"Kadonneet miehet" asuvat usein yksin - "Työtön tai toimeton mies ei ole houkutteleva kumppani"
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201702162200072043_uu.shtml Mitä ajatuksia herättää?
Kommentit (403)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut tuon analyysin. Siinä oli hauskinta juuri se, että naisilla parisuhde lisää syrjäytymisriskiä ja miehillä taas laskee sitä. Tiedä sitten mistä johtuu. Osasyinä voi tietysti olla, että enemmän miehet kahlitsevat kumppaniaan ja lähtevät itse baanalle suhteessa. Nainen pärjää yksinkin, miehen mielestä vika on siinä ettei naista ole elämässä ja kaikki ongelmat johtuvat siitä, eivätkä näe vikaa itsessään. Yksinäisyyden vika ei ole pelkästään se työttömyys, vaan se, että ilmeisesti he ovat muutenkin ulkona yhteiskunnasta. Mistä he edes löytäisivät kumppania? Toimettomuus on se pahempi turn-off.
Johtuu viimeisen 150 vuoden tasa-arvokehityksestä ja siihen liittyvästä sukupuoliroolien murroksesta. Naiset ovat taistelleet itselleen uuden yhteiskunnallisen aseman joten sen omaksuminen on tapahtunut tavallaan itsestään. Miehet ovat vasta heräämässä siihen, että roolit ovat muuttuneet eikä miehen arvoa enää mitata elättäjänä vaan elämälleen pitäisi keksiä jotain muutakin sisältöä.
Ei miehet ole mihinkään heräämässä, kun kaikki vaikutusvaltaiset miehet saa edelleen naisia helposti, niin mitään muutosta mihinkään asiaan ei koskaan tule. Jos nää rikkaat ja vaikutusvaltaiset miehet joutuis olemaan puutteessa ja kohtaamaan samallaista yksinäisyyttä kuin työttömät miehet, niin johan alkais yhteiskunta uudistua nopeasti.
Sinä olet niin fiksoitunut pillunpuutteeseesi ettet selvästi edes ymmärtänyt minkälaista muutosta tässä haetaan.
Minä haen sellaista muutosta, että saisimme sukupuolijakauman korjattua suurinpiirtein tasan. Tällä hetkellä tämän eteen ei tehdä täällä yhtään mitään.
Aika rajusti saa sukupuolijakauma keikahtaa naisvaltaiseen suuntaan ennen kuin tuo tietty syrjäytyneiden miesten joukko alkaa naisille kelvata. Sukupuolijakauma vaikuttaa pariutumismenestykseen vain sen porukan osalta joka muutenkin on vielä kilpailussa mukana. Toki sitä on helpompi syyttää kuin katsoa peiliin ja korjata omaa toimintaansa.
Mieheni on yksi kadonneista miehistä. Jos kriteerit on siis että ei käy töissä, ei opiskele, ei ole eläkkeellä eikä saa mitään tukia.
Mies ei ole syrjäytynyt, luuseri, kouluttamaton, köyhä eikä perheetön. Päin vastoin hän on hyvin koulutettu, perheellinen ja varakas.
Jaa no kokemukseni mukaan myöskään akateeminen ja alansa töissä oleva mies ei ole houkutteleva
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain sivuhuomiona teillä on aika stereotyyppiset ja yksioikoiset käsitykset näistä ihmisistä, kova halu tunkea kaikki johonkin muottiin. Jokainen on kuitenkin yksilö jolla on oma elämäntarina, ei ihmisiä voi lokeroida niinkuin te teette.
Aina kun puhutaan työttömästä miehestä, niin ekana täällä tulee mieleen porukalla joku rapajuoppo, tai narkkari jota naisen pitäis elättää. :D Moni työtön on kuitenkin joskus ollut töissä ja heillä on ihan omaakin omaisuutta ja he saavat kuitenkin niitä tukia, että ei he tarvitse mitään elättäjää naisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut tuon analyysin. Siinä oli hauskinta juuri se, että naisilla parisuhde lisää syrjäytymisriskiä ja miehillä taas laskee sitä. Tiedä sitten mistä johtuu. Osasyinä voi tietysti olla, että enemmän miehet kahlitsevat kumppaniaan ja lähtevät itse baanalle suhteessa. Nainen pärjää yksinkin, miehen mielestä vika on siinä ettei naista ole elämässä ja kaikki ongelmat johtuvat siitä, eivätkä näe vikaa itsessään. Yksinäisyyden vika ei ole pelkästään se työttömyys, vaan se, että ilmeisesti he ovat muutenkin ulkona yhteiskunnasta. Mistä he edes löytäisivät kumppania? Toimettomuus on se pahempi turn-off.
