Kaikki kaverini on miehiä, ja se onkin nyt ongelma uudessa parisuhteessa.
Olen 33-vuotias nainen, ja seurustellut uuden miehen kanssa puolisen vuotta. Suhde on hyvä ja tykkään tosi paljon tästä miehestä. Ongelmaksi on kuitenkin noussut ystäväpiirini. Kaikki kaverini ovat nimittäin miespuoleisia. En oikein tiedä miksi niin on, olen miesvaltaisella alalla ja opiskellessa ym vaan ympärillä oli lähinnä miehiä joihin ystävystyä ja muutenkin olen itse aika tekninen tyyppi niin keskustelunaiheita miesten kanssa riittää. Mutta jo lapsena tykkäsin enemmän leikkiä poikien kanssa kuin nukkeleikkejä.. Mutta se ei ole nyt se pointti vaan se, että tämä uusi mies ei oikein osaa suhtautua asiaan. Hän ei siis yritä kieltää minua tapaamasta ystäviä eikä ainakaan sano olevansa mustasukkainen, mutta selvästi asia jotenkin vaivaa häntä. Olen yrittänyt tutustuttaa häntä kavereihini, mutta ei se auta kuin vähän. Tavallaan ymmärrän miestä siinä että voi olla epämukava olo asiasta, ja vähemmän läheisiin kavereihini olen vähentänyt yhteydenpitoa ja mies saa nähdä kaikki viestit mitä laitan jne ihan avoimuuden vuoksi ettei se vaan keksisi että salaan muka jotain. Mutta en voi luopua kaikista ystävistäni, se ei olisi oikein. Mutta mitähän tässä nyt pitäisi tehdä..
Kommentit (63)
Jos on kondomi välissä, niin se suojaa liian läheiseltä kosketukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ja nainen ei voi olla platoonisessa suhteessa ikuisesti, jossain vaiheesaa jommalle kummalle tulee tunteet mukaan kuvioihin. Joku voi rakastua, ja joku voi tuntea vetoa tai himoa toiseen tai jotain tältä väliltä. Kaikki ei reagoi näihin ajatuksiin, pelätään et kaverisuhde kariutuu ja ei ole riskin arvoinen.
Voin lyödä vetoa siitä että jokaikinen sun miespuolisista kavereista on ainakin joskus ajatellut sua kun on runkannut tai miettinyt millaista olis harrastaa seksiä sun kanssa. Koska hormoonit ja biologia.Eikö sinulla oikeasti ole yhtään toista sukupuolta edustavaa ihmistä ihan vain ja pelkästään ystävänä?
Minä en todellakaan ole ajatellut ystävämiehistä mitään "sellaista" eivätkä he edusta mitään sellaista miestyyppiä, johon ihastuisin. En ole myöskään tullut ajatelleeksi että miettiikö he minua runkatessaan, en nimittäin mieti ystävieni runkkaamisia muutenkaan.
Ap siis tämän kirjoitti.
Vika lause jäi kirjoittamatta, eli siis miehesi tietää tämän, ja se voi aiheuttaa epävarmuutta
On mulla naispuolisia kavereita, suurin osa niistä olen tuntenut 10+ vuotta ja olen joskus katsellut niitä sillä silmällä.
Eli mieheni "tietää" että miespuoleiset kaverini saattaa ajatella minua "silleen"? Ja on siksi epävarma. Ok. Mutta mitä väliä sillä on mitä jotkut kaverit ajattelevat? Eikö tärkeintä ole että minä en himoitse muita kuin omaa miesystävää, ja olen luotettava ja uskollinen hänelle, en koskaan tekisi mitään näiden kavereiden kanssa. Saattaahan joku ohikulkija kadullakin katsella minua sillä silmällä, eikä sen pitäisi ketään haitata.
Ei sillä olekaan väliä, mutta suhde on vasta kestänyt 6kk. Ei kukaan luota 100% toiseen 6kk jälkeen, ja jos miehesi on vielä vähän epävarma niin...
Ne vähänkin epävarmat kannattaa heivata samantien, kyllä sieltä vielä kävelee vastaan se jolle kavereiden sukupuolella ei ole väliä.
