Lue keskustelun säännöt.
Koliikkivauva, en ole kolmeen kuukauteen käynyt missään yksin!
15.02.2017 |
Joudun pian lataamoon. Isovanhemmat sanovat, että kohta se on ohitse, pitää vain jaksaa. Valvon kaikki yöt ja päivät ja neuvolassa ei oteta kantaa. Mies auttaa, minkä jaksaa. Unta saan maksimissaan kolme tuntia yhteen pötköön ja se on todellakin jo luksusta ja erittäin erittäin harvinaista. Apua, kuinka saan itkun loppumaan, kun kaikki keinot on käytetty?
Kommentit (82)
Muistan tuon. Kanniskelin huutavaa esikoista 10 kk yöt läpeensä käymättä missään, nukuin 1-2 h pätkissä ja neuvolassa sanottiin, että kyllä se siitä, menet vaikka perhekerhoon. Vauva nukahti vain liikkuviin vaunuihin, joten ei puhettakaan, että olisi saanut huilattua, kun vauvakin nukkuu. Sanoivat, että vanhemmuus vaan tuntuu aluksi rankalta. Ja höpönlöpön. 2 seuraavaa lasta ovat alusta saakka nukkuneet 3-4 h pätkissä, heräsivät yöllä nälkäänsä ja nukahtivat samantien, kun maha oli täynnä. Ihan erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukkuuko vauva päivällä? Jos nukkuu, niin nuku säkin.
Monessa perheessä toimii se, että sä äiti nukkuu yhtenä päivänä viikossa niin pitkään kuin jaksaa ja mies hoitaa vauvan.
Koliikkisitteriä mäkin ehdottaisin.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kaipaan omaa aikaa edes tunniksi tai kahdeksi. Nyt en ole jaksanut/uskaltanut jättää lasta yksin hetkeksikään, koska olen sairaalloisen väsynyt ja jäisin varmaankin auton alle ensitöikseni + maitoa on saatava hetkellä millä hyvänsä jopa tunnin välein, eikä miehenikään jaksa yksin hyssytellä. Hän on väsynyt sillä tekee usein 60-tuntisia työviikkoja, joihin kuuluu yöpäivystyksiä. Ap
Palkkaa Mannerheimista tms. hoitaja kotiin päiväksi. Lähtevät vaunulenkille tms, sinä nukut tuon ajan. Kun syöttää vauvan etukäteen ei varmasti kuole vaikka pari kolme tuntia olisivatkin reissussa. Ota unosia vauvan kanssa yhdessä päivälläkin, saat univelkaa kuitattua. Opeta vauva nukkumaan ulkona parvekkeella tai omalla pihalla vaunuissa, oppii pitkille päikkäreille päivällä, saat omaa aikaa tai vauvahälyyttimen avulla voit tuonkin ajan nukkua. Ihan tietoisuus, että apua saa kun tarvitsee, vaikka ostamalla auttaa. Noin tein itse kun mies oli työreissuilla ja minä koliikin kanssa kotona. Hankalin aika on teillä kohta takana, kohta helpottaa. Sen jälkeen voi itsekin vaikuttaa kuinka vaikeat rutiinit perheeseen muodostuu. Useampilapsiset tietävät kuinka usein ensimmäisen kanssa tehdään kaikki hankalan kautta, seuraava sopeutuu perheen rutiineihin helpommin. Ja muista, että äitisi ikäiset lapset olivat tuon ikäisinä monesti jo hoidossa eikä yösyöttöjä suosittu vaan vauvat nukutettiin läpi yöt vaikka parkuen opettamalla, äitiyslomat kun 60-70-luvulla oli vain 2 kk, ja ihan ihmisiä meistäkin on kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve vauva, en ole kymmeneen kuukauteen käynyt missään yksin
Et edes lenkillä?
Terve vauva täälläkin, 1v 2kk enkä ole käynyt missään yksin vauvan syntymän jälkeen. Ei ole tehnyt mieli tehdä mitään mihin en olisi voinut lasta ottaa mukaan. Minun vauvani on myöskin huono nukkumaan, ollut syntymästään asti. Yöllä herätään tunnin, kahden välein tissille. Kyllä sitä jaksaa kun on vähän niinku pakko.
