Vanhempien köyhyys
Onko muilla tilanne että vanhemmat vaativat ottamaan kulutusluottoa omaan yritystoimintaansa? En raaskisi olla suostumatta, heidän elinkeinonsa mutta itse elän täysin kädestä suuhun eikä ole varaa pilata luottotietoja. Jos he jättävät yhdenkin erän maksamatta minulle, en itse pysty sitä maksamaan. Noita maksuja ei myöskään voi maksaa myöhässä. Saako tätä menoa unohtaa tulevan asuntolainat jos kulutusluottoja on jo kaksi isoa? Entä onkohan pankilla maksimilaina, tarvitsisin itsekin rahaa ehkä lähiaikoina osamaksulla, kulutusluotto vaikuttanee negatiivisesti siihen etten saa osamaksulla enää ostettua mitään enkä omaa kulutusluottoa jos tarvitsen? Pesukone vetelee viimeisiään ym. Ahdistaa niin että viime yö meni itkiessä. Vanhemmilla on asunto, mökki, muutama halpa auto mutta eivät saa lainaa mistään, kumpikaan.
Kommentit (77)
Et tietenkään lainaa. Ei koskaan kulutusluotto, varsinkaan muiden hyväksi. Joitakin omat bisnekset itse. Jos rahaa tarvitsevat, ottakoon vanhemmat lainaa tai myyvät omaisuuttaan.
Et todellakaan ota mitään kulutusluottoja tai muutakaan velkaa vanhempiesi hyväksi. Jos yritys ei kannata, se lopetetaan. Älä pilaa tulevaisuuttasi. Näitä on vierestä seurattu eikä yksikään tapaus ole päättynyt hyvin.
Omaisuutta myyntiin ja siitä rahoitus. Sinä et luotota mitään.
Älä ota. Jos vanhempasi eivät saa yrityslainaa yritykseensä, se kertoo siitä, että yritys ei ole elinkelpoinen. Ennen (todellakin ennen!) pitkää tulee siis aika, jolloin yrityksen tuotoilla ei pysty maksamaan lainan lyhennyksiä tai edes korkoja. Jos vanhempasi eivät saa lainaa itse henilökohtaisestikaan, heillä ei ole itselläänkään yrityksen ulkopuolella varaa maksaa lyhennyksiä. Ne jäävät siis väistämättä sinun maksettaviksesi.
Vierailija kirjoitti:
Et todellakaan ota mitään kulutusluottoja tai muutakaan velkaa vanhempiesi hyväksi. Jos yritys ei kannata, se lopetetaan. Älä pilaa tulevaisuuttasi. Näitä on vierestä seurattu eikä yksikään tapaus ole päättynyt hyvin.
Näin minäkin pelkään. Yhdeltä ovat kerran lainanneet rahaa ja sen saivat maksettua takaisin ihan aikataulussa. Kyseisellä henkilöllä vaan oli rahaa, aivan eri pyytää toista ottamaan kulutusluottoa. Riskit täysin eri. Olisivat selvittäneet asioita etukäteen eikä näin että kun rahaa ei saatuaan niin minua painostetaan joka ikinen ilta että joko hait lainaa. Kun hiljattain erosin, jouduin ihan itse ottamaan luottoa vuokravakuuteen ym. Niistä selviän ok, mutta pankkipaniikki näkee ison lainan että maksukyky tapissa. En tajua kuinka he oikeasti kehtaavat pyytää ottamaan itselleen luottoa. Isä on varaton, äiti ei saa lainaa vaikka jotakin omaisuuttakin on. Kaikki asiat hoitaneet sinne päin, minulla ei ole varaa hoitaa asioita sinnepäin kun ei ole puolisoa joka elättää tiukassa paikassa. Ja vaikka olisikin. Tuntuu etten vaan enää jaksa!! Olen niin kauan taistellut päästäkseni tätä paskaa pakoon, eikö tämä ikinä lopu. Ap. ;-(
Ovatko vanhempasi siis luottotiedottomia kun eivät itse saa lainaa? Jos näin niin älä mene ottamaan heille mitään lainoja. Vahinkoja sattuu mutta niistä pitää oppia eikä laittaa omiakin lapsia velkahelvettiin.
Tämä on kuin ne klassiset järkyttävät tapaukset missä puoliso / exä ottanut pikavippejä. Tässä ei kuitenkaan puhuttaisi parista tuhannesta vaan enemmästä. Minua raha-asiat ahdistaa tosi paljon lapsuuden kokemusten takia, olen siis 90-luvun lamalapsi. Olen niin toivonut itselleni toisenlaisia vanhempia. Minäkin otin itse lainani enkä pyytänyt muilta kulutusluottoja. Tietysti tämä on kai viimeinen oljenkorsi.. ehkä pienen summan voisin harkita. En tiedä. Ahdistaa ihan hirveästi. Ap.
