Minä vuonna menit kouluun ensimmäiselle luokalle (kansakoulu, peruskoulu ja mitä söit kouluaamuna? Entä miten lähdit kouluun? Omatoimisesti vai oliko vanhemmat "lähettämässä" sinua?

-97. Aamupalana oli jotain ihan perus juttuja kuten paahtoleipää, karjalanpiirakoita, jogurttia jne.

Vanhemmat oli vuorotöissä niin, että jompi kumpi oli yleensä aina kotona aamulla. Ei saatettu kouluun kuin ekana päivänä. Matkaa koululle oli vajaa kilometri. Yksinkin olisin aamuista selvinnyt.

-78 menin ekalle.

Aamupalasta muistan kahvintuoksun. Luin noita ekoja viestejä ja kyllä se pulla möhjättynä kahvin kanssa kuulosti tutulta. :D Yksi aamuherkku oli myös pullapitkon viipale, voideltiin voilla ja sokeria ripoteltiin päälle.

Weetabix, siinä oli jotain hienoa. Pyysin usein äitiä ostamaan, ostikin toisinaan. En tykännyt yhtään, nielin väkisin sitä maidon kanssa. Äiti välillä suuttukin, kun osti kallista aamupalaa, enkä sitten syönytkään. Muuta ei ollut tarjolla, kunnes paketti oli syöty.

^Tuossa oli kahvi, ranskis lauantaimakkaralla. Se oli keskiviikko Aku Ankka ja räkis jälkkäriksi.

Ekan kouluviikon äiti kulki mun kanssa, mutta sitten oli pärjättävä pieni koulumatka itekseen.

Vuonna -93 menin kouluun. Söin aamupalaksi leipää, juustoa, leikkelettä, kasviksia ehkä joskus jogurttia tai hedelmää. Join kahviakin joskus. Menin kouluun ekana päivänä äidin saattamana, sen jälkeen kävelin itse. Ja osasin itse lähteä, jos vaikka koulu alkoi vasta ysiltä tai kymmeneltä (kun vanhemmat olivat jo töissä).

Ekalle menin vuonna 1992. En saanut pariin ensimmäiseen kuukauteen mennä pyörällä, koska olin vasta 6-vuotias. Veikkaan et ensimmäisenä päivänä kävelin kouluun äidin kanssa. Koulumatka oli 2-3 km ja menin kouluun junaradan yli, koska matka oli näin lyhempi. En hirveästi muista ekalta luokalta mitään, ainoastaan niitä negatiivisia kokemuksia; tappelu josta sain tunnin jälkkärin, eksyminen kaverin luota lähdettäessä, kuudennella luokalla olevan tarkkislaisen tönäisy ja löin pääni... Toki niitä positiivisiakin muistikuvia löytyy, mutta kaiken kaikkiaan en muista paljoa.

Vuosi oli -68 ja koulu vanha kyläkoulu mäen päällä. Pihalla kasvoi ihania, isoja poppeleita ja koulu oli kaksikerroksinen, luokkia kolme. Se sijaitsi Etelä-Suomessa, joten kävin kansakoulua neljänteen ja pyrin viimeisenä ikäluokkana paikkakunnallamme oppikouluun. Olin osannut lukea jo kaksi vuotta enkä juuri pelännyt koulun alkua. En muista mitään ensimmäisestä koulupäivästä, joten se tuskin oli kovin dramaattinen.

Asuimme teollisuustaajamassa, ja vasta myöhemmin tajusin, kuinka oma perheeni ja tapamme poikkesivat monista naapureista. Vanhempani olivat keskiluokkaa. Asuimme uudessa, kolmikerroksisessa kerrostalossa, koska se oli nykyaikaista. Kunnan työntekijöille oli varattu siitä asunnot. Naapurikerrostaloissa asui tehtaan väkeä.

Olin ainoa lapsi. Sain aamupalaksi modernia, nopeaa ruokaa eli riisimuroja, päälle siivutettu banaani sekä maitoa. Kahvia ei olisi tullut mieleenkään juoda, se oli aikuisten juomaa. Pullaa ei ollut kuin joskus viikonloppuisin. Isä letitti tukan, kun äidillä oli säännöllinen työaika, isällä vapaampi. Kankaiset lettinauhat punottiin lettiin mukaan. Takkujakin oli aina. Isä käytti välillä saksiakin, jos oli kiire. Päälle puettiin usein mummon kutomia villamekkoja. Tasaraidallisista tykkäsin eniten, taisi olla Marimekon vaikutusta. Talvella laitettiin paksut sukkahousut ja suurta muotia oleva enstex-takki päälle. Se oli beige ja siinä oli ihana krimiturkin näköinen tekokarva kauluksessa ja helmassa. Mummon kutomista lapasista, pipoista ja kaulahuiveista oli varaa valita.

