Syy, miksi moni nainen haluaa korkeakoulutetun miehen...

Nosto

Vierailija kirjoitti:

No, aivan vastahan oli juttua, että Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa koulutetut naiset kelpuuttavat myös vähemmän koulutetun miehen. Joten miksi miehet eivät menisi "en saa naista, koska koulutuksen puute" -valittamisen sijasta etsimään naista vaikka Ruotsista? Jos sieltä joku kaunis ja hoikka nainen löytyisi, niin vieläkö senkin jälkeen tulisivat AV:lle valittamaan, että kun naiset täällä haluavat vain koulutetun miehen?

Olen korkeakoulutettu nainen, ja seurustelin joskus ruotsalaisen duunarin kanssa. Hän oli ylpeä ammattilainen ja hän oli ylpeä minusta. Kertaakaan en saanut kuulla vittuilua siitä, miten olen yhteiskunnan rahoilla hankkinut pilipali tutkinnon. Eikähän juuri tuo asenne-ero ratkaise.

Vierailija kirjoitti:

Ette te enää vanhempana sitten saa niitä koulutettuja ja varakkaita miehiä, vaikka kuinka olisitte itse akateemisia. Sitten kun perse leviää, niin ei paljon väitöskirjat auta, jos vaihtoehtona on nuorempi ja vähemmän koulutettu nainen. :)

Korkeasti koulutettujen naisten perseet eivät yleensä leviä. Poikkeuksia toki on, mutta ne tilastot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, aivan vastahan oli juttua, että Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa koulutetut naiset kelpuuttavat myös vähemmän koulutetun miehen. Joten miksi miehet eivät menisi "en saa naista, koska koulutuksen puute" -valittamisen sijasta etsimään naista vaikka Ruotsista? Jos sieltä joku kaunis ja hoikka nainen löytyisi, niin vieläkö senkin jälkeen tulisivat AV:lle valittamaan, että kun naiset täällä haluavat vain koulutetun miehen?

Olen korkeakoulutettu nainen, ja seurustelin joskus ruotsalaisen duunarin kanssa. Hän oli ylpeä ammattilainen ja hän oli ylpeä minusta. Kertaakaan en saanut kuulla vittuilua siitä, miten olen yhteiskunnan rahoilla hankkinut pilipali tutkinnon. Eikähän juuri tuo asenne-ero ratkaise.

Ongelma on sitten ennemmin matalasti koulutettujen asenteissa eikä korkeakoulutettujen naisten nirsoudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa.. Vai tälläinen tällä kertaa. Hyvä se on, että joillekkin kelpaa perus duunarikin. Mopoiän jälkeen ei montaa vuotta ole joutunut/saanut sinkkuna viettää. Mutta mutta, jos kriteeri on se, että täytyy olla pitkälle koulutettu. On aika turha nyyhkiä, jos ei unelmien toteuttajaa löydy. Jos taas koulutettu tarkoittaa insinöörejäkin, niin niitähän löytyy jokapaikasta. Eikö se ole muutenkin hiukan haaskausta. Käyt kouluja 12 vuotta ja heität uran sinne, että pyrit saamaan myös parisuhteen toimimaan.

Mitään vääräähän siinä ole. Jokainen tahtoo mitä haluaakaan, mutta jos tahdot jotain mitä on harvassa niin kannattaa tarttua jokaiseen pieneenkin mahdollisuuteen.

Olipa järkyttävä aivokaasu.

Eipä tässäkään ketjussa kukaan itke akateemisen miehen puutetta. Itse en ole sinkkuna aikuisiälläni ollut. Tohtori on aina ollut käsipuolessa niinkuin nytkin. Olen ollut kahdesti naimisissa. Molemmat liitot ovat olleet pitkäikäisiä ja onnellisia.

Mikään ei ole huvittavampaa (tai epämiellyttävämpää) kuin miehen ansioilla kehuskelu. Eikä ihmisen älykkyys tai fiksuus ole pelkästään tutkinnoista kiinni, täällä useampi yliopiston ovia aukoillut nainen sen ylimielisillä kommenteillaan osoittaa. t. nainen, (ja tutkinto on FT jottei joku luule ei-akateemisen kateellisiksi kommenteiksi, tämä syntyi myötähäpeästä)

Eikös amis voi olla pitkäjänteinen ja määrätietoinen? Ihan siinä missä paljon opiskellutkin. Kaikilla ei vaan mielenkiinto suuntaudu opiskeluun.

