ei todellakaan mikään perhepainostus.
Miehen vanhemmat ovat olleet yli 30 vuotta naimisissa ja isovanhemmat siitä lähtien kun isoäiti oli 17-vuotias. Hän arvostaa ja näkee jotain hienoa siinä naimisissa olemisessa ja hänelle on tärkeää, että jossain kohtaan mennään naimisiin.
Oma isoisoäitini otti avioeron 50-luvulla. Isoäiti ei suostunut mennä naimisiin äitini isän kanssa ja ollut avoliitossa 30 vuotta. Äitini eikä isäni eivät kumpikaan ole koskaan olleet naimisissa. Joten en itse ole ikinä nähnyt mitään mallia avioliitosta, vain avoliitosta.
Selittää ehkä, miksi en haaveile hääpäivästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai pitäis jättää hyvät bileet väliin, koska ehkä erotaan? Mikä logiikka?
Miksi et ole mennyt naimisiin jokaisen seurustelukumppanisi kanssa jos kyse on hyvistä bileistä? Mikä logiikka?
Naimisiin mennään sen yhden ja parhaan kanssa vaikka ehkä ero tuleekin. Avioliitosta eroon pääseminen vaatii papereita toisin kuin avoliitto, lähtötilanne nyt vaan on enemmän selllainen, että pyritään pysymään yhdessä.
Ainakin minulle, tuntuu, että jenkeissä mennään naimisiin 21-vuotiaina sen ekan rakkauden kanssa sen enempää miettimättä.
Eli seurustelet ihmisten kanssa joiden kanssa et haluakaan pysyä yhdessä? Okei. Ja montako paperia avioliitosta eroon pääseminen vaatii, kaksi?
En, mutta kun olin 19-vuotias ja eka poikaystäväni halusi naimisiin, niin en todellakaan suostunut.
Jos nykyinen kysyu minua ollessani vailla 28-vuotias, niin heti realistisempaa.
Kylläpä on sekava elämänkatsomus.
Sekava? Ai olisko mun oikeasti pitänyt teinikihlautua ensimmäisen poikakaverin kanssa vaikka toki hänestä välitin?
Siinä vaiheessa kun olen 28-vuotias niin olen ollut avomieheni kanssa 7 vuotta. Eli paljon fiksumpaa siinä vaiheessa ja oikeasti aikuisena mennä kihloihin kun 19-vuotiaana jonkun räkänokan kanssa.
En oikein ymmärrä aloitusta. Jotkut tietenkin ottavat avioliiton keveästi, mutta eivät kaikki. Itse suhtaudun vihkivalaan todella vakavasti. Kaikki eivät petä vaan ovat uskollisia kumppanilleen kävi miten kävi. Ei avioliitto ole mitään huumaa, vaan vakava sopimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisen unelmien päivän merkitystä kunnon naisille latistavat homoliitot ja abien juhlissaan häämekkoja muistuttavat puvut. :(
Ei ne oo abeja, vaan wanhoja! Abit kirjoittaa ylioppilaiksi tänä keväänä, wanhat ovat lukion tokaluokkalaisia. #käsitteethaltuun
Kuvastaa vain, kuinka harva täällä on käynyt lukiota..
No monellehan siitä on tullut "päivä prinsessana" juttu, mikä ei todellakaan ole se häiden alkuperäinen ajatus. Minäkin jaksan ihmetellä miten moni jaksaa tehdä yhdestä päivästä niin ison numeron...onhan se varmasti ikimuistoinen, mutta elämässä on niin paljon muitakin isoja päiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se naisille onkin unelma päivä ja unelmien toteutuminen.
Ajattalepa tuo naisen kannalta; unelman toteuduttua pääsee putsaamaan miehen lompakon, saa itselleen palvelijan, saa leikkiä päällikköä ja tuntea olevansa äijien äijä.
Kyllä kelpaa.
Eiköhän se nykyään ole niin päin, että mies pääsee tyhjentämään sen naisen lompakon. Naiset käy töissä siinä kun miehetkin. Ja ovat nykyään jo paremmin koulutettujakin. Suomalaisista miehistä suurin osa on tavallisia duunareita, ei niiden lompakossa tyhjentämistä ole. Eiköhän ne molempien rahat mene ihan siihen normaaliin elämiseen. Asuntolainaan, ruokaan ja lapsiin . Miehillä sen lisäksi autoihin ja moottoripyöriin (ja aika monella valitettavasti viinaan) Ja kyllähän se vieläkin on niin, että se mies saa ilmaisen piian. Naisella se vastuu niistä kotitöistä vieläkin vaan on. En tunne yhtään perhettä, joissa mies kantaisi päävastuun kodinpyörittämisestä. Että se siitä palveliasta.
Eiköhän nyt pysytä kuitenkin totuudessa, vai onko se liian vaikeaa sinulle tyttösenä?
Kyllähän mies tuo ja on aina tuonut pääasiallisesti sen suuremman rahan perheisiin, joissain harvoissa tapauksissa nainen voi päästä lähelle miehen tuloja mikäli työskentelee kuten parempituloisista naisista 99% jossakin suojatyöpaikassa.
Samoin se perheen omaisuuden kertyminen perustuu myös lähes aina miehen kykyyn säästää ja tehdä järkevät ostopäätökset ja sijoitukset.
Siinä,olet kyllä,oikeassa, että naisen tehtäviin kuuluu kodinhoito, miksi edes tätä itsestäänselvyyttä vedät kommenttiisi.
Mutta kerroppa mitä hyötyä miehelle on avioliitosta, siis miksi miehen kannattaisi mennä edes naimisiin ja mitä positiivisiä asioita mies jää ilman mikäli ei suostu menemään naimisiin?
No jopas tuli potaskaa! Hyvin monessa perheessä kulut laitetaan tasan eli jos kumpikin maksaa yhteisistä menoista puolet, ei sillä ole väliä, mitä kumpikin tienaa.
Ja juu, miehet säästää ja ostaa sitten moottoripyörän, sepä onkin järkevää säästämistä.
Jos kumpikin on töissä ja maksaa menoista puolet, niin tietenkin myös kotityöt jaetaan tasan. Mikset tätä itsestäänselvyyttä tajua?
Kenenkään ei ole pakko mennä naimisiin. Jos ei halua, niin ei mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se naisille onkin unelma päivä ja unelmien toteutuminen.
Ajattalepa tuo naisen kannalta; unelman toteuduttua pääsee putsaamaan miehen lompakon, saa itselleen palvelijan, saa leikkiä päällikköä ja tuntea olevansa äijien äijä.
Kyllä kelpaa.
Eiköhän se nykyään ole niin päin, että mies pääsee tyhjentämään sen naisen lompakon. Naiset käy töissä siinä kun miehetkin. Ja ovat nykyään jo paremmin koulutettujakin. Suomalaisista miehistä suurin osa on tavallisia duunareita, ei niiden lompakossa tyhjentämistä ole. Eiköhän ne molempien rahat mene ihan siihen normaaliin elämiseen. Asuntolainaan, ruokaan ja lapsiin . Miehillä sen lisäksi autoihin ja moottoripyöriin (ja aika monella valitettavasti viinaan) Ja kyllähän se vieläkin on niin, että se mies saa ilmaisen piian. Naisella se vastuu niistä kotitöistä vieläkin vaan on. En tunne yhtään perhettä, joissa mies kantaisi päävastuun kodinpyörittämisestä. Että se siitä palveliasta.
Eiköhän nyt pysytä kuitenkin totuudessa, vai onko se liian vaikeaa sinulle tyttösenä?
Kyllähän mies tuo ja on aina tuonut pääasiallisesti sen suuremman rahan perheisiin, joissain harvoissa tapauksissa nainen voi päästä lähelle miehen tuloja mikäli työskentelee kuten parempituloisista naisista 99% jossakin suojatyöpaikassa.
Samoin se perheen omaisuuden kertyminen perustuu myös lähes aina miehen kykyyn säästää ja tehdä järkevät ostopäätökset ja sijoitukset.
