Mistä +40v johtajanaiselle mies...
Kukaan ei tietenkään täällä usko, mutta totuus on, että olen erittäin vaikutusvaltainen ja kovapalkkainen yritysjohtajanainen. Perheetön, koska olen panostanut vain uraani tähän saakka ja sinkku jo useita vuosia samasta syystä. On ystäviä ja harrastuksia, mutta nyt on tullut sellainen tunne että kaipaisin miestä elämääni. Mutta en keksi millainen mies minulle sopisi tai mistä sen voisi löytää. Tasaveroista suhdetta tuntuu olevan tosi vaikeaa löytää jos nainen on vähän vanhempi ja semmoisessa asemassa kuin minä. Samanikäiset ja samantyyppiset miehet ovat kaikki naimisissa ja perheellisiä, yleensä vaimo on vähän nuorempi ja tinkinyt omasta urastaan perheen eteen. Tuntuu, että miehet haluavat aina naisen, jonka yläpuolella voivat tuntea jotenkin olevansa. Minulle ei ole meritystä mitä mies tekee työkseen, mutta yleensä miehelle muodostuu ongelmaksi oma työni ja asemani. Tulee mustasukkaisuutta ja kontrollointia, käsittämätöntä huonoa käytöstä joka selvästi johtuu miehen huonosta itsetunnosta. Tai sitten suoraan sanovat ettei tapailusta tule mitään ja etsivät jonkun enemmän itsensä kaltaisen naisen. Itse olen tulkinnut, että jonkun jonka yläpuolella voivat tuntea olevansa. Nuoret miehet voivat taas innostua hetkeksi tästä asemastani ja kokea sen jotenkin seksuaalisesti stimuloivana, silloin tavallaan alentuvat johonkin toyboyn rooliin mutta ei siitäkään siis tietenkään ole tasaveroiseksi suhteeksi. Olenko siis yksin loppuelämäni vai mistä voisin löytää kaltaiseni ja veroiseni miehen tasa-arvoiseen suhteeseen?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso selvästi itseäsi vanhempien miesten perään.
Jos kerran olet yritysmaailmassa, olet paljon tekemisissä miesten kanssa. Paljon helpompi sinun on bongata mies kuin jonkun naisen, joka on ikänsä pyörinyt naisseurassa, naisvaltaisissa harrastuksissa ja naisvaltaisessa työssä.
Ne myös, jotka yritysmaailman johtopaikoilla pyörivät, tietävät itsekin, ettei se heistä sen kummoisempia tee. Ellet sitten itse pidä itseäsi jotenkin niiin spesiaalissa asemassa, että kaikki asiat nyt vain näyttäyvät niin eri tavalla, koska vedät joka tilanteeseen ne johtajalasit päähän.
Useimmat yritysjohtajamiehetkin ovat suht tavallisia ja ihan helposti lähestyttäviä. Eivät he tee ympärilleen muuria, koska ovat - uu - oikein Johtajia.
En syty seksuaalisesti paljon itseäni vanhemmista miehistä. Valitettavasti. Ne muuten ovatkin ainoita joita tässä viime vuosina olisi ollut tarjolla.
Alkaa se prinsessa tulemaan esiin ketjun edetessä... Jos vaadit, että miehen on oltava sinua 10 vuotta nuorempi, tienattava enemmän ja hänellä on oltava atleetin vartalo niin ei ihme, ettei miestä ole löytynyt.
Eipä ole mitään prinsessavaatimuksia. Itse olen pitänyt itsestäni hyvää huolta ja siksikin vaikea kuvitella että olisin esim. 50-60v miehen kanssa. Tulee väkisi isäni mieleen. Ei ketään voi pakottaa seksuaalisesti syttymään jostain mikä ei sytytyä.
Itsehän sen sanoit: Ei ketään voi pakottaa seksuaalisesti syttymään jostain mikä ei sytytä.
Kapish? Vai pitääkö elaboroida.
Elaboroinpa kuitenkin. Miehiä sytyttää seksuaalisesti nuoret naiset, se on alle 30 vuotiaat. Parhaat 35 käyvät vielä mutta sitten alkaa hiljenemään.
Naisia sytyttää seksuaalisesti korkean statuksen omaavat miehet eikä iällä ole niin väliä. Sinulla on korkea asema työelämässä mutta seksuaalinen kiinnostavuutesi ei mitenkään vedä vertoja sinua 10-15 vuotta nuoremmalle näpsäkälle lentoemännälle. Jos olisit mies, parisuhdestatuksesi olisi korkea. Ikäisesi, menestyneet miehet pääsevät valikoimaan parhaista nuorista naisista. Unohda heidät.