Oikea syy on kyllä korkeakoulututkinnon oletettu status-arvo. Naiset ovat erittäin koulutususkovaisia. Ja pätemisenhaluisia. Naisten maailmassa tutkinto on tärkeä juttu.

Ja naisille on tärkeää että pääsevät pätemään myös miehellään.

Naisen maailmassa vain koulutuksella pääsee sellaiselle palkalle, että elättää itsensä ja lapsensa säädyllisesti ja nälkää näkemättä, jos ei halua jäädä liittoon huonon miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kommentti tuli toiseen keskusteluun, mutta tiivistää hyvin sen, mitä itsekin ajattelen: korkeakoulutuksessa tärkeää ei ole palkka, vaan se, mitä korkeakoulutuksen suorittaminen ihmisestä kertoo. Tämä siis tiedoksi heille, jotka sanovat naisten olevan vain miesten rahojen perässä.

"Tällä palstalla miehet usein valittavat, kuinka naiselle koulutuksella on väliä ja sanovat rahan olevan aina syynä. Moni ammattikoulun tai amk:n käynyt tienaa yliopistotutkinnon suorittanutta paremmin (riippuu toki alasta), joten ei tässä aina siitä ole kyse. Itselle hyvin suoritettu korkeakoulutus ja panostus työelämään kertoo ennen kaikkea siitä, että ihmisellä on tavoitteellisuutta ja kykyä työskennellä pitkäjänteisesti tavoitteidensa eteen, vaikka välillä opiskelu/työ maistuisikin puulta. Tämä pitkäjänteisyys on tärkeä ominaisuus myös parisuhteessa, sillä jokaisessa parisuhteessa tulee hetkiä, jolloin suhde maistuu puulta ja silloin tarvitaan kykyä työskennellä yhdessä pariskuntana asian eteen ja nähdä kauemmaksi (sen sijaan, että ratkaisua lähdettäisiin hakemaan sivusuhteesta tai erosta).

T. Se 26-vuotias maisteri, joka tienaa kyllä omat rahansa eikä miehen palkalla ole väliä (mutta koulutuksella kylläkin tämän pitkäjänteisyyden vuoksi)"

Tarvittiin maisterin tasoinen nainen keksimään tällainen tekosyy. :D

Kiitos AP aloituksesta. Saan tästä voimaa ja uskoa eropäätökseen. Koulutustaustat ovat alkaneet vaikuttaa vuosien aikana arvomaailmoihimme. Tai ehkä ensimmäisten vuosien aikana en nähnyt niitä eroja näin selvästi

Vierailija kirjoitti:

Siis tässä keskustelussa aseteteaan nyt vastakkain yliopistokoulutys=älykäs, Ammattikoulun käynyt = tyhmä.

Sitähän tässä väännetään.

Ei vaan arvomaailmat ovat useimmiten erilaisia

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta tulee niin selväksi taas se, miksi koulutetun on parempi toisen koulutetun kanssa, tulotasosta riippumatta. En tiedä miksi, mutta ei-akateemiset tuntuvat suorastaan halveksivan akateemista koulutusta ja kaikkea mitä siihen liittyy, ja heidän täytyy päästä aika välillä kertomaan, miten turhia akateemiset ja heidän koulutuksensa on.

Omassa elämässäni tämä jotenkin korostuu. Olen kouluttautunut duunariperheestä, työläispaikkakunnalta, suvun ensimmäiseksi ajateemisesti koulutetuksi. Palasin töihin hyvään virkaan, ja olen työyhteisössäni korkeimmin koulutettu. En ole esimiesasemassa, vaan asiantuntija.

Olen jatkuvasti pienen pilkan aihe ja kohde akateemisuuteni vuoksi, ja jopa esimieheni minun kuulteni aina välillä julkisesti kommentoi, miten epäkäytännöllisiä ja turhia kaikki akateemiset ovat, ja miten käytännön koulutus on se oikea jolla hommat hoituu. En tiedä mitään muuta ihmisryhmää siellä, jota niin avoimesti pilkattaisiin.