Johtuu viimeisen 150 vuoden tasa-arvokehityksestä ja siihen liittyvästä sukupuoliroolien murroksesta. Naiset ovat taistelleet itselleen uuden yhteiskunnallisen aseman joten sen omaksuminen on tapahtunut tavallaan itsestään. Miehet ovat vasta heräämässä siihen, että roolit ovat muuttuneet eikä miehen arvoa enää mitata elättäjänä vaan elämälleen pitäisi keksiä jotain muutakin sisältöä.
Ei miehet ole mihinkään heräämässä, kun kaikki vaikutusvaltaiset miehet saa edelleen naisia helposti, niin mitään muutosta mihinkään asiaan ei koskaan tule. Jos nää rikkaat ja vaikutusvaltaiset miehet joutuis olemaan puutteessa ja kohtaamaan samallaista yksinäisyyttä kuin työttömät miehet, niin johan alkais yhteiskunta uudistua nopeasti.
Sinä olet niin fiksoitunut pillunpuutteeseesi ettet selvästi edes ymmärtänyt minkälaista muutosta tässä haetaan.
Minä haen sellaista muutosta, että saisimme sukupuolijakauman korjattua suurinpiirtein tasan. Tällä hetkellä tämän eteen ei tehdä täällä yhtään mitään.
Aika rajusti saa sukupuolijakauma keikahtaa naisvaltaiseen suuntaan ennen kuin tuo tietty syrjäytyneiden miesten joukko alkaa naisille kelvata. Sukupuolijakauma vaikuttaa pariutumismenestykseen vain sen porukan osalta joka muutenkin on vielä kilpailussa mukana. Toki sitä on helpompi syyttää kuin katsoa peiliin ja korjata omaa toimintaansa.
Toki se on naisilla helppo kuvitella että miehissä on jotain vikaa, kun itse saavat epäreilun jakauman takia helposti seuraa ihan vaan sillä että syntyvät naiseksi. Sitten sieltä norsunluutornista annetaan neuvoja toisille.
Jos et kuulu pieneen joukkoon miehiä, mielellään rahaa ja ulkonäköä naisten silmissä olet ongelmajätettä. Eli sitä samaa alinta mahdollista ihmissaastaa mitä työtön ja toimeton mies. En ole huomannut mitään eroa olinpa töissä tai en, säälistä joskus saat joltain seksiä, yleensä rumalta ja ylipainoiselta naiselta joka on luultavasti puolihullu. Tuo on melkein jokaisen miehen arkea tässä maassa, ihan normaalin ja normaalin näköisen.
Mies, joka ei näe omassa elämässään toivoa eikä tulevaisuutta, veisi myös naiselta toivon ja tulevaisuuden. Siitä tuossa naisille kelpaamattomuudessa on kyse. Eivät naiset yleensä odota, että miehet maksaisivat oman osuutensa lisäksi myös naisen osuuden. Naiset odottavat, että miehet maksaisivat oman osuutensa ja nainen maksaa itse omansa. Parisuhde tällaisen miehen kanssa tarkoittaa, että miehen yhteiskunnalta saamat tuet pienenevät niin, ettei mies pysty enää maksamaan omaa osuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut tuon analyysin. Siinä oli hauskinta juuri se, että naisilla parisuhde lisää syrjäytymisriskiä ja miehillä taas laskee sitä. Tiedä sitten mistä johtuu. Osasyinä voi tietysti olla, että enemmän miehet kahlitsevat kumppaniaan ja lähtevät itse baanalle suhteessa. Nainen pärjää yksinkin, miehen mielestä vika on siinä ettei naista ole elämässä ja kaikki ongelmat johtuvat siitä, eivätkä näe vikaa itsessään. Yksinäisyyden vika ei ole pelkästään se työttömyys, vaan se, että ilmeisesti he ovat muutenkin ulkona yhteiskunnasta. Mistä he edes löytäisivät kumppania? Toimettomuus on se pahempi turn-off.
Johtuu viimeisen 150 vuoden tasa-arvokehityksestä ja siihen liittyvästä sukupuoliroolien murroksesta. Naiset ovat taistelleet itselleen uuden yhteiskunnallisen aseman joten sen omaksuminen on tapahtunut tavallaan itsestään. Miehet ovat vasta heräämässä siihen, että roolit ovat muuttuneet eikä miehen arvoa enää mitata elättäjänä vaan elämälleen pitäisi keksiä jotain muutakin sisältöä.