Enpä mitenkään ole kuvitellutkaan, että olisin seksuaalisesti yhtä kiinnostava kuin minua 10 vuotta nuoremmat naiset. Jotenkin vain edelleen haluaisin uskoa, että jotkut ihmiset rakastuvat, tuntevat yhteenkuuluvuutta ja jotain selittämätöntä kemiaa jolla ei ole tekemistä sen kanssa mikä "status" minulla on, ammatillisesti tai seksuaalisesti. Olen kai toivoton romantikko. t. Ap
Toivoton romantikko, joka haluaa yhteenkuuluvuutta ja kemiaa sun muuta... ja jolla heti lähdössä reunaehtona on niin merkityksetön juttu kuin miehen ikä.
Niin, tähän reunaehtoon, josta en ole oikein pystynyt tinkimään, yrtyksistä huolimatta, kai tämä miehettömyyteni perustuu suurelta osin. Haluaisin suurin piirtein saman ikäisen miehen ja tasaveroisen, en huomattavasti itseäni vanhempaa.
Tasaveroinen sinun kanssa on joku 40+ mies, joka ei ole kelvannut kenellekkään. Tasavertoinen mies ei ole sinun ikäinen rikas uramies, hän on sinun yläpuolella, koska häntä haluaa ihan jokainen nainen.
Ei ole vaatimuksia miehen urasta tai taloudellisesta asemasta, en vain halua että mies kokee alemmuutta ja siten alkaa kontrolloida. 40 + mies joka ei ole kelvannut kenellekään kelpaisi kyllä hyvin jos hän olisi minulle sopiva ja rakastuisin häneen. t. Ap
Eli nyt niinkuin itsekin tunnustat, että se kontrolli ja vallankäyttö muita kohtaan lähtee sisäsyntyisestä epävarmuudesta. Ei totuudesta. Valta on usein rakenne joka ei ole absoluuttinen, objektiivinen totuus. Aina on pienempiä ja isompia kaloja. Kun pääsee niistä vallan kahleista irti ja näkee niiden metaforistek muurien ja seinien läpi, huomaa että ollaan kaikki sitä samaa tietoisuutta. Joskus se joka uskaltaa antaa sitä valtaa muille, onkin osannut päästää irti. Päästä siis irti ja koita luottaa välillä irrationaaliseen rakkauden voimaan. Pane kvanttimereen pullopostia ja toivo että juuri se oikea tyyppi löytää viestin. Ymmärrän kyllä ettei ole niin helppoa tasapainoilla vaativan työn ja kovuuden, sekä rentoutumisen ja joustavuuden väliä! Sinussa on paljon voimaa mutta varmasti myös pehmeyttä jota voisit sille aivan erityiselle miehelle antaa. Sukupuolirooleja rikotaan koko ajan itse kukin ja olet jo oikealla tiellä kun näitä pohdiskelet! Ongelman tunnustaminen tai ajatuskuvion huomaaminen on ensiaskel sen kiertämiseksi.
Joskus sinä voitat,
mutta toisella kerralla sinä opit.
Pöpökammoinen kirjoitti:
Sana joka tulee Ap sinusta mieleeni, on kontrolli. Toisaalta et haluaisi olla se dominanainen mutta et myöskään miehen alistama. Sinulle taitaa olla todella tärkeää tietää koko ajan ettet joudu alakynteen mutta kiinnostuksesi lopahtaa jos joku on täysi tossu seurassasi. Toisaalta työelämässäsi olet ylempiarvoinen joten haluaisit tasaveroisen miehen rinnallesi, jonka kanssa voisitte olla yhtäläisen ylhäällä elämän portaikossa. Säälittävyys alempiarvoisissa ihmisissä on luotaantyöntävää mutta alakynteen jouduttuasi olet kuin pillastunut kissa. Totuus on, että elämässä ja eri tilanteissa se valta-asetelma vaihtuu jatkuvasti. Se on elämän ja epätarkkuusperiaatteen arvaamattomuus; kaaos, jota sinä ehkä tunnut pelkäävän. Työpaikalla sinä tiedät että sinulla on se valta, mutta osaisitko päästää yksityiselämässäsi tuosta vallan liiasta miettimisestä irti?