Olin naimisissa tekun käyneen miehen kanssa, joka suhtautui lähes vihamielisesti kaikkiin opiskelukavereihini, heidän juttuihinsa ja puhetapaansa, ja halveksi kaikkea koulutuksen tuomaa minussa ja heissä, sen sijaan koulutuksen tuoma tulotaso ja status kelpasi hänelle kyllä.

En oikeastaan voi päätellä muuta, kun että se on joko luokkavihaa, tai sekoitus huonoa itsetuntoa ja kateutta. Mutta ei kukaan sellaisen kanssa jaksa olla parisuhteessa, kukaan ei halua että puoliso halveksii kaikkea sitä mitä varten itse on tehnyt niin kovin töitä.

Samankaltaisia kokemuksia duunarimiehen kavereiden ja vanhempien seurassa. Olen itse akateeminen ja vanhempani ovat korkeastikouluttautuneita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, aivan vastahan oli juttua, että Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa koulutetut naiset kelpuuttavat myös vähemmän koulutetun miehen. Joten miksi miehet eivät menisi "en saa naista, koska koulutuksen puute" -valittamisen sijasta etsimään naista vaikka Ruotsista? Jos sieltä joku kaunis ja hoikka nainen löytyisi, niin vieläkö senkin jälkeen tulisivat AV:lle valittamaan, että kun naiset täällä haluavat vain koulutetun miehen?

Olen korkeakoulutettu nainen, ja seurustelin joskus ruotsalaisen duunarin kanssa. Hän oli ylpeä ammattilainen ja hän oli ylpeä minusta. Kertaakaan en saanut kuulla vittuilua siitä, miten olen yhteiskunnan rahoilla hankkinut pilipali tutkinnon. Eikähän juuri tuo asenne-ero ratkaise.

Asenne on oleellinen osa suhteen toimivuutta

Juu ja sen takia juuri nainen yleensä ottaa eron miehestä~4 kymppisenä. Mikä logiikka ja ei ainakaan tilannetaju tunnu toimivan.

Raha ratkaisee ja joillekin status ja julkisuus

mies51v

Pitkäjänteisyys kertoo pitkäjänteisyydestä. 

Toisilla pitkäjänteisyys kohdistuu eri asioihin kuin toisilla.

Deittisovelluksia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan, että sinne voisi koulutuskohtaan laittaa vaikka, että "100 kansalaisopiston kurssia ja stipendi" tai jotain muuta kuin onko maisteri vai peruskoulun käynyt jos siis nimenomaan nuo koulujutut ovat tärkeitä.

Tieto on tietoa ja taito on taitoa riippumatta siitä minkä nimisessä rakennuksessa tai oppilaitoksen alaisuudessa sitä oikein saa. 

Kun esim.minä teen monta vuotta putkeen jotain vapaaehtoistyötä rikosuhrien, skitsofreenikkojen, masentuneiden yms. kanssa, niin en saa yhtään tutkintoa enkä opintopisteitä enää koulutuksen jälkeen, mutta aina siinä työn ohella tulee lueskeltua jotain uutta asiakkaiden ongelmista ja se on myös kehittymistä ja tietoa. Pitäisikö tällaisen ihmisen kuitenkin hommata kylkeen nimenomaan juuri tutkintoja, jotta työ olisi arvostettavaa? 

En pidä korkeakoulutusta ehdottomana vaatimuksena, mutta en vain viehäty yksinkertaisista tollukoista. Oikeastaan ihan sama mikä koulutuspohja miehellä on, jos on muutoin tyhmä ja yksinkertainen kuin saapas, niin en vain kykene kiinnostumaan.

Vierailija kirjoitti:

Nuo ongelmaiset ja jopa syrjäytyneet yliopisto-opiskelijat ja maisterit ovat usein sinkkuja. Miksi he eivät kelpaa naisille kun pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta heiltä kyllä löytyy?