Kävelin kouluun naapurin lasten kanssa. Pelkäsin vapaana kulkevia koiralaumoja, vaikka ne eivät tehneet mitään, kunhan jolkottelivat lasten seurassa. Matkaa oli vajaa kilometri kylätietä, autoja kulki melko harvaan. Syksymmällä muutama poika otti minut silmätikukseen, ja alkoivat heitellä kivillä. Joku hyppi lakkini päälle kuralätäkössä. Lintsasin kerrostalon parvekkeiden alla koko päivän muutaman kerran, kun pelkäsin kiusaajia.

Iltapäivällä koulusta tultua join Nesquikia, söin sekaleivän siivuja margariinin kanssa, ja jos mummo oli käymässä appelsiinikukan, josta lohkot oli taivuteltu yksitellen auki. Usein oli tällainen ihana hanki ja auringonpaiste silloin lapsena, kun kävin koulua...

1977, peruskouluun. Ekana aamuna oli äiti saattamassa, aamiasta en todellakaan muista. Ekan aamun jälkeen lähdin kouluun omatoimisesti ja tulin kotiin koulupäivän jälkeen, koulumatka oli kilometrin verran, sen kävelin. Äiti tuli töistä viiden aikoihin. Äiti oli yh, isä asui muualla. 

-04 koulu alkoi! Matkaa oli koululle vähän päälle 2km, ekalla luokalla menin yleensä kävellen ja sitten pyörällä. Joskus sain isältä kyydin. Isä yleensä hoiti aamupalan ja syötiin usein leipää täytteillä :-)

Se oli pienenä hienoa että jos koulu loppui vaikka klo 12, sait itse polkea kotiin ja olla yksin kotona!

Vierailija kirjoitti:

villahousu kirjoitti:

Aloitan: Peruskoulun ekaluokalle -71.

Wikipedian mukaan peruskoulu-uudistus tuli vuonna 1972.

Eri puolilla Suomea oli muutama yksittäinen koulu, joissa kokeilu alkoi aikaisemmin. ( ohis ) .

Itse aloitin peruskoulussa 1975. Aamupalaa en muista, luultavasti leipää ja maitoa. Kouluun kävelin kilometrin matkan mua vähän vanhempien siskon ja veljen kanssa.

70-luvulla ja kirjoitin asiasta päiväkirjaani. Aamiaista en muista, mutta todennäköisesti se oli maitokahvia + pulla tai/ja muroja maidolla tai paksua kaurapuuroa voisilmällä ja maidolla (jälkimmäistä inhosin). Äiti käveli kanssani kouluun.

1976 peruskouluun.

Äiti oli kotiäiti ja itse lapsena kärsinyt ruuan niukkuudesta.

Mulle tyrkytti joka aamu isoja kasoja puuroa. Yksi jota erityisesti inhosin oli jostain harmaista jauhoista tehty puuro, jossa oli jauhoklimppejä. Oksettavaa. Lisäksi vielä ruisleipää olisi pitänyt syödä.

Mulla ei ikinä ole nälkä juuri herättyä ja inhosin noita aamupaloja. Leipiä piilottelin ku piti syödä vaikka ei jaksanut.

Puuroa en enää ikinä ole syönyt sen jälkeen kun aloitin 6. Luokan.

Traumaattista.

Peruskoulun ekaluokka -76. Menin yksin kävellen kouluun 1km ja en syönyt mitään aamupalaa koska en halunnut aamuisin syödä. Lounaalla oli sitten tosi nälkä ja olen aina ollut iltasyöppö.

Menin jo eskariinkin itse eikä siinä ollut mitään ongelmia päinvastoin olisin pitänyt outona jos minut olisi saatettu/viety. Asuimme keskisuuren kaupungin keskustassa. Olin villi ja vapaa ja ei ole onneksi koskaan sasttunut mitään pahaa. Olin ainut lapsi ja perhe oli keskiluokkaa.