Voisiko joku minulle kuinka tuo arvoasteikko toimii. Mitkä dimensiot siinä on ja miten pisteytys tapahtuu,jne. Minua säälittää että joidenkin on pakko "ylentää" itsensä toisia lyttäämällä. Emmekö vain voisi olla ihmisiä. Yhä enemmän ymmärrän AP:ta jos valtaosa ehdokkaista ovat ylläolevan kaltaisia, kyllä se heikko itsetunto heijastuu suhteeseen juurikin AP:n kuvailemalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Pöpökammoinen kirjoitti:
Sana joka tulee Ap sinusta mieleeni, on kontrolli. Toisaalta et haluaisi olla se dominanainen mutta et myöskään miehen alistama. Sinulle taitaa olla todella tärkeää tietää koko ajan ettet joudu alakynteen mutta kiinnostuksesi lopahtaa jos joku on täysi tossu seurassasi. Toisaalta työelämässäsi olet ylempiarvoinen joten haluaisit tasaveroisen miehen rinnallesi, jonka kanssa voisitte olla yhtäläisen ylhäällä elämän portaikossa. Säälittävyys alempiarvoisissa ihmisissä on luotaantyöntävää mutta alakynteen jouduttuasi olet kuin pillastunut kissa. Totuus on, että elämässä ja eri tilanteissa se valta-asetelma vaihtuu jatkuvasti. Se on elämän ja epätarkkuusperiaatteen arvaamattomuus; kaaos, jota sinä ehkä tunnut pelkäävän. Työpaikalla sinä tiedät että sinulla on se valta, mutta osaisitko päästää yksityiselämässäsi tuosta vallan liiasta miettimisestä irti?
Voisiko joku minulle kuinka tuo arvoasteikko toimii. Mitkä dimensiot siinä on ja miten pisteytys tapahtuu,jne. Minua säälittää että joidenkin on pakko "ylentää" itsensä toisia lyttäämällä. Emmekö vain voisi olla ihmisiä. Yhä enemmän ymmärrän AP:ta jos valtaosa ehdokkaista ovat ylläolevan kaltaisia, kyllä se heikko itsetunto heijastuu suhteeseen juurikin AP:n kuvailemalla tavalla.
Varmaan ymmärrät asteikot ihan itsekin, mutta tässä esimerkki pisteytyksestä:
Kategoria 1 (luonne):
- 3p. Mukava
- 2p. Semimukava, piilovittuilija
- 1p. Vittumainen
Kategoria 2 (työ):
- 3p. Johtavassa asemassa
- 2p. Perus työntekijä
- 1p. Työtön
Kategoria 3 (ulkonäkö)
- 3p. Kaunis/komea ja sopusuhtainen
-2p. Semiruma ja ylipainoinen
- 1p. Epämuodostunut, sairaalloisen lihava
Noista sitten arvioit henkilön. Jos hän on johtavassa asemassa oleva mukava ja kaunis, niin annat täydet 9 pistettä. MUISTA, että kukin tekee omat pisteytyksensä ja asteikkonsa omien mieltymyksiensä mukaan. Eikä kenenkään ole pakko tehdä yhtään mitään asteikkoa. Tämä oli esimerkki. Helpottiko?
On ylipäätään haastavaa löytää 40+ ikäisenä elämänkumppania itselleen. Ehkä kannattaa pohtia aiempia suhteita tarkemmin, miksi on päätynyt aina kontrolloivien miesten kanssa yhteen. Mikä heissä on alussa ollut se puoleensavetävä piirre ja miksi tuntee vetoa juuri tällaisiin ihmisiin. Usein sitä ihastuu aina samantyyppisiin, ehkä itsensä kaltaisiin ihmisiin ja niinpä myös ongelmat toistavat itseään, kuten tässä ap:n mainitsema kontrollointi ja halu olla niskan päällä.