Ei miehet ole mihinkään heräämässä, kun kaikki vaikutusvaltaiset miehet saa edelleen naisia helposti, niin mitään muutosta mihinkään asiaan ei koskaan tule. Jos nää rikkaat ja vaikutusvaltaiset miehet joutuis olemaan puutteessa ja kohtaamaan samallaista yksinäisyyttä kuin työttömät miehet, niin johan alkais yhteiskunta uudistua nopeasti.
Sinä olet niin fiksoitunut pillunpuutteeseesi ettet selvästi edes ymmärtänyt minkälaista muutosta tässä haetaan.
Minä haen sellaista muutosta, että saisimme sukupuolijakauman korjattua suurinpiirtein tasan. Tällä hetkellä tämän eteen ei tehdä täällä yhtään mitään.
Aika rajusti saa sukupuolijakauma keikahtaa naisvaltaiseen suuntaan ennen kuin tuo tietty syrjäytyneiden miesten joukko alkaa naisille kelvata. Sukupuolijakauma vaikuttaa pariutumismenestykseen vain sen porukan osalta joka muutenkin on vielä kilpailussa mukana. Toki sitä on helpompi syyttää kuin katsoa peiliin ja korjata omaa toimintaansa.
Toki se on naisilla helppo kuvitella että miehissä on jotain vikaa, kun itse saavat epäreilun jakauman takia helposti seuraa ihan vaan sillä että syntyvät naiseksi. Sitten sieltä norsunluutornista annetaan neuvoja toisille.
Kommentti oli kylläkin yksinään asustelevan, eronneen miehen kirjoittama. Haluaisitko keskustella asiasta vai muista keskustelijoista? Jälkimmäisessä tapauksessa tosin saat jatkaa katkeraa nillitystäsi yksinäsi.
Miksi se ottaa naisille niin koville myöntää, että miehet ovat huonommassa asemassa ja itse pääsevät helpolla?
Mikä suomalaisiin nuoriin miehiin on oikein mennyt? Omassa nuoruudessani alle kolmekymppinen mies ei tiennyt mitään kamalampaa kuin sitoutuminen parisuhteeseen. Poislukien ehkä jotkut uskovaiset miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut tuon analyysin. Siinä oli hauskinta juuri se, että naisilla parisuhde lisää syrjäytymisriskiä ja miehillä taas laskee sitä. Tiedä sitten mistä johtuu. Osasyinä voi tietysti olla, että enemmän miehet kahlitsevat kumppaniaan ja lähtevät itse baanalle suhteessa. Nainen pärjää yksinkin, miehen mielestä vika on siinä ettei naista ole elämässä ja kaikki ongelmat johtuvat siitä, eivätkä näe vikaa itsessään. Yksinäisyyden vika ei ole pelkästään se työttömyys, vaan se, että ilmeisesti he ovat muutenkin ulkona yhteiskunnasta. Mistä he edes löytäisivät kumppania? Toimettomuus on se pahempi turn-off.
Johtuu viimeisen 150 vuoden tasa-arvokehityksestä ja siihen liittyvästä sukupuoliroolien murroksesta. Naiset ovat taistelleet itselleen uuden yhteiskunnallisen aseman joten sen omaksuminen on tapahtunut tavallaan itsestään. Miehet ovat vasta heräämässä siihen, että roolit ovat muuttuneet eikä miehen arvoa enää mitata elättäjänä vaan elämälleen pitäisi keksiä jotain muutakin sisältöä.
Ei miehet ole mihinkään heräämässä, kun kaikki vaikutusvaltaiset miehet saa edelleen naisia helposti, niin mitään muutosta mihinkään asiaan ei koskaan tule. Jos nää rikkaat ja vaikutusvaltaiset miehet joutuis olemaan puutteessa ja kohtaamaan samallaista yksinäisyyttä kuin työttömät miehet, niin johan alkais yhteiskunta uudistua nopeasti.
Sinä olet niin fiksoitunut pillunpuutteeseesi ettet selvästi edes ymmärtänyt minkälaista muutosta tässä haetaan.
Minä haen sellaista muutosta, että saisimme sukupuolijakauman korjattua suurinpiirtein tasan. Tällä hetkellä tämän eteen ei tehdä täällä yhtään mitään.
