Lue keskustelun säännöt.
Kun mies ei hoida vauvaa
15.02.2017 |
Oikeesti, oon tosi väsynyt. Mies ei tätä ymmärrä vaikka olen sanonut. Jos vauva itkee, mies vaan laittaa tuttia suuhun ja antaa itkeä, ei esim. ota syliin tai lohduta. Sitten menee hermo että miksi se vaan itkee koko ajan. Mies ei tee MITÄÄN oma-aloitteisesti, esim. yösyötöt joutuisin aina hoitamaan minä jos en sille sano ennen nukkumaanmenoa kumpi hoitaa. Kääntää vaan kylkeä kun vauva herää. Ylipäätänsä ei ala syöttämään tai vaihtamaan vaippaa vaan olettaa että minä teen kaiken. Kaikesta joutuu aina sanomaan. Itse lähden välillä kyläilemään vauvan kanssa ja mies jää kotiin, mies ei tee tätä koskaan että saisin vähän aikaa levätä ja vaikka katsoa elokuvaa rauhassa ja viettää omaa aikaa. Mulla ei oo ollut tällaista hetkeä yli puoleen vuoteen. Ja näistä asioista olen kyllä sanonut mutta mitään ei tapahdu.
Mies ei edes mitenkään leiki vauvan kanssa, on muka sen kanssa lattialla mutta on itse aina puhelin kourassa. Oon todellä pettynyt. Niin ja annan miehelle aikaa levähtää kun tulee töistä, mutta pyydän illasta jos hän vaihtaisi vaipan ja syöttäisi että saisin tehtyä omat iltatoimet, niin tähän hän sanoo etten anna hänen koskaan levähtää. Siis mitä ihmettä?? Annan hänen olla rauhassa kun tulee töistä, kyläilen itsekin, ja jos herra joutuu kerran päivässä vaihtamaan vaipan ja syöttämään niin en kuulema anna hänen levähtää. Joskus saattaa mennä monta päivää ettei tee näitä asioita. Jos vauvalla tulee nälkä, miehellä tulee kummasti aina vessahätä.
Mua alkaa niin ärsyttämään tuollainen vetelys. Mulla on hyvä mieli kun oon lapsen kanssa kotona päivän, mutta stressaannun heti kun mies tulee kotiin. Onko tällainen ihan yleistä??
Kommentit (88)
Mies ei hoida vauvaa osa: 597328
Eikö tämä aihe ole jo aika loppuunkulutettu tällä palstalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä kyllä huonot miesvalinnat. Mies 31v
Ehkä ei ollut leimaa ap:n miehen otsassa "minä olen paskamies, joka en huolehdi omasta lapsestani vaikka mikä olisi".
Mies voi olla suht varma etukäteen, että vaimo huolehtii jälkikasvusta.
Nainen ei voi. Naisen on pakko hyväksyä, että on käytännössä yh, oli puolisoa tai ei.
Siksi olen vela.
t. vela
No eihän se nyt prkl mihinkään se vastuu ja huolenpito siinä katoa jos olet mies. Pitäähän se vastuu olla jo silloin kun sitä lasta tehdään siltäkin varalta että lapsen äiti vaikka kuolee synnytykseen. Eihän sitä lasta silloin muita ole hoitamassa kuin isä. Samallalailla se äitikin voi ottaa hatkat ja mies saa hoitaa lapsensa.
Mies 31v
Päättelin rämmittyäni vauva-ajan samanlaisen miehen kanssa, että ain valintatilanteessa vasn se laiskuus voitti. Ei siinä varmaan sen enempiä mietitty. -kas, vauva huutaa yöllä, en jaksaisi nousta. Huutaa vielä, en jaksaisi nousta. Vielä huutaa, kato perhana, muija nousi, voinkin kääntää kylkeä.
Vaimo sanoo että lapsi pitäisi viedä ulkoilemaan. En viisti vielä, teen tätä. Menee puoli tuntia, vielä olen koneella tai sohvalla, ei kai sillä niin hengen hätä ole. Tunnin päästä vaimo vie lapsen ulos ja jupisee että nyt on mentävä, kun sitten täytyy jo taas syödä tms. No kato, olipa hyvä kun meni, saankin olla hetken ihan rauhassa kotona ja jatkaa koneella.