Siinä,olet kyllä,oikeassa, että naisen tehtäviin kuuluu kodinhoito, miksi edes tätä itsestäänselvyyttä vedät kommenttiisi.
Mutta kerroppa mitä hyötyä miehelle on avioliitosta, siis miksi miehen kannattaisi mennä edes naimisiin ja mitä positiivisiä asioita mies jää ilman mikäli ei suostu menemään naimisiin?
No jopas tuli potaskaa! Hyvin monessa perheessä kulut laitetaan tasan eli jos kumpikin maksaa yhteisistä menoista puolet, ei sillä ole väliä, mitä kumpikin tienaa.
Ja juu, miehet säästää ja ostaa sitten moottoripyörän, sepä onkin järkevää säästämistä.
Jos kumpikin on töissä ja maksaa menoista puolet, niin tietenkin myös kotityöt jaetaan tasan. Mikset tätä itsestäänselvyyttä tajua?
Kenenkään ei ole pakko mennä naimisiin. Jos ei halua, niin ei mene.
Seilaat olkiukoilla onneen, faktoista välittämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli isot häät enkä ymmärrä miksi se olisi keneltäkään muulta pois. Ei se avioliitto sitä suhdetta muuta, mutta kun elämänkumppanin löytyminen nyt sattuu olemaan meidän kulttuurissa sosiaalisesti hyväksyttävä tekosyy järjestää sadan hengen bileet, niin miksei oltaisi käytetty tätä mahdollisuutta. Järjestely oli hauskaa, juhlat oli hauskat ja vieraat tykkäsivät. Häämatka oli ihana, saatiin tekosyy tuhlata rahaa viiden tähden hotelliin mitä ei normaalisti ei olisi raaskittu tehdä. Bonuksena yhteinen sukunimi, lasten isyyttä ei tarvitse erikseen käydä missään tunnustamassa ja perheen asiat paremmin turvattu siltä varalta jos toiselle meistä käy jotain.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli isot häät enkä ymmärrä miksi se olisi keneltäkään muulta pois. Ei se avioliitto sitä suhdetta muuta, mutta kun elämänkumppanin löytyminen nyt sattuu olemaan meidän kulttuurissa sosiaalisesti hyväksyttävä tekosyy järjestää sadan hengen bileet, niin miksei oltaisi käytetty tätä mahdollisuutta. Järjestely oli hauskaa, juhlat oli hauskat ja vieraat tykkäsivät. Häämatka oli ihana, saatiin tekosyy tuhlata rahaa viiden tähden hotelliin mitä ei normaalisti ei olisi raaskittu tehdä. Bonuksena yhteinen sukunimi, lasten isyyttä ei tarvitse erikseen käydä missään tunnustamassa ja perheen asiat paremmin turvattu siltä varalta jos toiselle meistä käy jotain.
Tarvit aika paljon tekosyitä viihtyäksesi.
Oliko sattumoisin yhteinen nimi tekosyy ottaa miehen nimi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan inhimillistä se on. Häät juhlana, jossa hääpari on keskipisteenä, on vakiintunut tapa kulttuurissamme. Mielestäni on ihan luonnollista, että katseet kohdistuvat juuri morsiameen, joka yleensä näyttää kiinnostavammalta ja puoleensavetävämmältä kuin sulhanen. Viime vuosikymmeninä esim. amerikkalaiset hääperinteet ovat sekoittuneet pohjoismaalaisiin perinteisiimme. Itsekin 90-luvulla syntyneenä ja disney-elokuvia ja jenkkiläisiä hääohjelmia katselleena haaveilin lapsena prinsessahäistä. Edelleen häät kiinnostaa ilmiönä, vaikka nyt vähän vanhempana prinsessahäiden konsepti tuntuu jo vähän hullunkuriselta.