Pahasti mielenterveysongelmaiset tuskin ovat saaneet edes yliopistotutkintoa valmiiksi, eivätkä he pysty normaaliin parisuhteeseen, koska eivät pysty huolehtimaan itsestään. Mielenterveysongelmaiset eivät ole koskaan haluttuja kumppaneita. Mutta täytyy olla aika hullu mies, jos ei tutkinnon suorittaneena löydy puolisoa Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Oikea syy on kyllä korkeakoulututkinnon oletettu status-arvo. Naiset ovat erittäin koulutususkovaisia. Ja pätemisenhaluisia. Naisten maailmassa tutkinto on tärkeä juttu.

Ja naisille on tärkeää että pääsevät pätemään myös miehellään.

Maisterismiehenä useimmat kaverini ovat opiskelleet ja valmistuneet yliopistosta, mutta osaan tulla toimeen myös hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Akateeminen tutkinto ja etenkin sitä edeltänyt monivuotinen yliopistoopiskelu tarjoaa sekä miehille että naisille yhteisen kokemuspohjan, johon kuuluvat tentit, seminaarit, gradu, kuppilakeskustelut, liikuntapäivät ja muu yhteinen tekeminen sekä muuttaminen pois kotoa omaan asuntoon. Tietyssä mielessä se opiskeluaika voi yhdistää miehiä ja naisia enemmän kuin vaikkapa armeijan käyminen, etenkin kun ihmiset ovat toisistaan riippumatta hakeutuneet samalla alalle opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo ongelmaiset ja jopa syrjäytyneet yliopisto-opiskelijat ja maisterit ovat usein sinkkuja. Miksi he eivät kelpaa naisille kun pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta heiltä kyllä löytyy?

Pahasti mielenterveysongelmaiset tuskin ovat saaneet edes yliopistotutkintoa valmiiksi, eivätkä he pysty normaaliin parisuhteeseen, koska eivät pysty huolehtimaan itsestään. Mielenterveysongelmaiset eivät ole koskaan haluttuja kumppaneita. Mutta täytyy olla aika hullu mies, jos ei tutkinnon suorittaneena löydy puolisoa Suomessa.

Tjaa, ei siihen tarvita hulluutta vaan riittävästi viinaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kommentti tuli toiseen keskusteluun, mutta tiivistää hyvin sen, mitä itsekin ajattelen: korkeakoulutuksessa tärkeää ei ole palkka, vaan se, mitä korkeakoulutuksen suorittaminen ihmisestä kertoo. Tämä siis tiedoksi heille, jotka sanovat naisten olevan vain miesten rahojen perässä.

"Tällä palstalla miehet usein valittavat, kuinka naiselle koulutuksella on väliä ja sanovat rahan olevan aina syynä. Moni ammattikoulun tai amk:n käynyt tienaa yliopistotutkinnon suorittanutta paremmin (riippuu toki alasta), joten ei tässä aina siitä ole kyse. Itselle hyvin suoritettu korkeakoulutus ja panostus työelämään kertoo ennen kaikkea siitä, että ihmisellä on tavoitteellisuutta ja kykyä työskennellä pitkäjänteisesti tavoitteidensa eteen, vaikka välillä opiskelu/työ maistuisikin puulta. Tämä pitkäjänteisyys on tärkeä ominaisuus myös parisuhteessa, sillä jokaisessa parisuhteessa tulee hetkiä, jolloin suhde maistuu puulta ja silloin tarvitaan kykyä työskennellä yhdessä pariskuntana asian eteen ja nähdä kauemmaksi (sen sijaan, että ratkaisua lähdettäisiin hakemaan sivusuhteesta tai erosta).

T. Se 26-vuotias maisteri, joka tienaa kyllä omat rahansa eikä miehen palkalla ole väliä (mutta koulutuksella kylläkin tämän pitkäjänteisyyden vuoksi)"

Tarvittiin maisterin tasoinen nainen keksimään tällainen tekosyy. :D

Ongelma ei ole edes tekosyiden keksiminen, vaan se, että miksi naisten pitää aina tuntea syyllisyyttä kaikesta? Jos otat miehen rahan takia, niin sitten otat. Miksi välität siitä, mitä muut sanovat?