Ne tekee niin koska voi, eikä hirveästi mieti kuin omaa napaa.
Joo munkin mies oli yllättynyt kun ero tuli kun lapsi oli tarpeeksi iso. Mulla oli yhtäkkiä aikaa, siisti koti, ja omat rahani riitti, kun en kantanut selkä vääränä ruokaa miehelle ja maksanut bensoja anoppilaan.
Vierailija kirjoitti:
No mun miehen äiti on aina tehnyt kaikki kotityöt ja hoitanut lapset mutta mun mies hoitaa lapsia mielellään ja alusta asti olen hänen vapaasti antanut niin tehdä. Olen nähnyt miehiä joiden lasten äidit eivät anna miehen tehdä lapsen kanssa mitään ekoina viikkoina ja kuukausina ennen kuin tulee ongelmia. Jos mies jotakin yrittää niin kamala nalkutus ja et sä osaa, ei noin vaan näin. Hirveetä. Sitten kun ei itse jakseta niin ihmetellään miksei mies halua osallistua:/
Meillä mies ei juurikaan osallistu, mutta nalkuttaa ja arvostelee senkin edestä. Saanko minäkin nyt jättää lapsen hoitamatta?
Vierailija kirjoitti:
Mies ei hoida vauvaa osa: 597328
Eikö tämä aihe ole jo aika loppuunkulutettu tällä palstalla...
Ja sitten monet 40-50-vuotiaat omat lapset hoitamatta jättäneet miehet eroavat samanikäisestä vaimostaan, kun se ei niin helposti saa lapsia ja on muka rupsahtaneempi kuin he itse. Ja samat miehet narraavat 20-30-vuotiaat naiset kumppanikseen, sanovat, että haluavat lapsia ja kun uusia lapsia tulee, ei isukki edelleenkään halua hoitaa, kun se on naisten hommaa. Yäk, miten omahyväisiä sovinisteja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päättelin rämmittyäni vauva-ajan samanlaisen miehen kanssa, että ain valintatilanteessa vasn se laiskuus voitti. Ei siinä varmaan sen enempiä mietitty. -kas, vauva huutaa yöllä, en jaksaisi nousta. Huutaa vielä, en jaksaisi nousta. Vielä huutaa, kato perhana, muija nousi, voinkin kääntää kylkeä.
Vaimo sanoo että lapsi pitäisi viedä ulkoilemaan. En viisti vielä, teen tätä. Menee puoli tuntia, vielä olen koneella tai sohvalla, ei kai sillä niin hengen hätä ole. Tunnin päästä vaimo vie lapsen ulos ja jupisee että nyt on mentävä, kun sitten täytyy jo taas syödä tms. No kato, olipa hyvä kun meni, saankin olla hetken ihan rauhassa kotona ja jatkaa koneella.Ne tekee niin koska voi, eikä hirveästi mieti kuin omaa napaa.
Joo munkin mies oli yllättynyt kun ero tuli kun lapsi oli tarpeeksi iso. Mulla oli yhtäkkiä aikaa, siisti koti, ja omat rahani riitti, kun en kantanut selkä vääränä ruokaa miehelle ja maksanut bensoja anoppilaan.
Jep. Tunnistan koska olen itse luonteeltani tuollainen mukavuudenhaluinen. Olen kuitenkin opetellut siitä pois OMIEN LASTENI vuoksi sekä mieheni vuoksi jota rakastan - miten voisin antaa hänen nousta 10x yössä ja itse vain nukkua? Siksi raivostuttaa ihmiset jotka kehtaavat passuuttaa itseään muilla, ja hankkia lapsia ja jättää ne täysin muiden hoidettaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättelin rämmittyäni vauva-ajan samanlaisen miehen kanssa, että ain valintatilanteessa vasn se laiskuus voitti. Ei siinä varmaan sen enempiä mietitty. -kas, vauva huutaa yöllä, en jaksaisi nousta. Huutaa vielä, en jaksaisi nousta. Vielä huutaa, kato perhana, muija nousi, voinkin kääntää kylkeä.