Niin mikäs siinä jos tykkää olla kokoajan lapsessaan kiinni. Mä ainakin haluan omaa aikaa ja joskus tavata ystäviä ilman lapsia. Onneksi on mies, joka ymmärtää tämän ja on mielellään lapsien kanssa kotona. Ja lasten mummot parhaita, kun ovat halunneet hoivata lapsia ihan syntymästä lähtien ja ottavat lapsia yökylään, jotta saadaa parisuhdeaikaa.
Ap:lle vaan kovasti tsemppiä...
Ai vauva yökylään? Toivottavasti ei.
Me käytiin vauvahieronnassa ja kahden käynnin jälkeen loppui huuto kuin seinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kaikkia kommentteja, kiireessä. Mutta täällä on apua tarjolla. Minä voin hoitaa, jos nukut. Tai lähdet miehen kaa ulos. Missä päin asut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve vauva, en ole kymmeneen kuukauteen käynyt missään yksin
Et edes lenkillä?
Terve vauva täälläkin, 1v 2kk enkä ole käynyt missään yksin vauvan syntymän jälkeen. Ei ole tehnyt mieli tehdä mitään mihin en olisi voinut lasta ottaa mukaan. Minun vauvani on myöskin huono nukkumaan, ollut syntymästään asti. Yöllä herätään tunnin, kahden välein tissille. Kyllä sitä jaksaa kun on vähän niinku pakko.
Ei 1v 2 kk ole vauva, on jo taapero. Ja rintamaidosta voi ihan hyvin erottaa jo tuossa iässä, paranee ne unetkin kun ei käytä sinua tuttina. Olin jo töissä kun lapsi oli tuon ikäinen, ihan luontevasti luoppui imetys vuoden ikäisenä ilman itkuja.
En ole tuo aiempi vastaaja, mutta miksi se imetys pitää lopettaa heti, kun tulee se vuosi täyteen? Ehkä tuo aiempi vastaaja haluaa vielä imettää, vaikka siihen liittyisikin heräilyä.
Saa tietenkin. Mutta tässä ketjussa ap on jaksamisen rajoilla 3 kk vauvan kanssa, vähän epäreilua antaa ymmärtää, että samanlaisena jatkuu ilman parannusta vielä vuoden kun suurimmassa osassa perheitä vuotisen lapsen kanssa nukutaan jo suht hyvin. Jos haluaa imettää vielä sen jälkeenkin kun siitä ei ole lapselle minkäänlaista terveydellistä hyötyä (pikemminkin haittaa myrkkyjäämien vuoksi) niin saa mutta se ei ole pakko ja lapsi voi ihan hyvin luopua tuosta ilman draamaa. Saman läheisyyden voi lapselle antaa muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei lapset niinkään huudä, mutta vaimolla ollut koliikki jo kymmenen vuotta :(
Meillä koliikki-huuto loppui kuin seinään, mutta sitä kesti puoli vuotta lähes taukoamatta oli sitten yö tai päivä. Ainoa mikä vähän rauhoitti oli reipas vaunujen heijaus edes takaisin. Kun itku loppui, luulin suunnilleen että vauva kuoli sillä olin jo niin tottunut ja väsynyt huutoon. Se oli niin kovaa aikaa että toinen lapsi jäi tekemättä ihannsen vuoksi. Tsemppiä ap:lle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve vauva, en ole kymmeneen kuukauteen käynyt missään yksin
Et edes lenkillä?
Terve vauva täälläkin, 1v 2kk enkä ole käynyt missään yksin vauvan syntymän jälkeen. Ei ole tehnyt mieli tehdä mitään mihin en olisi voinut lasta ottaa mukaan. Minun vauvani on myöskin huono nukkumaan, ollut syntymästään asti. Yöllä herätään tunnin, kahden välein tissille. Kyllä sitä jaksaa kun on vähän niinku pakko.
Niin mikäs siinä jos tykkää olla kokoajan lapsessaan kiinni. Mä ainakin haluan omaa aikaa ja joskus tavata ystäviä ilman lapsia. Onneksi on mies, joka ymmärtää tämän ja on mielellään lapsien kanssa kotona. Ja lasten mummot parhaita, kun ovat halunneet hoivata lapsia ihan syntymästä lähtien ja ottavat lapsia yökylään, jotta saadaa parisuhdeaikaa.