Monet kulttuuriin kuuluvat tavat ja perinteet näyttävät hulluilta ulkopuolelta katsottuna. Kulttuurin sisällä ne ovat kuitenkin normaaleja, koska ne ovat niin vakiintuneita. Minusta on ihan ymmärrettävää, että Liisa 30 v. haluaa "viettää päivän prinsessana", koska Liisalle tällainen päivä on osa hänen tarinaansa, osa ihanteellista elämänkulkua. Kaikilla on varmasti tällaisia haaveita siitä, minkälaisia tapahtumia elämäänsä toivoo merkityksellisyyttä antamaan. Ja ihan turha väittää, etteikö nämä haaveet olisi kulttuurisesti muovaantuneita.
Olen sitä mieltä, että prinsessahäiden järjestäminen on höpsöä. Kaikki se vaiva ja raha yhden unelmapäivän takia. Höpsöys on kuitenkin normaalia. Niin kuin joku täällä sanoi, prinsessahäät "tuo sokeria elämään" tms. Hääpäivä ei ole vain yksi päivä, vaan myös kaikki se haaveilu ennen juhlia ja toisaalta juhlien muisteleminen häiden jälkeen. Hääpäivällä on yhä monelle naiselle ja miehelle erittäin suuri symbolinen arvo, joka on paljon enemmän kuin pelkkä juridinen sopimus.
No oli kyllä unelmien päivä, sain miehekseni maailman parhaan miehen! Hääpäivä oli täydellinen, minulla oli aivan ihana mekko ja vieraat viihtyivät. En sanoisi olleeni prinsessa mutta olinhan todella kaunis. En ole sen jälkeen käynyt kampauksessa ja meikissä tai pukenut kalliita vaatteita. Ja mieheni oli todella komea, silmäkarkki (on sitä edelleenkin). Onneksi saimme juhlia ja nauttia häämme läheisten kanssa. Itkimme alttarilla onnesta ja ilosta.
Se oli unelmapäivä, mutta ei olisi sitä ollut kenenkään muun miehen kanssa. Ja niitä unelmapäiviä on ollut sen jälkeen muitakin hyvin erilaisessa muodossa vaan.
Hih, siinäs kihisette kateudesta epäromanttiset maistraattimammat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No oli kyllä unelmien päivä, sain miehekseni maailman parhaan miehen! Hääpäivä oli täydellinen, minulla oli aivan ihana mekko ja vieraat viihtyivät. En sanoisi olleeni prinsessa mutta olinhan todella kaunis. En ole sen jälkeen käynyt kampauksessa ja meikissä tai pukenut kalliita vaatteita. Ja mieheni oli todella komea, silmäkarkki (on sitä edelleenkin). Onneksi saimme juhlia ja nauttia häämme läheisten kanssa. Itkimme alttarilla onnesta ja ilosta.
Se oli unelmapäivä, mutta ei olisi sitä ollut kenenkään muun miehen kanssa. Ja niitä unelmapäiviä on ollut sen jälkeen muitakin hyvin erilaisessa muodossa vaan.
Hih, siinäs kihisette kateudesta epäromanttiset maistraattimammat!
Aikuisten ihmisten parissa tuota kateuskorttia ei kannata enää käyttää jos haluaa olla yhtään uskottava. :) Ihan kuin sinun romantiikka olisi itsessään jotain tavoittelemisen arvoista. :)
Alue: Aihe vapaa
Eiköhän nyt pysytä kuitenkin totuudessa, vai onko se liian vaikeaa sinulle tyttösenä?
Kyllähän mies tuo ja on aina tuonut pääasiallisesti sen suuremman rahan perheisiin, joissain harvoissa tapauksissa nainen voi päästä lähelle miehen tuloja mikäli työskentelee kuten parempituloisista naisista 99% jossakin suojatyöpaikassa.
Samoin se perheen omaisuuden kertyminen perustuu myös lähes aina miehen kykyyn säästää ja tehdä järkevät ostopäätökset ja sijoitukset.
Siinä,olet kyllä,oikeassa, että naisen tehtäviin kuuluu kodinhoito, miksi edes tätä itsestäänselvyyttä vedät kommenttiisi.
Mutta kerroppa mitä hyötyä miehelle on avioliitosta, siis miksi miehen kannattaisi mennä edes naimisiin ja mitä positiivisiä asioita mies jää ilman mikäli ei suostu menemään naimisiin?