Itsellä oli alunperin yhdenyönjuttu jonka kanssa olin ystävystynyt lujasti jo vuosia ennen kuin tapasin mieheni. Me tosin panimme fuck buddy -suhteessa silloin kun kumpikaan ei seurustellut, mitä nyt en tietenkään hieronut miesystäväehdokkaan naamaan vaikka varmasti sen rivien välistä luki. Mutta tosiaan, tapasin 17 vuotta sitten miehen jota ei tällainen ystävyys haittaa pätkääkään, päin vastoin toivottaa hauskaa iltaa kun edelleen silloin tällöin lähden kaverin kanssa oluelle.
Avoimuutta ja yhteinen sopimus siitä miten läheinen kosketus on sallittua.
Ansaitset parempaa, joten JSS.
Kuulostat ihastuttavalita naiselta
Ja sinä kuulostat sellaiselta, jonka minä heivaisin heti ensimmäisen lauseen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro aloittaja, mikä sinun ongelmasi oikeastaan on. Ymmärtääkseni miesystäväsi ei ole kieltänyt sinua tapaamasta ystäviäsi, ei ole halunnut lukea viestejäsi, ei ole käskenyt vähentää yhteydenpitoa... mitä tarkalleen ottaen hän on tehnyt tai sanonut? Vai haluatkohan vain itse tehdä numeron miespuolisista kavereistasi ihan ilman syytä? ;-)
Ongelma on se, että näen että tilanne vaivaa miesystävääni jotenkin. Hän menee aina aika hiljaiseksi jos menen tapaamaan kaveriani kaksisteen kahville tms. Ei sano kuitenkaan koskaan asiasta mitään. En oikeastaan osaa sanoa tarkkaan miksi asia on minulle ongelma, varmaan siksi, että jos minua vaivaisi jokin miesystävän tekemisissä, niin ei se kivalta tuntuisi ja en halua että hänellä on jotenkin epävarma olo. Siis jos on.
Oletko läheisriippuvainen? Vai miksi pyrit kantamaan aikuisen ihmisen tunteita? Etkö usko, että miesystäväsi selviää joko ihan itse epävarmuutensa kanssa tai sitten hän sanoo ääneen, jos tahtoo sinun muuttavan toimintaasi jotenkin?
Tutustu läheisriippuvuuden ja pohdi, voisiko siitä olla kysymys. Läheisriippuvuus ei ole läheisyysriippuvuutta vaan nimenomaan sitä, että imee toisen tunteet itseensä ja alkaa kantaa syyllisyyttä ja vastuuta. Sinä tulkitset miehen "hiljaiseksi menemisen" reagoinniksi johonkin, mitä itse olet tehnyt.
Toisaalta samaan aikaan oikein hierot muiden kanssa kahvitteluja ja tekstailuja vasten hänen kasvoaan. Miksi sinun pitää tekstailla muiden kanssa silloin, kun olet miesystäväsi seurassa?
Väistämättä tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa: joko toivoisit hänen olevan mustasukkainen ja ruokit sitä ja/tai olet itse läheisriippuvainen etkä pysty kestämään sitä, että aikuinen ihminen hiljaisuudessa prosessoi omia ajatuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro aloittaja, mikä sinun ongelmasi oikeastaan on. Ymmärtääkseni miesystäväsi ei ole kieltänyt sinua tapaamasta ystäviäsi, ei ole halunnut lukea viestejäsi, ei ole käskenyt vähentää yhteydenpitoa... mitä tarkalleen ottaen hän on tehnyt tai sanonut? Vai haluatkohan vain itse tehdä numeron miespuolisista kavereistasi ihan ilman syytä? ;-)
Ongelma on se, että näen että tilanne vaivaa miesystävääni jotenkin. Hän menee aina aika hiljaiseksi jos menen tapaamaan kaveriani kaksisteen kahville tms. Ei sano kuitenkaan koskaan asiasta mitään. En oikeastaan osaa sanoa tarkkaan miksi asia on minulle ongelma, varmaan siksi, että jos minua vaivaisi jokin miesystävän tekemisissä, niin ei se kivalta tuntuisi ja en halua että hänellä on jotenkin epävarma olo. Siis jos on.
Oletko läheisriippuvainen? Vai miksi pyrit kantamaan aikuisen ihmisen tunteita? Etkö usko, että miesystäväsi selviää joko ihan itse epävarmuutensa kanssa tai sitten hän sanoo ääneen, jos tahtoo sinun muuttavan toimintaasi jotenkin?