Ap:lle vaan kovasti tsemppiä...Ai vauva yökylään? Toivottavasti ei.
Miksei? Meillä ainakin lapset aina nukkuneet mummolassa hyvin. Tietysti riippuu niin mummostakin millainen on.
Täytyy ihmetellä miten ennen äidit pärjäsi, kun vettä ei tullut hanasta vaan kaivosta hakea sankolla. Talo lämmittää puilla ja samalla karjaa hoidettu. Ei äitiyslomaa ollut ei. Pyykki pestiin käsin ja astiat myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Minusta sen isukin pitäisi nyt ymmärtää, että hän on isä.
Tämä ei ole oikea aika tuupata lasta mummolaan tms. vaan isän pitäisi havahtua elämänsä prioriteetteihin.
Terve,
En tiedä minä ikäinen vauva sinulle on, mutta kirjoitan nyt kuitenkin.
Tässä jo edesmennen isoäitini vinkki. Hän oli terveyssisar aikoinaan ja tätä käytettiin mahaongelmallisten vauvojen apuna.
Eli:
-kun alat syöttämään vauvaa (maidolla), ota kellosta aikaa ja imetä/syötä 3minuuttia. Tämä on tärkeä. Ei yhtään enempää!
-lopeta syöttäminen (vauva protestoi kyllä) ja RÖYHTÄYTÄ! Odota se röyhtäys vaikka kestäisi.
-jatka syöttämistä niin, että vauvan massu on täynnä.
Tämä perustuu siihen, että vaavelin maasu ja suolisto on tosi pieni. Maito piimii noin 3 minuutissa mahaa ja sinne "alle" voi jäädä paljon ilmaa. Kun vauva röyhtäytetään 3 minuuttia syömisen aloittamisesta ei maito ehdi piimiä ja ilma pääsee pois.
En tiedä auttaako teidän tilanteeseen, mutta vähällä vaivallahan tuota kokeilee kotikonstina. Oikein paljon voimia!
Terkuin, viisaan isoäidin kasvatti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ihmetellä miten ennen äidit pärjäsi, kun vettä ei tullut hanasta vaan kaivosta hakea sankolla. Talo lämmittää puilla ja samalla karjaa hoidettu. Ei äitiyslomaa ollut ei. Pyykki pestiin käsin ja astiat myös.
Maalaistaloissa asui puoli sukua eli mummot ja vaarit hoiti. Tai piika. Tai sitten otettiin ulkopuolinen syytinkimummo.
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin vauvahieronnassa ja kahden käynnin jälkeen loppui huuto kuin seinään.
Tuo kannattaa. Rentouttaa vauvan, oppii itsekin niitä hierontaliikkeitä mitä vaipan vaihdon yhteydessä voi tehdä - ja ainakin mulla ihana hieroja hieroi vielä äidin jäykät hartiatkin. Ainakin meillä koliikki johti minun pinnan kiristymiseen ja vaikka en sitä muihin äyskinyt tunsi vauva varmaan stressini sydämen sykkeestä tms., tavallaan paha itseäänruokkiva kierre. Yritin rauhoittaa itseäni, vauvalla tuli parempia aikoja ja pikkuhiljaa tilanne alkoi rauhoittumaan.
Ei kun isin pitää tehdä vähän lisää töitä. Ja ehkä tämä nyt kurjuuttaan kerjäävä vauvansa itkettäjä sitä nimenomaan vaatii, jotta hulppeat kulissit ja elämäntyyli pysyy yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve vauva, en ole kymmeneen kuukauteen käynyt missään yksin
Et edes lenkillä?
Terve vauva täälläkin, 1v 2kk enkä ole käynyt missään yksin vauvan syntymän jälkeen. Ei ole tehnyt mieli tehdä mitään mihin en olisi voinut lasta ottaa mukaan. Minun vauvani on myöskin huono nukkumaan, ollut syntymästään asti. Yöllä herätään tunnin, kahden välein tissille. Kyllä sitä jaksaa kun on vähän niinku pakko.
Ei 1v 2 kk ole vauva, on jo taapero. Ja rintamaidosta voi ihan hyvin erottaa jo tuossa iässä, paranee ne unetkin kun ei käytä sinua tuttina. Olin jo töissä kun lapsi oli tuon ikäinen, ihan luontevasti luoppui imetys vuoden ikäisenä ilman itkuja.
En ole tuo aiempi vastaaja, mutta miksi se imetys pitää lopettaa heti, kun tulee se vuosi täyteen? Ehkä tuo aiempi vastaaja haluaa vielä imettää, vaikka siihen liittyisikin heräilyä.
Saa tietenkin. Mutta tässä ketjussa ap on jaksamisen rajoilla 3 kk vauvan kanssa, vähän epäreilua antaa ymmärtää, että samanlaisena jatkuu ilman parannusta vielä vuoden kun suurimmassa osassa perheitä vuotisen lapsen kanssa nukutaan jo suht hyvin. Jos haluaa imettää vielä sen jälkeenkin kun siitä ei ole lapselle minkäänlaista terveydellistä hyötyä (pikemminkin haittaa myrkkyjäämien vuoksi) niin saa mutta se ei ole pakko ja lapsi voi ihan hyvin luopua tuosta ilman draamaa. Saman läheisyyden voi lapselle antaa muutenkin.
No tää onkin uus juttu. Vai tulee rintamaidosta myrkkyä lapselle vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Minusta sen isukin pitäisi nyt ymmärtää, että hän on isä.
Tämä ei ole oikea aika tuupata lasta mummolaan tms. vaan isän pitäisi havahtua elämänsä prioriteetteihin.
Aina se nyt ei mene niin, että koko elämän voi laittaa pyörimään sen uuden tulokkaan ympärillä vaan tulokas tulee osaksi sitä perhettä. Ei niitä esikoisiakaan heitetä menemään (no osa kärrää tarhaan) kun vauva syntyy. Joskus on pakko panostaa töihin. Jos äiti saa avun vaikka maksettuna eikö tuokin OK?
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kaipaan omaa aikaa edes tunniksi tai kahdeksi. Nyt en ole jaksanut/uskaltanut jättää lasta yksin hetkeksikään, koska olen sairaalloisen väsynyt ja jäisin varmaankin auton alle ensitöikseni + maitoa on saatava hetkellä millä hyvänsä jopa tunnin välein, eikä miehenikään jaksa yksin hyssytellä. Hän on väsynyt sillä tekee usein 60-tuntisia työviikkoja, joihin kuuluu yöpäivystyksiä. Ap
Tunteesi ovat täysin normaaleja. Ennen kaikkea sinun pitäisi saada nukkua. Mielestäni miehesi pitäisi lyhentää työaikaansa tai jättää yöpäivystykset hetkeksi. Jos hän on lääkäri, niin se on täysin mahdollista eikä hänen uransa/opiskelunsa siitä ratkaisevasti kärsi. Jos on tuollainen tilanne perheessä niin täytyy priorisoida. Vauvan ja sinun terveys on tärkeintä. Anna miehen hoitaa kanniskelut aina kun vauva ei vaadi maitoa ja laita korvatulpat ja nuku. Sitten kun mies on kotona niin lähde vaikka puolen tunnin kävelylle yksin kun olet juuri syöttänyt vauvan. Tai yksin kauppaan. Jos mies ei ymmärrä asian vakavuutta niin voisiko äitisi, siskosi tai ystäväsi tulla teille vaikka yöksi tai voisitko mennä äitisi luo että sinulla olisi ainakin apukädet?
Muista, että tämä on ohimenevä vaihe. Pian kaikki on taas hyvin.
Älä valita. Kuka pakotti ylipäätään hankkimaan lapsen? Ja oletitko ihan itse että vanhemmuus on jotenkin helppoa tai kivaa? No, ehkä harkitset sitten vähän paremmin kannattaako se seuraava lapsi vääntää tähän maailmaan itkemään. Ja jos sinulla on nyt kurjaa vaikka tämän äitiyden itse valitsit, niin tuskin se lapsesikaan on onnellinen itkiessään keuhkojaan pihalle. Joten sinuna en kyllä valittaisi yhtään mitään!