Vaimo sanoo että lapsi pitäisi viedä ulkoilemaan. En viisti vielä, teen tätä. Menee puoli tuntia, vielä olen koneella tai sohvalla, ei kai sillä niin hengen hätä ole. Tunnin päästä vaimo vie lapsen ulos ja jupisee että nyt on mentävä, kun sitten täytyy jo taas syödä tms. No kato, olipa hyvä kun meni, saankin olla hetken ihan rauhassa kotona ja jatkaa koneella.Ne tekee niin koska voi, eikä hirveästi mieti kuin omaa napaa.
Joo munkin mies oli yllättynyt kun ero tuli kun lapsi oli tarpeeksi iso. Mulla oli yhtäkkiä aikaa, siisti koti, ja omat rahani riitti, kun en kantanut selkä vääränä ruokaa miehelle ja maksanut bensoja anoppilaan.Jep. Tunnistan koska olen itse luonteeltani tuollainen mukavuudenhaluinen. Olen kuitenkin opetellut siitä pois OMIEN LASTENI vuoksi sekä mieheni vuoksi jota rakastan - miten voisin antaa hänen nousta 10x yössä ja itse vain nukkua? Siksi raivostuttaa ihmiset jotka kehtaavat passuuttaa itseään muilla, ja hankkia lapsia ja jättää ne täysin muiden hoidettaviksi.
Tätä juuri en tajua näissä laiskoissa iseissä, eikö niistä lapsista tai siitä puolisosta välitetä yhtään, kun oma mukavuudenhalu menee perheen edelle.
Meilläkin miehestä kuoriutui itsekäs oman edun tavoittelija lapsen syntymän jälkeen. Hän viettää kaikki päivät ja autotallissa eikä vietä lapsensa kanssa juurikaan aikaa. Olen saanut vauvavapaata kahdessa kuussa saman verran, kuin mies saa kahdessa päivässä. Mikään määrä puhetta ei auta, kun mies vaan ottaa ja häipyy. Kaiken lisäksi hän ajattelee olevansa suunnilleen vuoden isä, kun ei sentään käy pubeissa tai petä, kaljoittelee vaan autotallissa ja jättää minut yksin lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten mies itse selittää sen, että ei ota edes vauvaa syliin?
Miten nainen selittää sen että on tehnyt lapsen tuollaisen pösilön kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies itse selittää sen, että ei ota edes vauvaa syliin?
Miten nainen selittää sen että on tehnyt lapsen tuollaisen pösilön kanssa?
Koska luulin tuntevani mieheni 9 vuoden seurustelun jälkeen ja kun hän kovasti halusi aina lapsia, niin luulimpa että hänen rakkautensa olisi myös kohdallaan lasta kohtaan ja että hänen kanssaan halutaan viettää aikaa ja hoivata :) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättelin rämmittyäni vauva-ajan samanlaisen miehen kanssa, että ain valintatilanteessa vasn se laiskuus voitti. Ei siinä varmaan sen enempiä mietitty. -kas, vauva huutaa yöllä, en jaksaisi nousta. Huutaa vielä, en jaksaisi nousta. Vielä huutaa, kato perhana, muija nousi, voinkin kääntää kylkeä.
Vaimo sanoo että lapsi pitäisi viedä ulkoilemaan. En viisti vielä, teen tätä. Menee puoli tuntia, vielä olen koneella tai sohvalla, ei kai sillä niin hengen hätä ole. Tunnin päästä vaimo vie lapsen ulos ja jupisee että nyt on mentävä, kun sitten täytyy jo taas syödä tms. No kato, olipa hyvä kun meni, saankin olla hetken ihan rauhassa kotona ja jatkaa koneella.Ne tekee niin koska voi, eikä hirveästi mieti kuin omaa napaa.
Joo munkin mies oli yllättynyt kun ero tuli kun lapsi oli tarpeeksi iso. Mulla oli yhtäkkiä aikaa, siisti koti, ja omat rahani riitti, kun en kantanut selkä vääränä ruokaa miehelle ja maksanut bensoja anoppilaan.Jep. Tunnistan koska olen itse luonteeltani tuollainen mukavuudenhaluinen. Olen kuitenkin opetellut siitä pois OMIEN LASTENI vuoksi sekä mieheni vuoksi jota rakastan - miten voisin antaa hänen nousta 10x yössä ja itse vain nukkua? Siksi raivostuttaa ihmiset jotka kehtaavat passuuttaa itseään muilla, ja hankkia lapsia ja jättää ne täysin muiden hoidettaviksi.