Tutustu läheisriippuvuuden ja pohdi, voisiko siitä olla kysymys. Läheisriippuvuus ei ole läheisyysriippuvuutta vaan nimenomaan sitä, että imee toisen tunteet itseensä ja alkaa kantaa syyllisyyttä ja vastuuta. Sinä tulkitset miehen "hiljaiseksi menemisen" reagoinniksi johonkin, mitä itse olet tehnyt.
Toisaalta samaan aikaan oikein hierot muiden kanssa kahvitteluja ja tekstailuja vasten hänen kasvoaan. Miksi sinun pitää tekstailla muiden kanssa silloin, kun olet miesystäväsi seurassa?
Väistämättä tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa: joko toivoisit hänen olevan mustasukkainen ja ruokit sitä ja/tai olet itse läheisriippuvainen etkä pysty kestämään sitä, että aikuinen ihminen hiljaisuudessa prosessoi omia ajatuksiaan.
Osuit varmaan oikeaan ekassa arvauksessasi, olen varmaan vähän läheisriippuvainen jos se sana tarkoittaa tuota että imen toisen tunteet itseeni ja tulkitsen toisen hiljaisuuden minusta johtuvaksi. En kuitenkaan koe hierovani tekstareita hänen kasvojaan vasten, sillä en tee tekstareista mitään numeroa, ainoastaan jos kaverilta tulee viesti kun satun olemaan miehen seurassa niin vastaan kyllä siihen kaverin viestiin ihan normaalisti.
Läheisriippuva on erityisen altis manipuloinnille. Ei toisen tarvitse käskeä, edes pyytää sinua tekemään mitään, pieni epätyytyväisyyden ilme tai ele kun teet jotain, saa sinut säntäämään ja vakuuttelemaan ja tekemään mitä vaan, että kaikki olisi taas kiva ja ok. Ei pahalla, mutta faktana, been there done that. Siksi sanon että vaistosi että hän on mustasukkainen, on varmaan oikea. Sen sijaan sinun ei tarvitse tehdä asialle mitään. Se olisi terve reaktio. Kysy, vaivaako häntä. Jos sanoo että ei, asua on ok eikä sinun tarvitse tehdä mitään, näet vaan kavereita normaalisti. Jos hän sanoo että kamppailee mustasukkaisuuden kanssa, puhukaa siitä. Sano että he ovat vain kavereita, ja siinä olet uskollinen muutenkin. Mutta että et aio luopua kavereista. Jos hän sanoo että ok, sitten taas näet kavereita normaalisti.
Jos hän sanoo että haluaa ettet enää ole mieskaverien kanssa, sanot että et aio luopua ystävistä, ja jos se on hänelle kynnyskysymys, se on sitten voi voi. Ehkä sitten tulee ero, jos tulee, hän eri ollut sinulle hyväksi. Jos ei tule, olette selvittäneet yhden asian suhteessanne. Sitten taas näet kavereita normaalisti.
epämukavuutesi tästä asiasta on aivan oikea ja terve. Se on normaali reaktio, pidä siitä kiinni
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuva on erityisen altis manipuloinnille. Ei toisen tarvitse käskeä, edes pyytää sinua tekemään mitään, pieni epätyytyväisyyden ilme tai ele kun teet jotain, saa sinut säntäämään ja vakuuttelemaan ja tekemään mitä vaan, että kaikki olisi taas kiva ja ok. Ei pahalla, mutta faktana, been there done that. Siksi sanon että vaistosi että hän on mustasukkainen, on varmaan oikea. Sen sijaan sinun ei tarvitse tehdä asialle mitään. Se olisi terve reaktio. Kysy, vaivaako häntä. Jos sanoo että ei, asua on ok eikä sinun tarvitse tehdä mitään, näet vaan kavereita normaalisti. Jos hän sanoo että kamppailee mustasukkaisuuden kanssa, puhukaa siitä. Sano että he ovat vain kavereita, ja siinä olet uskollinen muutenkin. Mutta että et aio luopua kavereista. Jos hän sanoo että ok, sitten taas näet kavereita normaalisti.