Älä pilaa omaa elämääsi vanhempiesi rahahuolien vuoksi. Jos vanhempiesi firma olisi elinkelpoinen, he saisivat siihen kulutusluottoa paljon halvempaa lainaa pankista. Ilmeisesti kysymys on siitä, että firma ei kannata, mutta vanhempasi eivät raaski luopua siitä.
Sano vanhemmillesi suoraan ja selväst, että et lainaa heille. Jos he eivät usko sitä, lopeta yhteydenpito täysin joksikin ajaksi.
Älä harkitse edes pientä summaa. Vanhempasi ottakoot pikavippinsä itse.
Oksettavat vanhemmat! Miten kehtaavat. Sinuna en vastaisi puhelimeen enkä olisi tekemisissä, jos painostavat. Fiksu sinä, kun et ole suostunut. Voimia sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Ovatko vanhempasi siis luottotiedottomia kun eivät itse saa lainaa? Jos näin niin älä mene ottamaan heille mitään lainoja. Vahinkoja sattuu mutta niistä pitää oppia eikä laittaa omiakin lapsia velkahelvettiin.
No juuri tämä!!! Olen varjellut omia luottotietojani yli kaiken, koska olen nähnyt sen toisen puolen. Nyt koko riski siirrettäisiin minulle. En luota heihin raha-asioissa ollenkaan. Siis yhtään. En ymmärrä kuinka voivat edes harkita että altistavat minut edes teoriassa samaan paskaan. Toinen on luottotiedoton, lopun ikäänsä eikä voi koskaan omistaa mitään. Toinen ei mutta yrittäjänä ei saa lainaa koska palkka tulee yrityksestä. Olen elämässäni nähnyt tuhansia Intrum Justitian laskuja ja maksanutkin niitä, vanhemmat korvanneet rahat yleensä kyllä aina. Pari päivää sitten luin, että pankit voivat asuntolainaneuvottelussa katsoa jos paljon maksuja perintäyhtiöille. Minulla on lukuisia, mutta ne eivät ole olleet minun laskujeni takia. Muuten eivät ole vanhemmat paljoa soitelleet, nyt soittavat joka ilta kun rahaa tarvittaisiin. Tuntuu että minun ns kuuluisi suostua... Ap.
Kuuluvatko isoihin ikäluokkiin? Kuulostaa normaalilta toiminnalta sille ikäluokalle. Tuhlataan omat ja sitten vielä toistenkin varat. Lopuksi tuhotaan lapsen luottotiedot. Älä missään tapauksessa suostu, laman lapsena sinun pitäisi ymmärtää seuraukset.
Miksi vanhempasi eivät myy asuntoaan tai mökkiään, jos he tarvitsevat välttämättä rahaa? Ei ole todellakaan mitään syytä, miksi sinun pitäisi ottaa kulutusluotto heidän yrityksensä takia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kuin ne klassiset järkyttävät tapaukset missä puoliso / exä ottanut pikavippejä. Tässä ei kuitenkaan puhuttaisi parista tuhannesta vaan enemmästä. Minua raha-asiat ahdistaa tosi paljon lapsuuden kokemusten takia, olen siis 90-luvun lamalapsi. Olen niin toivonut itselleni toisenlaisia vanhempia. Minäkin otin itse lainani enkä pyytänyt muilta kulutusluottoja. Tietysti tämä on kai viimeinen oljenkorsi.. ehkä pienen summan voisin harkita. En tiedä. Ahdistaa ihan hirveästi. Ap.
Käy pankissasi ja selitä tilanne. Pyydä virkailijaa antamaan sinulle kielteinen lainapäätös kirjallisena ja sano vanhemmillesi, että sait kaikista pankeista saman vastauksen. Sano että sinä olet pankkien silmissä ylivelkaantunut ja siksi riskiasiakas, jolle ei lainata enempää.
Sinun ei pidä missään tapauksessa suostua. Sano se suoraan vanhemmillesi. Jos he eivät usko, niin lakkaa vastaamatta heidän puheluihinsa. Sinulla ei todellakaan ole velvollisuutta pilata raha-asioitasi loppuelämäksesi siksi, että vanhempasi ovat epäonnistuneet yritystoiminnassaan. Apusi ei sitä paitsi auttaisi heitä kovin pitkälle, vaan se vain siirtäisi tulevaa romahdusta vähän myöhemmäksi.