Aika rajusti saa sukupuolijakauma keikahtaa naisvaltaiseen suuntaan ennen kuin tuo tietty syrjäytyneiden miesten joukko alkaa naisille kelvata. Sukupuolijakauma vaikuttaa pariutumismenestykseen vain sen porukan osalta joka muutenkin on vielä kilpailussa mukana. Toki sitä on helpompi syyttää kuin katsoa peiliin ja korjata omaa toimintaansa.
Toki se on naisilla helppo kuvitella että miehissä on jotain vikaa, kun itse saavat epäreilun jakauman takia helposti seuraa ihan vaan sillä että syntyvät naiseksi. Sitten sieltä norsunluutornista annetaan neuvoja toisille.
Kommentti oli kylläkin yksinään asustelevan, eronneen miehen kirjoittama. Haluaisitko keskustella asiasta vai muista keskustelijoista? Jälkimmäisessä tapauksessa tosin saat jatkaa katkeraa nillitystäsi yksinäsi.
Voi olla että joku alin kasti miehistä ei menis kaupaksi vaikka mikä olisi. Toisaalta jos joku Pasi Viherahokin löytää seuraa, kun vaan tarpeeksi moni nainen näkee hänet, niin mikään ei ole mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Jos et kuulu pieneen joukkoon miehiä, mielellään rahaa ja ulkonäköä naisten silmissä olet ongelmajätettä. Eli sitä samaa alinta mahdollista ihmissaastaa mitä työtön ja toimeton mies. En ole huomannut mitään eroa olinpa töissä tai en, säälistä joskus saat joltain seksiä, yleensä rumalta ja ylipainoiselta naiselta joka on luultavasti puolihullu. Tuo on melkein jokaisen miehen arkea tässä maassa, ihan normaalin ja normaalin näköisen.
Missä sä oikein asut? Mene viettämään yksi lauantaipäivä jonnekin kauppakeskukseen tai automarkettiin ja katso niitä pariskuntia siellä. Katso varsinkin miehiä.
Yllätyt aivan varmasti.
Nainen on pelkästään syntymällä naiseksi ja alapäänsä takia huomattavan etuoikeutettu parisuhdemarkkinoissa ja seksin saamisessa.
Jos sukupuoliroolit olisi toisinpäin asialle olisi jo tehty jotain, maahan vain tulee lisää työttömiä ja toimettomia miehiä ja joidenkin mielestä sekin on edistyksellistä ja upeaa kehitystä. Voitaisiin joskus ottaa Suomeen lisää naisia tasapainottamaan asiaa mielellään ei fanaattisia uskovaisia. Tuo ei tietenkään käy koska naisille tämä epäsuhta toimii loistavasti ja ovat seksuaalisen valtansa huipulla tekemättä mitään, riiti kun syntyi naiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mikä suomalaisiin nuoriin miehiin on oikein mennyt? Omassa nuoruudessani alle kolmekymppinen mies ei tiennyt mitään kamalampaa kuin sitoutuminen parisuhteeseen. Poislukien ehkä jotkut uskovaiset miehet.
Ehkä sinkkuelämä oli kivempaa miehille, kun ei ollut internettiä jossa tavoittaa kerralla kaiken tarjonnan. Jos baariin meni ja oli suurinpiirtein saman verran naisia ja miehiä. Tuskin silloinkaan ois hirvesti sinkkuelämä maistunut, jos joka baarissa ois ollut 80% miehiä ja 20% naisia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä suomalaisiin nuoriin miehiin on oikein mennyt? Omassa nuoruudessani alle kolmekymppinen mies ei tiennyt mitään kamalampaa kuin sitoutuminen parisuhteeseen. Poislukien ehkä jotkut uskovaiset miehet.
Silloin baarista saattoi saada naista, koska muut kylän pojat olivat myös korkeintaan normisällejä. Nyt joutuu taistelemaan tinder-komistuksia vastaan ja eihän siinä ole mitään jakoa perusjampalla
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys ei välttämättä ole valinta, toimettomuus on. Ihan saa ottaa itseään niskasta kiinni, jos ei halua "kadota".
Mikään tässä ns elämässä ei ole välttämättä ihan täysin oma valinta! En minä valinnut näitä oppimisvaikeuksia dyskalkulia ja lukihäiriötä. En muuten koskaan halunnut olla koulukiusattu,en valinnut tätä masennusta,ahdistusta, sosiaalistafobiaa ja ujoutta /heikkoa itseluottamusta.
Noh miten siiten ottaisin itseäni niskasta kiinni? Minne menisin ja mitä tekisin?