Jos hän sanoo että haluaa ettet enää ole mieskaverien kanssa, sanot että et aio luopua ystävistä, ja jos se on hänelle kynnyskysymys, se on sitten voi voi. Ehkä sitten tulee ero, jos tulee, hän eri ollut sinulle hyväksi. Jos ei tule, olette selvittäneet yhden asian suhteessanne. Sitten taas näet kavereita normaalisti.epämukavuutesi tästä asiasta on aivan oikea ja terve. Se on normaali reaktio, pidä siitä kiinni
Jos mies pyytäisi että luovun ystävyyksistä, olisi se vakavan keskustelun paikka. En sekuntiakaan harkitsisi luopumista ystävistä, mutta harkitsisin kyllä tämän suhteen päättämistä. Hän joutuu ja joutuisi elämään sen kanssa, että välillä tapaan kavereita. Jos se ei hänelle kelpaisi, niin voi voi tosiaan, suhteemme varmastikin päättyisi siihen. No ei ole koskaan vihjannutkaan mitään sellaista, niin en joudu luultavasti edes miettimään tuollaista tilannetta. Toi läheisriippuvaisuus kuitenkin on asia jota joudun miettimään, sillä sehän ei liity vain tähän vaan muuhunkin elämään. Miten siitä pääsee eroon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuva on erityisen altis manipuloinnille. Ei toisen tarvitse käskeä, edes pyytää sinua tekemään mitään, pieni epätyytyväisyyden ilme tai ele kun teet jotain, saa sinut säntäämään ja vakuuttelemaan ja tekemään mitä vaan, että kaikki olisi taas kiva ja ok. Ei pahalla, mutta faktana, been there done that. Siksi sanon että vaistosi että hän on mustasukkainen, on varmaan oikea. Sen sijaan sinun ei tarvitse tehdä asialle mitään. Se olisi terve reaktio. Kysy, vaivaako häntä. Jos sanoo että ei, asua on ok eikä sinun tarvitse tehdä mitään, näet vaan kavereita normaalisti. Jos hän sanoo että kamppailee mustasukkaisuuden kanssa, puhukaa siitä. Sano että he ovat vain kavereita, ja siinä olet uskollinen muutenkin. Mutta että et aio luopua kavereista. Jos hän sanoo että ok, sitten taas näet kavereita normaalisti.
Jos hän sanoo että haluaa ettet enää ole mieskaverien kanssa, sanot että et aio luopua ystävistä, ja jos se on hänelle kynnyskysymys, se on sitten voi voi. Ehkä sitten tulee ero, jos tulee, hän eri ollut sinulle hyväksi. Jos ei tule, olette selvittäneet yhden asian suhteessanne. Sitten taas näet kavereita normaalisti.epämukavuutesi tästä asiasta on aivan oikea ja terve. Se on normaali reaktio, pidä siitä kiinni
Jos mies pyytäisi että luovun ystävyyksistä, olisi se vakavan keskustelun paikka. En sekuntiakaan harkitsisi luopumista ystävistä, mutta harkitsisin kyllä tämän suhteen päättämistä. Hän joutuu ja joutuisi elämään sen kanssa, että välillä tapaan kavereita. Jos se ei hänelle kelpaisi, niin voi voi tosiaan, suhteemme varmastikin päättyisi siihen. No ei ole koskaan vihjannutkaan mitään sellaista, niin en joudu luultavasti edes miettimään tuollaista tilannetta. Toi läheisriippuvaisuus kuitenkin on asia jota joudun miettimään, sillä sehän ei liity vain tähän vaan muuhunkin elämään. Miten siitä pääsee eroon?
Opettele ensin tunnistamaan se. Aiheesta on kirjallisuutta. Sen jälkeen opettelet toimimaan toisin. Kun esimerkiksi koet, että mies menee hiljaiseksi, niin muistat, että mies on yksin vastuussa omista tunteistaan ja sinä omistasi. Ellet ole tarkoituksella pahoittanut hänen mieltään niin sinun tehtäväsi ei ole kantaa hänen tunteistaan vastuuta vaan voit itse olla edelleen ihan normaali, iloinen oma itsesi. Älä "peilaa" miehelle takaisin hänen hiljaisuuttaan muuttumalla itsekin hiljaiseksi ja ahdistuneeksi vaan muista, että sinulla on lupa omiin tunteisiisi. Jos olet hyvällä tuulella ja iloinen siitä, että sinulla on tulossa kiva kahvihetki ystävän kanssa, niin sinulla on lupa siihen fiilikseen.
Jos mies haluaa nähdä tekstarisi, hänen tehtävänsä on pyytää sitä. Jos päätät näyttää ne hänelle, niin muista kertoa ystävillesi etteivät keskustelunne ole enää kahdenkeskisiä ja luottamuksellisia. Jos hän ei edes pyydä, niin miksi toimisit hänen läsnäollessaan toisin kuin jonkun muun ystäväsi läsnäollessa?
Tuota edelleen ihmettelen, miksi koet että velvollisuutesi on vastata kavereiden tekstareihin sillä silmänräpäyksellä kun ne tulevat. Oletko aina samanlainen kännykän orja? Itse arvostan seuraani, myös miesystävääni, niin paljon että vain välitöntä vastausta vaativiin viesteihin vastaan hänen aikanaan, muihin omalla ajallani. Aika vähän tulee sellaisia viestejä, joihin pitää vastata välittömästi.
Olen myös läheisriippuva, ja harjoittelen joka päivä. Tunnistan jo sen epämääräisen tunteen, kun minusta tuntuu, että joku ei ole tyytyväinen, ja alan kiemurrella, että minun pitäisi tehdä asialle jotain. Kun huomaan tämän, päätän tietoisesti että en tee. Vastustan tietoisesti tarvetta hypätä ylös ja palvella ihmisiä ennen kuin he ehtivät pyytää.
Minut koulutettiin tällaiseksi jo tyttönä kotona, piti olla palvelualtis ja "kuin ihmisen mieli" jos en ollut huomannut jotain tarvetta, sain haukut itsekkyydestä. Manipuloiva ja kontrolloiva sijaisäiti.
Jos olen päättänyt tehdä jotain, josta tiedän, että ei ilahduta, pakottaudun ilmoittamaan että teen sen, enkä muuta mieltäni. Keskustelun aikana minua taivutellaan, suostutellaan, syyllistetään ja ohjaillaan. Minun pitää pitää nimenomaan siinä pintani, sitten olen turvassa kun keskustelu tai puhelu on päättynyt enkä ole taipunut.
Jos tulee marttyyriviestejä, minun pitää pidätellä itseäni, eteen soita tai viestitä, että ok, voidaan me tehdä niin. Tällöin joudun olemaan vielä tiukempi kun muuten olisin edes ollutkaan, että tilanne menee varmasti ohi enkä ole enää vaarassa sekottaa toisen haluamista ja omia tarpeitani.
Veikkaan kyllä, että aloittajalle ei tule olemaan miesuhteissa kovin suurta menestystä.
"menen nyt pasin kaa kahville ja sitten saunomaan ja sit elokuviin" ja ens viikolla meillä on
mökkireissu veikon ja erkin ja tapion kanssa" sit mennään pyöräilee henkan kanssa...ens kuussa
mennään laivalle erkin kaa.."
Sinulle selvästi sinun miesporukkasi on tärkeämpi kuin mikään muu.
Sinun oma aikasi pyörii koko ajan vieraiden miesten kanssa. Kukaan mies ei sitä tule sietämään
pidemmän päälle. Tasapainoksi, ei kukaan nainen jaksaisi, jos miehen vapaa-ajan joka hetkeen kuuluu
joku naisbestis, jonka kanssa pitää hengailla ja viestitellä.
+++ kirjoitti:
Veikkaan kyllä, että aloittajalle ei tule olemaan miesuhteissa kovin suurta menestystä.
"menen nyt pasin kaa kahville ja sitten saunomaan ja sit elokuviin" ja ens viikolla meillä on
mökkireissu veikon ja erkin ja tapion kanssa" sit mennään pyöräilee henkan kanssa...ens kuussa
mennään laivalle erkin kaa.."
Sinulle selvästi sinun miesporukkasi on tärkeämpi kuin mikään muu.
Sinun oma aikasi pyörii koko ajan vieraiden miesten kanssa. Kukaan mies ei sitä tule sietämään
pidemmän päälle. Tasapainoksi, ei kukaan nainen jaksaisi, jos miehen vapaa-ajan joka hetkeen kuuluu
joku naisbestis, jonka kanssa pitää hengailla ja viestitellä.
No en käy saunassa miespuoleisten ystävieni kanssa. En myöskään suihkussa. Enkä nuku heidän kanssaan edes päiväunia, en istu vieressä kyhnäteenkään. En matkusta heidän kanssaan, ja mökkeilyä vain jos molempien puolisot on mukana. Mikä sai sinut ajattelemaan että minulle miesporukkani on tärkeämpi kuin mikään muu?