No näimpä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä kyllä huonot miesvalinnat. Mies 31v
Ehkä ei ollut leimaa ap:n miehen otsassa "minä olen paskamies, joka en huolehdi omasta lapsestani vaikka mikä olisi".
Mies voi olla suht varma etukäteen, että vaimo huolehtii jälkikasvusta.
Nainen ei voi. Naisen on pakko hyväksyä, että on käytännössä yh, oli puolisoa tai ei.
Siksi olen vela.
t. vela
No eihän se nyt prkl mihinkään se vastuu ja huolenpito siinä katoa jos olet mies. Pitäähän se vastuu olla jo silloin kun sitä lasta tehdään siltäkin varalta että lapsen äiti vaikka kuolee synnytykseen. Eihän sitä lasta silloin muita ole hoitamassa kuin isä. Samallalailla se äitikin voi ottaa hatkat ja mies saa hoitaa lapsensa.
Mies 31v
Ei kaikki miehet ole vastuun välttelijöitä, varsinkin nuorissa miehissä on paljon miehiä, jotka haluavat kunnollisen suhteen omaan lapseensa. Ja vanhemmissakin, esim. oma isäni ja äitini olivat selvästi tiimi, mitä perheen arjen pyörittämiseen tuli ja tämä oli meille lapsillekin täysin selvää. Mutta sen sanon että sydämessä riipaisee yhä se pettymys omaan mieheen ja ehkä ihan rehellinen kateus, kun näkee jonkun tuoreen isän lykkivän lastenvaunuja tai osallistuvan lapsesta huolehtimiseen tasaveroisena vanhempana. Jopa "apuri-isä" on parempi, kuin täysin kaikesta vastuusta pikkuhommia myöten eroon luisteleva kumppani. Ja tässä toimintatavassa on yksi elementti, mitä en voi käsittää. Miksi huijata sitä naista? Miksi antaa toisen ymmärtää omilla sanoilla ja teoilla että haluaa olla tasaveroinen kumppani, ja sitten kun lapsi on tosiasia, niin sitten muuttaa täysin kelkkansa. Tämä on se, mitä en tajua. Miksi ei voi olla heti alussa rehellinen, kertoa että haluaa naisen huolehtivan kaikesta arjen pyörityksestä? Niin kumpikin voisi etsiä itselleen sellaisen kumppanin joka haluaa samaa. Jos haluaa 50-luvun parisuhteen, niin tulisi se myös kertoa ääneen. Koska nimenomaan se pettymys tuhoaa parisuhteen. En oikein jaksa uskoa, että ne lusmuilija miehetkään ehdoin tahdoin haluaa huonon parisuhteen. Miksi tehdä omasta ja toisen elämästä kurja?? En tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Täällä mies hoitaa kyllä lasta aina jos erikseen pyydän, mutta päävastuu on aina minulla. Esim jos illalla sanon että hoidatko ensi yön hän kyllä hoitaa, mutta muutoin yöt ovat minun. En jaksa tästä asiasta nillittää, koska mies aina ottaa vastuun kun pyydän ja pääsen omiin menoihin kunhan ilmoitan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä kyllä huonot miesvalinnat. Mies 31v
Ehkä ei ollut leimaa ap:n miehen otsassa "minä olen paskamies, joka en huolehdi omasta lapsestani vaikka mikä olisi".
Mies voi olla suht varma etukäteen, että vaimo huolehtii jälkikasvusta.
Nainen ei voi. Naisen on pakko hyväksyä, että on käytännössä yh, oli puolisoa tai ei.
Siksi olen vela.
t. vela
No eihän se nyt prkl mihinkään se vastuu ja huolenpito siinä katoa jos olet mies. Pitäähän se vastuu olla jo silloin kun sitä lasta tehdään siltäkin varalta että lapsen äiti vaikka kuolee synnytykseen. Eihän sitä lasta silloin muita ole hoitamassa kuin isä. Samallalailla se äitikin voi ottaa hatkat ja mies saa hoitaa lapsensa.
