Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Suomen parhaassa työiässä olevien miesten joukossa on 79 000 miehen ryhmä, joka on kadonnut pysyvästi työmarkkinoilta.

Vierailija
16.02.2017 |

Havaintoa ihmettelee Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA raportissaan.

EVA kutsuu ryhmää kadonneiksi työmiehiksi. Työllisyystilastoissa näistä miehistä 50 400 luetaan ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”. Nämä 25–54 -vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele eivätkä hae töitä, mutta heitä ole myöskään todettu työkyvyttömiksi. Loput noin 28 000 puolestaan ovat vaikeasti työllistyviä työttömiä.

EVA:n mukaan näiden 25–54-vuotiaiden miesten toiminnasta ei tiedetä paljoakaan, ”paitsi se, että he ovat kadonneet työelämästä ja ilmeisen pysyvästi”. Varsinaista selitystä sille, mitä miehille on ”tapahtunut” EVA ei raportissaan tarjoa.

"Näitä miehiä yhdistää alhainen koulutustaso, pitkittynyt työttömyys tai vähäinen työhistoria", sanoo Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen EVA:n tiedotteessa.

Ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” luettavien miesten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti: ryhmän suhteellinen osuus koko parhaassa työiässä olevien miesten joukosta on vuodesta 1987 lähes kaksinkertaistunut 2,4 prosentista 4,7 prosenttiin. EVA:n Twitter-viestin mukaan kadonneita työmiehiä on ilmaantunut noin tuhat lisää vuosittain.

"Kadonneiden työmiesten kasvu on +1000 vuodessa", Twitter-viestissä todetaan.

Pyykkösen mukaan ilmiön taustalla on miesten yleinen työllisyyskriisi. Kiihtyvä rakennemuutos on vähentänyt etenkin teollisuustyöpaikkojen määrää.

"Vähän koulutetuille löytyy vähemmän töitä ja poikien asema koulutuksessa on tyttöjä heikompi. Syrjäytymisvaarassa olevat pojat tarvitsisivat tukea koulunkäyntiin, ehkä jo varhaiskasvatukseen", EVA esittää.

Kokonaisuudessaan kadonneiden työmiesten osuus kaikista parhaassa työiässä olevista miehistä on 7,4 prosenttia. Yhteensä parhaassa työiässä olevia 25–54-vuotiaita miehiä on noin 1,1 miljoonaa. Heistä 805 000 käy töissä ja työttömänä on noin 130 000.

EVA:n analyysin kirjoittajaluettelossa on tunnettuja nimiä: Pyykkösen lisäksi raporttia ovat tehneet vapaa tutkija, ennen Tilastokeskuksessa työskennellyt ja kadonneita nuoria tutkinut Pekka Myrskylä, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sekä EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord.

Kommentit (122)

Vierailija
121/122 |
16.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö tähän maahan voisi rakentaa vaikka työllisyystukirahoin 1000 kpl vankiloita, joihin kuhunkin menisi 4500 vankia. Jäljelle jäävät voisivat vartioida näitä vankeja. Valtio ottaisi vaan lisää velkaa ruokkiakseen meidät näissä vankiloissa, ja kai siellä saisi opiskellakin vaikka eläkeikään asti. Koska koulutushan on kuitenkin kaiken a ja o. 60 vuotta koulutusta on varmasti parempi vankilassakin kuin säälittävä 20 vuoden koulutusputki.

Aivopesukin olisi helpompi järjestää jos asumismuoto olisi suunniteltu tätä varten.

Loistava idea. Sitten kun valtio ei enää saa velkaa ulkomailta, voisi nämä vangit panna pakkotöihin. Heille ei tarvitsisi maksaa edes 9e tunnilta ja äänioikeuden heiltä voisi myös ottaa pois Amerikan malliin.

Vierailija
122/122 |
16.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni kärsii ADHDsta tietämättään. Aikuisilla ADHD on alidiagnosoitu.

 

Jopa 44 % saa täysin väärän diagnoosin. Jota sitten jopa lääkitään, niin ikään väärin.

 

Suomessa ADHDstä kärsii ainakin 100 000 aikuista.

 

Lääkekorvausta saaneita ADHD-aikuisia: 3 665 (vuosi 2013?).

 

ADHD-aikuisia hoitavat lääkärit tietävät, että pääosa potilaista hyötyy lääkityksestä.

 

----------------------------

 

Itsestä ja läheisistä välittämiseen kuuluu avuntarpeen tunnistaminen ja avun hakeminen sekä oikean avun saaminen.

 

----------------------------

 

 

Aikuisten ADHDn diagnosointia vaikeuttaa se, että oireyhtymälle tyypillinen ylivilkkaus helpottaa tai katoaa usein aikuisiällä. Sen sijaan keskittymisen ja toiminnanohjauksen ongelmat pahenevat. On entistä tukalampaa tarttua toimeen ja suorittaa ikävät tehtävät loppuun.

 

Hoitamattomana ADHD voi olla kohtalokas. Oireyhtymään liittyy suurimmalla osalla aikuisista myös muita mielenterveyden häiriöitä, kuten päihdeongelmia, masennusta, syömishäiriöitä tai ahdistusta.

 

ADHDn hoitamattomuus maksaa keskeytyneinä opintoina, alentuneena työkykynä, työttömyytenä ja varhaisena työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisenä. Se maksaa lisääntyneinä mielenterveys- ja päihdeongelmina ja jopa liikenneonnettomuuksina. Se maksaa syrjäytymisen eri muotojen aiheuttamina kuluina ja heijastusvaikutuksina.

 

Ruotsissa ADHD-lääkitystä saa yli 30 000 aikuista. Ruotsin linja ei kerro hyväntahtoisuudesta, vaan laskutaidosta. Hoidon puute tulee tuhottoman kalliiksi.

 

----------------------------

 

Jatkuva työpaikan vaihto voi kieliä ADHDstä

 

Hoitamaton ADHD johtaa herkästi muihin psykiatrisiin oireisiin, kuten masennukseen. Myös alttius päihdeongelmiin lisääntyy.

 

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Jatkuva-ty%C3%B6paikan-vaihto-voi-ki…

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla