Sinä petetty: kuinka olet suhtautunut pettämisen jälkeen kumppaniisi?
Annoitko anteeksi, olitko kiihoittunut, vihainen tai surullinen? Ehkä jopa raivoissasi?
Kommentit (11)
Pettynyt. Suhtautuminen koko ihmiseen muuttui täysin. En muista olinko vihainen.
Jätti mut. Antasin anteeks jos tulis itse sanomaan että haluu takas ja että se oli virhe jne.
Ällötti. Sen jälkeen ei ollut mitään halukkuutta ja intohimoa häneen.
Erosin.
Petin takaisin ja ajattelin että helpottaa mut ei auttanu joten erosin.
Kaikki mainutut tunteet tuli koettua, sitten kun tilanne tasaantui jäi vaan halveksunta
Avopuolisoni vietti pitkän aikaa kaksoiselämää ja petti minua toisen miehen kanssa...lopulta kuitenkin totuus paljastui ja olin tällaista epäillytkin jo pitkään. Ei sen paljastuminen sinällään mikään shokki ollut tai suuri järkytys, koska olin tavallaan jo varautunut siihen pahimpaan ja mielessäni käsitellyt sen asian. Missään nimessä en edes harkinnut antavani anteeksi hänelle, ei siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin erota ja näin myös tapahtui....hän pakkasi tavaransa ja muutti samantien sen uuden miehen luo ja sen jälkeen ei olla oltu missään tekemisissä, hyvää loppuelämää hänelle :)
Suutuin tietysti aluksi. Koko ihminen ällötti, koska siinä missä aiemmin pidin häntä fiksuna, harkitsevaisena ja rauhallisena miehenä, niin tuon pettämisen myötä näin hänet lähinnä viettiensä vietävänä olevana apinana. Koska siis itse selitti pettämisen sillä, että seksi oli suunnilleen vahinko eikä hän ymmärrä miten niin pääsi tapahtumaan. Toki se saa ihmisen vaikuttamaan yksinkertaiselta, impulsiiviselta ja ei mitään itsehallintaa tai päätöksentekokykyä.
Tietysti erosimme. Eron jälkeen sain rauhassa miettiä asioita ja nykyään voimme olla väleissä enkä kanna kaunaa, vaikkakin pidän häntä silti todella paljon yksinkertaisempana ja säälittävämpänä ihmisenä, kuin millaisena häntä pidin suhteemme aikana ennen pettämistä.
Mä käyttäydyin todella erikoisesti. Huomasin että miehelläni on jotain sutinaa. Tarkkailin vain häntä useita kuukausia. Mulle tuli jopa sellainen vaihe että olin oikea peto sängyssä. En koskaan ollut mikään lahna, mutta nyt olin superaktiivinen ja.... mies lähti edelleen pettämisreissuilleen. Se tekee pettämisestä vielä kipeämpää. Eli minä en riitä hänelle, vaikka mitä tekisin!
Tilanne nykyään. Haluisin että mies lähtee. Kieltäytyy eroamasta, vaikka olen raivonnut, haukkunut ja jopa lyönyt häntä. Mielestäni hänen pitää lähteä. Hän on se joka toiminut väärin. Nykyään en pysty edes halaamaan häntä.
Tuttuni raivostui, petti sitten itse muutaman eri ihmisen kanssa useamman vuoden ja sen jälkeen jatkoi elämäänsä normaalisti, koska halusi turvata lapsille kokonaisen perheen.
Olen entistä rakastuneempi ihanaan mieheeni ja päästän hänet reissuilleen vapaasti ja aiempaa useammin:)
Erosin tietenkin.