Mies 31vEi kaikki miehet ole vastuun välttelijöitä, varsinkin nuorissa miehissä on paljon miehiä, jotka haluavat kunnollisen suhteen omaan lapseensa. Ja vanhemmissakin, esim. oma isäni ja äitini olivat selvästi tiimi, mitä perheen arjen pyörittämiseen tuli ja tämä oli meille lapsillekin täysin selvää. Mutta sen sanon että sydämessä riipaisee yhä se pettymys omaan mieheen ja ehkä ihan rehellinen kateus, kun näkee jonkun tuoreen isän lykkivän lastenvaunuja tai osallistuvan lapsesta huolehtimiseen tasaveroisena vanhempana. Jopa "apuri-isä" on parempi, kuin täysin kaikesta vastuusta pikkuhommia myöten eroon luisteleva kumppani. Ja tässä toimintatavassa on yksi elementti, mitä en voi käsittää. Miksi huijata sitä naista? Miksi antaa toisen ymmärtää omilla sanoilla ja teoilla että haluaa olla tasaveroinen kumppani, ja sitten kun lapsi on tosiasia, niin sitten muuttaa täysin kelkkansa. Tämä on se, mitä en tajua. Miksi ei voi olla heti alussa rehellinen, kertoa että haluaa naisen huolehtivan kaikesta arjen pyörityksestä? Niin kumpikin voisi etsiä itselleen sellaisen kumppanin joka haluaa samaa. Jos haluaa 50-luvun parisuhteen, niin tulisi se myös kertoa ääneen. Koska nimenomaan se pettymys tuhoaa parisuhteen. En oikein jaksa uskoa, että ne lusmuilija miehetkään ehdoin tahdoin haluaa huonon parisuhteen. Miksi tehdä omasta ja toisen elämästä kurja?? En tajua.
Mulla on yksi selitys tähän, olkoonkin vähän ilkeä, kerron silti. Siksi koska tuohon perinteiseen roolijakoon kuuluu myös se, että mies elättää perheen. Nythän yleensä kulut jaetaan puoliksi ja myös nainen on töissä kodin ulkopuolella. Nämä, jotka eivät halua osallistua lapsen hoitoon tai kodin askareisiin, eivät yleensä myöskään halua elättää vaimoaan ja lapsiaan. Helppo huijata nykyaikainen työssäkäyvä nainen tekemään se tenava ja sitten lopettaa oma osuus kotihommista. Ja kas, nainen tekee kaikki kotihommat, hoitaa lapsen, käy työssä ja maksaa puolet elämisestä. Jos vähän nalkuttaa, niin toisesta korvasta ulos. Ja jos ero tulee, niin sitten voi ruikuttaa siitä nalkuttavasta akasta kaikille, jotka ei kehtaa kieltäytyä kuuntelemasta. Tämä nyt on vain mun teoria, joka ei välttämättä ole totta. Mutta on tullut mieleen seuratessa useampaakin tapausta lähipiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidit hoitaa vauvat ja isät touhuaa ja leikkii vähän vanhempien lasten kanssa. Näin se kuuluu mennä. Jos mies ei vietä lapsen kanssa aikaa kunhan se kasvaa, niin sitten ukko pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei hoida vauvaa osa: 597328
Eikö tämä aihe ole jo aika loppuunkulutettu tällä palstalla...
Ja sitten monet 40-50-vuotiaat omat lapset hoitamatta jättäneet miehet eroavat samanikäisestä vaimostaan, kun se ei niin helposti saa lapsia ja on muka rupsahtaneempi kuin he itse. Ja samat miehet narraavat 20-30-vuotiaat naiset kumppanikseen, sanovat, että haluavat lapsia ja kun uusia lapsia tulee, ei isukki edelleenkään halua hoitaa, kun se on naisten hommaa. Yäk, miten omahyväisiä sovinisteja!
Kuitenkin ne 20-30 vuotiaat naiset ottavat tuollaisen miehen kumppaniksee!? Jännää että naisen korvaan se että mies sanoo haluavansa lapsia kuullostaa siltä että mies hoitaa lasta sen synnyttyä...
Hienoa että teillä vuoden äideillä riittää palstailuun yllin kyllin aikaa.