Vaikka olen nyt jopas ihan oikeiassa palkkatöissä (1100€kk-burtto Jee!) Tuosta kun maksaa tämän yksiön vuokran ja kaikki muut peruskulut niin ei paljoa elellä ja täytetä unelmia... Olen siis ihan yhtä,rikki,yksin ja syrjäytynyt kuin silloin kun olin vain työtön tai joskus pelkän alennetun toimeentulotuen varassa.
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Parisuhde tässä ei liene suurin ongelma suoranaisesti, välillisesti kyllä. Sillä nämä miehet ovat myös yhteisönsä unohtamia. He eivät voi edes puhua kenellekään. Sinkkumiestä ei meinaan kutsuta kahville tai juuri minnekään koskaan, tilanne muuttuu nopeasti pariutumisen jälkeen, kun nainen sitoo miehen takaisin sosiaalisiin ympyröihin.
Toki miehillä on kavereita, mutta kun ne pariutuvat, jää sinkkukaverit yleensä pois soittolistalta. Pariskunnat kun kaveeraa lähinnä pariskuntien kanssa.
Tuntuu siltä, että naiset ovat yhteiskunnan sosiaalinen liima. Tämäkin liittyy jotenkin lisääntymiseen. Suku on innoissaan, kun yhteisöön saadaan mahdollinen lisääntyjä, mutta niin kauan mies on tavallaan sukunsa jatkumaton kappale, ei suku jaksa olla kovin kiinnostunut.
Ero on siinä, että sinkku nainen soittaa kavereille. Järjestää ja tekee. Sinkkumies taas odottaa, että joku soittaa, hakee, pyytää. Lopettaa toisinaan jopa omasta ulkonäöstään huolehtimisen. Sinkkumiehellä on ihan yhtä paljon sukulaisia, kun sinkkunaisella, mutta pitääkö hän heihin yhteyttä?
Milloin työtön sinkkumies on järjestänyt sukutapaamisia? Milloin hän kutsuu suvun synttärijuhliinsa? Hyvä jos vastaa aina edes puhelimeen.
Ei ihme, että sinkkumiehelle syntyy verkosto, kun hän löytää naisen. Nainen alkaa ylläpitää sitä molempien yhteistä verkostoa. Nainen, jos katoaa, niin verkostokin katoaa.
Ihmiset tekevät yhdessä verkoston, ja kun miestä ei kiinnosta tehdä omaa osuuttaan, heidät pudotetaan pois.
Hahaa! Ai milloin työtön sinkkumies järjestää sukutapaamisia tai synttärijuhlia? Kävikö ollenkaan mielessä, että suvun syöttäminen ja juottaminen maksaa rahaa, helposti useamman satasen jos on isompi suku. Ja jos asuu vielä pienessä asunnossa (yksiössä), niin miten siellä isoja kemuja järjestät? Moni naispuolinen sukulainen ei halua edes tulla kahville mihinkään suvun vanhanpojan hikikomeroyksiöön. Sama raha-ongelma pätee myös sukujuhiin osallistumiseen: matkat maksavat ja usein pitäisi vielä antaa joku lahjakin (synttärit, yo-juhlat, rippijuhlat jne).
Ylipäänsä sukujuhlat ja tapaamiset alkavat olla edellisten sukupolvien juttu. Tuntuu että nykyihmisillä on niin "kiire" oman elänsä kanssa, että tavallinen kyläilykin on sellainen kerran vuodessa tapahtuva poikkeus, josta siitäkin pitää säätää kuukausia etukäteen. Ja silloinkin vilkuillaan koko ajan kännykkää ja ollaan lähdössä jo pois heti kun on saatu takki naulakkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut tuon analyysin. Siinä oli hauskinta juuri se, että naisilla parisuhde lisää syrjäytymisriskiä ja miehillä taas laskee sitä. Tiedä sitten mistä johtuu. Osasyinä voi tietysti olla, että enemmän miehet kahlitsevat kumppaniaan ja lähtevät itse baanalle suhteessa. Nainen pärjää yksinkin, miehen mielestä vika on siinä ettei naista ole elämässä ja kaikki ongelmat johtuvat siitä, eivätkä näe vikaa itsessään. Yksinäisyyden vika ei ole pelkästään se työttömyys, vaan se, että ilmeisesti he ovat muutenkin ulkona yhteiskunnasta. Mistä he edes löytäisivät kumppania? Toimettomuus on se pahempi turn-off.