Vanhemmat myyvät omaisuutta, jos eivät enää saa lainaa.
Ei kun nehän ovat jo ennestään velkojen vakuutena, eli ei auta myyntikään.
No se oli sitten siinä se yritystoiminta. Toivottavasti älyävät lopettaa sen ennen kuin velkaa tulee niin paljon, että seuraavat vuodet ollaan velkajärjestelyssä.
Pidä sinä vaan kiinni omasta elämästäsi ja tulevaisuudestasi, jota sinulla on oletettavasti enemmän edessä kuin vanhemmillasi.
Miten ihmeessä ap:lla voi perintäyhtiöitten laskuja olla, jos et ihan itse oli niitä aiheuttanut jollakin tavalla?
Ei, sinun ei todellakaan kuulu suostua maksamaan mitään kulutusluottoa, joka ei ole yritystoimintaan. Äläkä maksa muitakaan vanhempiesi laskuja, sillä asunnon ja mökin omistajina he eivät todellakaan ole köyhiä, vaikka olisivatkin luottotiedottomia.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluvatko isoihin ikäluokkiin? Kuulostaa normaalilta toiminnalta sille ikäluokalle. Tuhlataan omat ja sitten vielä toistenkin varat. Lopuksi tuhotaan lapsen luottotiedot. Älä missään tapauksessa suostu, laman lapsena sinun pitäisi ymmärtää seuraukset.
Kyllä,kuuluvat. Asenne on aivan käsittämätön. Tietysti yritystoimintaansa tuli suuria ongelmia monilla, osin ilman omaa syytään lamassa mutta ongelmat vaan jatkuvat. Ostivat ylihintainen asunnon itselleen. Olen lapsuudessa nähnyt vinoja pinoja perintälaskuja niin ettei niistä enää saanut selvää edes mitkä johtuivat mistä, ulosottomiehiä, oikeudenkäyntejä joihin minut raahattiin kai empatian luomiseksi. Kuitenkin vanhempiaan rakastaa mutta en halua mitään tekemistä raha-asioidemme kesken. Ja mielestäni erittäin perustellusti. Jos tuloni olisivat hyvät mutta joustovaraa ei ole. Heitä ei kiinnosta ollenkaan minun asemani, kielsivät myös että tottakai saan omaa lainaa jos tarvitsen. Eihän se niin mene. Ja voin tarvita lainaa, mistä sitä tietää. En vain pysty sanomaan etten todellakaan suostu. :( sanoin jo etten riittävän suurta summaa edes saa, koska on omiakin velkoja. Tämä kuitenkin olisi nelinkertainen niihin nähden. Ihmetyttää että jonkun vanhemman mielestä tuollainen on ok. Vanhemmat voivat myös kuolla koska tahansa! Ikää on. Ap
Oma äitini valittaa huonoa tilannettaan ja pieniä eläkkeitä.
On ollut aviossa isäni kanssa 58 vuotta. Isäni on ollut menestyvä yrittäjä noin 20 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Sitä ennen teki urakalla töitä ja näillä töillä asuimme omakotitalossa hyvällä alueella eikä meiltä puuttunut mitään. Päinvastoin.
Äidillä ei kuitenkaan ole mitään hyvää sanottavaa omasta elämästään. Asuu täysin remontoidussa omakotitalossa. Omistaa "mökin" Tornionjoen rannalta. Mökki on upea isäni rakentama talo, jossa on kaikki mukavuudet. Sen lisäksi isäni rakensi erillisen saunan.
Äitini on terve. Niin ja siinä sivussa on todellakin tuo isäni, joka on aina hoitanut kaiken ja hoitaa edelleen. Käy kaupassa, maksaa laskut yms.
Mitä se äitini sitten tarvitsee, että olisi edes hetken tyytyväinen? Toisen samanlaisen "mökin" parhaalta alueelta samanlaisella varustuksella? Toisen omakotitalon?
En tajua.
Ahdistava tilanne Ap sinulla. Jätän nyt viisastelematta, vaikka mieli tekisi sanoa muutakin kuin, että ei ole sinun velvollisuutesi ottaa yhtään kenenkään lainoja taakaksesi, koska sellaiselta tilanne nyt vaikuttaa, että vanhempasi sellaista sinulta toivisivat. - Ymmärtämättä kenties itsekään, mitä he toivovat, vai lieneekö oikeampaa sanoa, että yrittävät vaatia sinulta (. kun kenties ketään muuta ei enää ole).
Toivotan nyt lujasti voimia ja jaksamista sinulle Ap.
Eikö mökkiä voisi myydä?