+++ kirjoitti:
Veikkaan kyllä, että aloittajalle ei tule olemaan miesuhteissa kovin suurta menestystä.
"menen nyt pasin kaa kahville ja sitten saunomaan ja sit elokuviin" ja ens viikolla meillä on
mökkireissu veikon ja erkin ja tapion kanssa" sit mennään pyöräilee henkan kanssa...ens kuussa
mennään laivalle erkin kaa.."
Sinulle selvästi sinun miesporukkasi on tärkeämpi kuin mikään muu.
Sinun oma aikasi pyörii koko ajan vieraiden miesten kanssa. Kukaan mies ei sitä tule sietämään
pidemmän päälle. Tasapainoksi, ei kukaan nainen jaksaisi, jos miehen vapaa-ajan joka hetkeen kuuluu
joku naisbestis, jonka kanssa pitää hengailla ja viestitellä.
Sinä olet kanssa sellainen, että älä yritä seurustelua kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
+++ kirjoitti:
Veikkaan kyllä, että aloittajalle ei tule olemaan miesuhteissa kovin suurta menestystä.
"menen nyt pasin kaa kahville ja sitten saunomaan ja sit elokuviin" ja ens viikolla meillä on
mökkireissu veikon ja erkin ja tapion kanssa" sit mennään pyöräilee henkan kanssa...ens kuussa
mennään laivalle erkin kaa.."
Sinulle selvästi sinun miesporukkasi on tärkeämpi kuin mikään muu.
Sinun oma aikasi pyörii koko ajan vieraiden miesten kanssa. Kukaan mies ei sitä tule sietämään
pidemmän päälle. Tasapainoksi, ei kukaan nainen jaksaisi, jos miehen vapaa-ajan joka hetkeen kuuluu
joku naisbestis, jonka kanssa pitää hengailla ja viestitellä.
Sinä olet kanssa sellainen, että älä yritä seurustelua kenenkään kanssa.
Jumala on puhunut, UGH!
Vierailija kirjoitti:
+++ kirjoitti:
Veikkaan kyllä, että aloittajalle ei tule olemaan miesuhteissa kovin suurta menestystä.
"menen nyt pasin kaa kahville ja sitten saunomaan ja sit elokuviin" ja ens viikolla meillä on
mökkireissu veikon ja erkin ja tapion kanssa" sit mennään pyöräilee henkan kanssa...ens kuussa
mennään laivalle erkin kaa.."
Sinulle selvästi sinun miesporukkasi on tärkeämpi kuin mikään muu.
Sinun oma aikasi pyörii koko ajan vieraiden miesten kanssa. Kukaan mies ei sitä tule sietämään
pidemmän päälle. Tasapainoksi, ei kukaan nainen jaksaisi, jos miehen vapaa-ajan joka hetkeen kuuluu
joku naisbestis, jonka kanssa pitää hengailla ja viestitellä.
No en käy saunassa miespuoleisten ystävieni kanssa. En myöskään suihkussa. Enkä nuku heidän kanssaan edes päiväunia, en istu vieressä kyhnäteenkään. En matkusta heidän kanssaan, ja mökkeilyä vain jos molempien puolisot on mukana. Mikä sai sinut ajattelemaan että minulle miesporukkani on tärkeämpi kuin mikään muu?
Sanot sen itsekin: miesporukkani. Sinulla ei ole YHTÄÄN naisystävää, se ihan syystäkin oudostuttaa miesystävääsi. Sinä teet samat asiat niiden miesten kanssa kuin kuuluisi naisten kanssa. Joten mitä sinä oikein teet, koska jotain merkillistä siinä on, että se vaivaa poikaystävääsi.
+++ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
+++ kirjoitti:
Veikkaan kyllä, että aloittajalle ei tule olemaan miesuhteissa kovin suurta menestystä.
"menen nyt pasin kaa kahville ja sitten saunomaan ja sit elokuviin" ja ens viikolla meillä on
mökkireissu veikon ja erkin ja tapion kanssa" sit mennään pyöräilee henkan kanssa...ens kuussa
mennään laivalle erkin kaa.."
Sinulle selvästi sinun miesporukkasi on tärkeämpi kuin mikään muu.
Sinun oma aikasi pyörii koko ajan vieraiden miesten kanssa. Kukaan mies ei sitä tule sietämään
pidemmän päälle. Tasapainoksi, ei kukaan nainen jaksaisi, jos miehen vapaa-ajan joka hetkeen kuuluu
joku naisbestis, jonka kanssa pitää hengailla ja viestitellä.