Myös omaa valmiutta parisuhteeseen kannattaa miettiä, kuinka joustava pystyy olemaan. Ideaalitapauksessahan kumpikin osapuoli joustaa vastavuoroisesti ja tulee kuulluksi. Pystyykö töissä vuosia paljon valtaa käyttänyt ihminen ihan oikeasti tasaveroiseen ihmissuhteeseen. En tiedä, välillä olen näitä asioita itsekin pohtinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöpökammoinen kirjoitti:
Sana joka tulee Ap sinusta mieleeni, on kontrolli. Toisaalta et haluaisi olla se dominanainen mutta et myöskään miehen alistama. Sinulle taitaa olla todella tärkeää tietää koko ajan ettet joudu alakynteen mutta kiinnostuksesi lopahtaa jos joku on täysi tossu seurassasi. Toisaalta työelämässäsi olet ylempiarvoinen joten haluaisit tasaveroisen miehen rinnallesi, jonka kanssa voisitte olla yhtäläisen ylhäällä elämän portaikossa. Säälittävyys alempiarvoisissa ihmisissä on luotaantyöntävää mutta alakynteen jouduttuasi olet kuin pillastunut kissa. Totuus on, että elämässä ja eri tilanteissa se valta-asetelma vaihtuu jatkuvasti. Se on elämän ja epätarkkuusperiaatteen arvaamattomuus; kaaos, jota sinä ehkä tunnut pelkäävän. Työpaikalla sinä tiedät että sinulla on se valta, mutta osaisitko päästää yksityiselämässäsi tuosta vallan liiasta miettimisestä irti?
Voisiko joku minulle kuinka tuo arvoasteikko toimii. Mitkä dimensiot siinä on ja miten pisteytys tapahtuu,jne. Minua säälittää että joidenkin on pakko "ylentää" itsensä toisia lyttäämällä. Emmekö vain voisi olla ihmisiä. Yhä enemmän ymmärrän AP:ta jos valtaosa ehdokkaista ovat ylläolevan kaltaisia, kyllä se heikko itsetunto heijastuu suhteeseen juurikin AP:n kuvailemalla tavalla.
Varmaan ymmärrät asteikot ihan itsekin, mutta tässä esimerkki pisteytyksestä:
Kategoria 1 (luonne):
- 3p. Mukava
- 2p. Semimukava, piilovittuilija
- 1p. Vittumainen
Kategoria 2 (työ):
- 3p. Johtavassa asemassa
- 2p. Perus työntekijä
- 1p. Työtön
Kategoria 3 (ulkonäkö)
- 3p. Kaunis/komea ja sopusuhtainen
-2p. Semiruma ja ylipainoinen
- 1p. Epämuodostunut, sairaalloisen lihava
Noista sitten arvioit henkilön. Jos hän on johtavassa asemassa oleva mukava ja kaunis, niin annat täydet 9 pistettä. MUISTA, että kukin tekee omat pisteytyksensä ja asteikkonsa omien mieltymyksiensä mukaan. Eikä kenenkään ole pakko tehdä yhtään mitään asteikkoa. Tämä oli esimerkki. Helpottiko?
Pisteytys on oikeilla jäljillä mutta se on kylläkin erilainen miehille ja naisille. Kategoria 2:ssa pisteet naiselle menevät näin
- 3p. amk-koulutus ja sen mukainen työ tai vähemmän vaativa akateeminen työ
- 2p. akateeminen vaativa ura
- 1p. työtön
Toinen esimerkki, katerogia 1 menee miehelle näin
- 3p. sosiaalinen, sopivasti jännä jne. lyhytaikaisesti tähän pääsee myös mieleltään sairaat mutta hyvät manipuloijat
- 2p. tavismies
- 1p. sosiaalinen luuseri
Jos tahdot lapsia, niin ota itseäsi nuorempi mies. Oletko pakastanut munasolujasi silloin kun olit nuorempi? Se auttaisi nyt. Jos et tahdo saada lapsia, niin ei ole kovin tärkeää, että milloin saat suhteen toimimaan.
Miksi haet tasa-arvoista suhdetta, kun työelämässä olet kuitenkin johtaja? Luuletko, että ei johtajat ovat jotenkin alistuvan sorttisia? Ehei, heillä saattaa olla muuten monipuolinen elämä, jossa työ vain ei ole näytetellyt keskeisintä roolia ja sinäkään et varmaan pääsisi heidän elämän keskipisteeksi. Olet menettänyt paljon, kun olet antautunut täysillä työllesi. Olisit voinut jo aikaisemmin, nuorempana, hakea suhdetta, perhettä ja tarvittaessa maksullista kotiapua, koko paletin pitämiseen toimivana.
Vierailija kirjoitti:
Jos tahdot lapsia, niin ota itseäsi nuorempi mies. Oletko pakastanut munasolujasi silloin kun olit nuorempi? Se auttaisi nyt. Jos et tahdo saada lapsia, niin ei ole kovin tärkeää, että milloin saat suhteen toimimaan.
Miksi haet tasa-arvoista suhdetta, kun työelämässä olet kuitenkin johtaja? Luuletko, että ei johtajat ovat jotenkin alistuvan sorttisia? Ehei, heillä saattaa olla muuten monipuolinen elämä, jossa työ vain ei ole näytetellyt keskeisintä roolia ja sinäkään et varmaan pääsisi heidän elämän keskipisteeksi. Olet menettänyt paljon, kun olet antautunut täysillä työllesi. Olisit voinut jo aikaisemmin, nuorempana, hakea suhdetta, perhettä ja tarvittaessa maksullista kotiapua, koko paletin pitämiseen toimivana.
No minusta on turhaa tuolla tavalla jossitella. Urakin on tärkeä ja kaikki huonot kokemuksesi, kunkin elämässä, ovat aina tuoneet jälkeenpäin myös jotakin hyvää. Ap on tehnyt monilla osa-alueilla oikein hyvin elämässä. Mutta nyt onkin kyse etenemisestä toisilla. Se voi tosiaan vaatia joustokykyä ja itsensä tuntemista, myös nöyryyttä ja kykyä olla ajattelematta mustavalkoisesti.
Miten päädyit johtoasemaan osaamatta kappalejakoa? :D
Olet luultavasti sen verran vaativa että voi olla vaikeaa löytää itsesi tasoista miestä
Harvoin 40v +-5v johtajamiehet ovat sinkkuja tai ainakaan kovin kauan.
Eli rimaa on pakko pudottaa mutta mihin asti sen päätät itse.
Kysynnän ja tarjonnan laki .
Älä lannistu noista ilkeistä kommenteista ap :) Vaikutat hirveen mukavalta ja fiksulta ihmiseltä! Monet varmaan kateuksissaan kommentoi, kun oot noin hyvin menestyny. Oothan jo kokeillu Badoota ja Tinderiä? :D Mun mielestä tarvit jonkun hyväsydämmisen miehen, sellasiin voi luottaakin :)
Olen teknisellä alalla esimiestehtävissä työskennellyt ylempi toimihenkilö. Viimeiset viitisen vuotta olen ollut vapaaherra, myös yksineläjä. Talouteni on kunnossa, varallisuuttakin on kertynyt ja eläke- ja sijoitustuloni mahdollistavat haluamanilaisen elämän. Olen jo selvästi 60 vuoden paremmalla puolella, joten olisimme varsin sopusuhtainen pari niin iän kuin demografiamme perusteella. Missäpäin ja yhteyksissä sinunlaisesi neitonen mahtaa olla ehkäpä tavattavissa?
Todennäköisesti tuollaiset uraohjukset on kireitä kuin viulukielet ja aikaa ei löydy mihinkään muuhun kuin työhön. Joku aseksuaali voisi olla hyvä, näkisitte joskus ja jouluna.
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä täsmennän, että olen naisellisen näköinen ja suhteessa käyttäydyn naisellisesti, laitan mielelläni ruokaa ja hemmottelen miestä. Mutta työni vaatii paljon ja toisaalta minussa on sen vuoksi tietenkin myös se aika kova ja kunnianhimoinen, eli ilmeisesti miehekäs puoli. Se kai on liikaa miehille.
Mitä annettavaa sinulla on miehelle? Tarkoitan tunnepuolta. Kuvaat nyt täysin ulkoisia asioita ja "työminääsi". Kuka siellä työsinäsi takana on? Millainen olet ilman kuvailemiasi rooleja (miesmäinen-naisellinen, johtaja-alainen)?
Oletko ihan varma, että haluat miehen? Kummallinen päähänpisto tuossa vaiheessa.
Sana joka tulee Ap sinusta mieleeni, on kontrolli. Toisaalta et haluaisi olla se dominanainen mutta et myöskään miehen alistama. Sinulle taitaa olla todella tärkeää tietää koko ajan ettet joudu alakynteen mutta kiinnostuksesi lopahtaa jos joku on täysi tossu seurassasi. Toisaalta työelämässäsi olet ylempiarvoinen joten haluaisit tasaveroisen miehen rinnallesi, jonka kanssa voisitte olla yhtäläisen ylhäällä elämän portaikossa. Säälittävyys alempiarvoisissa ihmisissä on luotaantyöntävää mutta alakynteen jouduttuasi olet kuin pillastunut kissa. Totuus on, että elämässä ja eri tilanteissa se valta-asetelma vaihtuu jatkuvasti. Se on elämän ja epätarkkuusperiaatteen arvaamattomuus; kaaos, jota sinä ehkä tunnut pelkäävän. Työpaikalla sinä tiedät että sinulla on se valta, mutta osaisitko päästää yksityiselämässäsi tuosta vallan liiasta miettimisestä irti?