Johtuu viimeisen 150 vuoden tasa-arvokehityksestä ja siihen liittyvästä sukupuoliroolien murroksesta. Naiset ovat taistelleet itselleen uuden yhteiskunnallisen aseman joten sen omaksuminen on tapahtunut tavallaan itsestään. Miehet ovat vasta heräämässä siihen, että roolit ovat muuttuneet eikä miehen arvoa enää mitata elättäjänä vaan elämälleen pitäisi keksiä jotain muutakin sisältöä.
Ei miehet ole mihinkään heräämässä, kun kaikki vaikutusvaltaiset miehet saa edelleen naisia helposti, niin mitään muutosta mihinkään asiaan ei koskaan tule. Jos nää rikkaat ja vaikutusvaltaiset miehet joutuis olemaan puutteessa ja kohtaamaan samallaista yksinäisyyttä kuin työttömät miehet, niin johan alkais yhteiskunta uudistua nopeasti.
Sinä olet niin fiksoitunut pillunpuutteeseesi ettet selvästi edes ymmärtänyt minkälaista muutosta tässä haetaan.
Minä haen sellaista muutosta, että saisimme sukupuolijakauman korjattua suurinpiirtein tasan. Tällä hetkellä tämän eteen ei tehdä täällä yhtään mitään.
Aika rajusti saa sukupuolijakauma keikahtaa naisvaltaiseen suuntaan ennen kuin tuo tietty syrjäytyneiden miesten joukko alkaa naisille kelvata. Sukupuolijakauma vaikuttaa pariutumismenestykseen vain sen porukan osalta joka muutenkin on vielä kilpailussa mukana. Toki sitä on helpompi syyttää kuin katsoa peiliin ja korjata omaa toimintaansa.
Toki se on naisilla helppo kuvitella että miehissä on jotain vikaa, kun itse saavat epäreilun jakauman takia helposti seuraa ihan vaan sillä että syntyvät naiseksi. Sitten sieltä norsunluutornista annetaan neuvoja toisille.
Kommentti oli kylläkin yksinään asustelevan, eronneen miehen kirjoittama. Haluaisitko keskustella asiasta vai muista keskustelijoista? Jälkimmäisessä tapauksessa tosin saat jatkaa katkeraa nillitystäsi yksinäsi.
Voi olla että joku alin kasti miehistä ei menis kaupaksi vaikka mikä olisi. Toisaalta jos joku Pasi Viherahokin löytää seuraa, kun vaan tarpeeksi moni nainen näkee hänet, niin mikään ei ole mahdotonta.
Ei tarvitse edes olla alinta kastia tai mikään superluuseriperäkammarinpoika. Riittää että on "liian tavallinen mies". Muistatte varmasti artikkelin.
M42 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys ei välttämättä ole valinta, toimettomuus on. Ihan saa ottaa itseään niskasta kiinni, jos ei halua "kadota".
Mikään tässä ns elämässä ei ole välttämättä ihan täysin oma valinta! En minä valinnut näitä oppimisvaikeuksia dyskalkulia ja lukihäiriötä. En muuten koskaan halunnut olla koulukiusattu,en valinnut tätä masennusta,ahdistusta, sosiaalistafobiaa ja ujoutta /heikkoa itseluottamusta.
Noh miten siiten ottaisin itseäni niskasta kiinni? Minne menisin ja mitä tekisin?
Vaikka olen nyt jopas ihan oikeiassa palkkatöissä (1100€kk-burtto Jee!) Tuosta kun maksaa tämän yksiön vuokran ja kaikki muut peruskulut niin ei paljoa elellä ja täytetä unelmia... Olen siis ihan yhtä,rikki,yksin ja syrjäytynyt kuin silloin kun olin vain työtön tai joskus pelkän alennetun toimeentulotuen varassa.
Niimpä, mutta naisten ratkaisu kaikkiin ongelmiin on tyyliin "hei, nostakaa vaan tasoanne". :D Että ei muuta kuin kouluttautumaan ja hakemaan hyväpalkkainen työ jne. Treenaamaan sixpäkki ja sitten ehkä kelpaat jollekkin pubiruusulle.
Minulla oli aikoinaan tuo tilanne, ja kun sitten nainen ilmestyi kuvioon niin johan alkoi kutsuja sadella vaikka mihin. Sanoin suoraan "koska en kelvannut yksin, te ette kelpaa minulle kaksin" - ja kielsin naistani pitämästä yhteyttä yhteenkään kaverini naiseen. Samassa syssyssä saivat kenkää myös ne munattomat kaverini jotka eivät pitäneet yhteyttä kun heillä ilmestyi nainen kuvioon.