No en käy saunassa miespuoleisten ystävieni kanssa. En myöskään suihkussa. Enkä nuku heidän kanssaan edes päiväunia, en istu vieressä kyhnäteenkään. En matkusta heidän kanssaan, ja mökkeilyä vain jos molempien puolisot on mukana. Mikä sai sinut ajattelemaan että minulle miesporukkani on tärkeämpi kuin mikään muu?
Sanot sen itsekin: miesporukkani. Sinulla ei ole YHTÄÄN naisystävää, se ihan syystäkin oudostuttaa miesystävääsi. Sinä teet samat asiat niiden miesten kanssa kuin kuuluisi naisten kanssa. Joten mitä sinä oikein teet, koska jotain merkillistä siinä on, että se vaivaa poikaystävääsi.
Minä käytin sanaa miesporukka vain koska vastasin viestiin, jossa sitä sanaa käytettiin. En itse puhu miesporukasta koskaan, koska ystävämieheni eivät ole mitenkään tuttuja kaikki keskenään, eli eivät muodosta "porukkaa".
Miten niin asiat kuuluisi tehdä naisten kanssa? Kuka määrittelee että kuuluisi? Ja millaisia asioita ne on, jotka "kuuluisi" tehdä naisten kanssa?
No MITÄ sinä sitten teet? Jotain sinä teet, koska se tekee toisen olon epämukavaksi. Ihan totta, vastaa rehellisesti. Sietäisitkö SINÄ miestä, jolla on joku haaremi ympärillään, ei yhtään miestä. Ihqubestiksinä nättejä naisia, joilta pukkaa viestiä.
Ap älä välitä tuosta provosta. On ihan tuhon tie, jos yhtäkkiä alat miettiä, onko vanhat ystäväksi yhtäkkiä jotain jota ei kuulu olla. Huhhuh.
Mietis nyt itekin, paljonko sun tilanteesta on jotain, mitä mies on oikeasti sanonut, ja paljonko olet itseksesi vain arvellut ja päätellyt?
Sitten nostat miesystävän kanssa kissan pöydälle, ja kysyt, että kuulepas, vaivaako mun kavereissa sua jokin.
Sen jälkeen sun ei tarvi eikä pidä enää yhtään arvailla.
+++ kirjoitti:
No MITÄ sinä sitten teet? Jotain sinä teet, koska se tekee toisen olon epämukavaksi. Ihan totta, vastaa rehellisesti. Sietäisitkö SINÄ miestä, jolla on joku haaremi ympärillään, ei yhtään miestä. Ihqubestiksinä nättejä naisia, joilta pukkaa viestiä.
Ohiksena, mun miehellä on just näin. Hän harrastaa harrastajateatteria, ja siellä on aina pulaa keski-ikäisistä miehistä. Heillä on pitkät illat harjoituksia, sitten näytöksiä, sitten kappaleen hautajaisia. Iso osa on ihquja nuoria naisia. Jos mun pitäisi alkaa epävarmaksi, eihän hän voisi harrastaa lainkaan.
Jos joskus pettää ja jää kiinni, se on siten eri asia. En mä kuitenkaan ala viettää iltoja sitä miettien. Olen tutustunut niihin naisiin, ja kaikki saa paremmankin kun mun kaljuuntuvan keski-ikäisen mieheni. Ei uskottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap älä välitä tuosta provosta. On ihan tuhon tie, jos yhtäkkiä alat miettiä, onko vanhat ystäväksi yhtäkkiä jotain jota ei kuulu olla. Huhhuh.
Mietis nyt itekin, paljonko sun tilanteesta on jotain, mitä mies on oikeasti sanonut, ja paljonko olet itseksesi vain arvellut ja päätellyt?
Sitten nostat miesystävän kanssa kissan pöydälle, ja kysyt, että kuulepas, vaivaako mun kavereissa sua jokin.
Sen jälkeen sun ei tarvi eikä pidä enää yhtään arvailla.
Tämä on kyllä totta, mutta yksi asia mikä edellisessä postauksessa on asiaa on se että mitä jos tilanne olisi päinvastainen? Miten AP itse reagoisi, tai käsittelisi tilannetta
Kuulostat ihastuttavalita naiselta