V. 65, äiti keitti aina maitokaakaota puuhellalla. Voileipää, en muista ikinä syöneeni aamupuuroa lapsena. Kansakoulu oli muutaman sadan metrin päässä, omatoimisesti.

Leena-niminen koulutoveri tuli polkupyörällä 7 km päästä, sitten hän meni oppikouluun ja  linikkapysäkille taas 7 km matka.

Olin iloinen koulun alkamisesta koska olin pitkästynyt kotona.  Läksyt teimme vuoroviikoin yksinäisessä huoneessa 3 sisaruksen kanssa, muut olimme olohuoneessa.  Siihen aikaan kerättiin kasviota kesäisin ja vietiin syksyllä kouluun, myöhemmin tästä säännöstä luovuttiin.

Vierailija kirjoitti:

1976 peruskouluun.

Äiti oli kotiäiti ja itse lapsena kärsinyt ruuan niukkuudesta.

Mulle tyrkytti joka aamu isoja kasoja puuroa. Yksi jota erityisesti inhosin oli jostain harmaista jauhoista tehty puuro, jossa oli jauhoklimppejä. Oksettavaa. Lisäksi vielä ruisleipää olisi pitänyt syödä.

Mulla ei ikinä ole nälkä juuri herättyä ja inhosin noita aamupaloja. Leipiä piilottelin ku piti syödä vaikka ei jaksanut.

Puuroa en enää ikinä ole syönyt sen jälkeen kun aloitin 6. Luokan.

Traumaattista.

70-luvulla on varmaan ollut joku kampanja puuron puolesta! Meillä syötiin ennen mun koulun alkua ihania muroja, niitä riisimuroja ja pieniä tyynnyn muotoisia, päälle maitoa. Sitten jossain vaiheessa äiti alkoi aamuisin tehdä tuota kauhean paksua klimppistä puuroa. Inhosin sitä! En vuosikymmeniin syönyt puuroa, sitten tajusin, että kauravelliäkin voi tehdä eli ihan vetistä ja löysää, se on siedettävää. En minä kyllä siitäkään pidä. Leipä oli myös paksua, ei ollut valmiiksi viipaloitua ja ohutta, vaan kovaa, jauhoista ja sitkasta. Siihen päälle tuli joskus kauhujen kauhua: gotler-makkaraa. Hyi olkoon.

-94 menin ekalle luokalle. Aamupalaksi oli kai puuroa, koska sitä oli lapsena aina. Neljänviljanpuuroa mustaherukoista tehdyn "marmeladin" kanssa, joka oli niin kirpeää, etten tiedä kumpi oli pahempaa: puuro vai hillo.

Koulumatka oli parisataa metriä, yksin menin. Ekana päivänä äiti taisi saattaa.

myös -67 kysymykseni oliko kouluviikko silloin 5 päivää ?

Menin ekalle luokalle v. 1980. Olin yksinhuoltajaäidin lapsi, ja kun äiti lähti joskus hyvin aikaisin töihin, kodinhoitaja tuli kaitsemaan minua ennen kouluunlähtöä. Ei ole mitään mielikuvaa, mitä söin silloin aamuisin. Mutta sen muistan, että se kiva kodinhoitaja osasi piirtää hienoja eläimiä :)

91 ekalle. Kävelin kouluun matka noin 500m ei yhtään autotietä pitänyt ylittää. Kyllä äippä saatto ekana päivänä muuten tietty mentiin kaverin kanssa yhtä matkaa jatkossa. Olettavasti aamupala on ollut muroja. Muistan ihan tarkkaan kyllä mitä mulla oli päällä sinä ensimmäisenä aamuna.

Ekalle luokalle äiti saattoi ensimmäisenä päivänä -94. Tokasta päivästä aloin kävellä yksin, mutta matkakin oli lyhyt, vain 2km. Maalla oli turvallista liikkua pienenkin. Aamupalaksi söin aina 2 leipää keijulla ja lasin maitoa koko peruskoulun ajan

-89 ekalle luokalle. Ekana päivänä oli äiti mukana, sen muistan. Mutta en muista oliko yleensä aamuisin ketään kotona vai lähdinkö yksin. Menin kävellen tai pyörällä kouluun, sen kyllä muistan. Paras aamiainen oli mun mielestä Weetabix ja on jäänyt mieleen, kun eläkevalmis opettaja dissasi tämän aamiaisen kaikkien edessä ihan täysin, mikä kovasti nolotti.