Ei ne naistenkaan lupaukset usein enää siinävaiheessa pidä kun lapsi on kuvioissa. Monesti naisella on se ajatus että kun mies on päivän töissä pois kotoa niin sitten kun mies tulee kotiin niin pääsee itse vapaalle kun onhan päivän hoitanut lapsia ja ruokakin ootti miestä valmiina pöydässä, joten miehen vuoro hoitaa kotia ja lapsia. Mutta mä tulin kotiin niin koko perhe oli nukkumassa. En mä saanut nukkua aamulla pitkään, mennä päikkäreille tai surffailla netissä päivällä. Söin, lapset heräs ja pyysi leikkimään, menin kaveriksi. Missäkohtaa on mun vapaa kun kuitenkin on vielä kaupassakäynti ja sitten lasten iltatouhut jo odottaa?
Mies 31v
Vierailija kirjoitti:
Hienoa että teillä vuoden äideillä riittää palstailuun yllin kyllin aikaa.
Minun lapset on jo aikuisia, mutta hyvin heidän vauva-ajat on muistissa. Ehdin kommentoida ihan kiitettävästi. Mikä sinun selityksesi on, miksi olet palstalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama. Muistan sen äärimmäisen pettymyksen tunteen. Sitten päätin että ok, minähän kyllä hoidan ja selviän, jos mies on niin pösilö ettei tajua mitä menettää. Helppoa ei ole ollut, ja voin sanoa että suhde on aikalailla kuollut. Melkein olisi varmaan helpompi olla yksin. Lapsiluku jäi siihen yhteen, en missään tapauksessa halua miehen kanssa toista. Ap kehoitan sua puhumaan miehelle syyttämättä ja sitten että se ymmärtäisi että lapsi on myös sen. Ja että tajuaisi että mitä iloa siitä lapsesta on hänellekin kun tutustuu. Sillä eihän se edes voi huomata vauvan tarpeita, kun ei ole sen kanssa koskaan todella läsnä. Jos miehelläsi on vähääkään älliä päässä, niin muuttaa asennettaan. Mun miehen kanssa on /oli turha puhua, lapsikin on jo alaluokalla. Ja niin se vain on, että minä olen lapsen kanssa paljon läheisempi. Toki mieskin jotain touhuaa lapsen kanssa, mutta ei ikinä mitään lapsen lähtökohdista käsin. Lähinnä se on sitä, että mies ottaa lapsen silloin tällöin mukaansa omaan harrastukseensa. Ja jos joku luulee että tehtiin lapsi vastoin miehen tahtoa tai liian aikaisin tai väärän miehen kanssa, niin voin kertoa että olimme yhdessä kymmenen vuotta ennen lasta. Luulin tuntevani miehen. Enkä mitenkään "kinunnut" lasta, oli ihan yhteinen päätös. Tai ainakin hän antoi kovasti ymmärtää että hänkin haluaa lapsen, tiedä sitten mitä todellisuudessa ajatteli. Lapsi on ihana, ja ajattelen niin, ettei minulla olisi juuri tätä ihanaa lasta ilman tätä miestä. Että siitä olen kiitollinen hänelle. Mutta muuten tunnen itseni kyllä pahemman kerran petetyksi. Yritä ap puhua, ettette päädy samaan jamaan kuin me.
Kiitos viestistäsi :) Pettymys on kyllä todellakin suuri. Mekin ollaan seurusteltu vuosia ja luulin tuntevani miehen. Välillä tuntuu että olisi helpompi asua yksin, mutta sitten lapsen olisi vaikeampi tutustua isäänsä.. Mulla olisi vaikka mitä lisättävää, mutta en jaksa kirjoittaa koska väsyttää ja ajatus ei kulje
Tää tulee useimmille uusille äideille yllärinä: mies, jonka kanssa ollaan oltu jo useita vuosia, ei osallistukaan vauvan hoitoon juuri ollenkaan tai tekee, jos pyytää, mutta laiskanpulskeasti/marttyyrinä. Tuttua on :)
T. Uusioperheen äiti, 1 yhteinen lapsi, ongelma sama kuin edellisessäkin suhteessa. Mies ei viitsisi edes pestä taaperon hampaita, vaikka se on ainoa asia mitä häneltä pyydän.
Tämä on oikea neuvo, mutta ap:na mua ahdistaisi tässö se ajatus, että kun ovat kahdestaan niin vauva yrittää ottaa kontaktia isäänsä, joka vain roikkuu puhelimella, tai itkee eikä pääse syliin.