Miksi on niin tärkeää että mies maksaa treffeillä?

Kai nyt jotkut pienet jutut mies voikin maksaa esim alle 15e/hlö ensitreffeillä mutta ei nyt välttämättä mitään ravintola illallista 50-70€/hlö ja varsinkin kun on mahdollisuus että mitään toisia treffejä tai mitään muutakaan ei ole tulossa.

Myös loisia ja hyväksikäyttöä on puolin ja toisin.

Kaikki tapauskohtaisia tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

numero 18, entä jos nainen tahtoo miehen kanssa treffeille? Onko mies tehnyt vaikutuksen naiseen ja naisen pitää tarjota eli tehdä mieheen vaikutus?

Mies on tehnyt tässä tapauksessa vaikutuksen, mutta miehen innostuksen taso kertoo, miten paljon myös nainen on tehnyt vaikutuksen mieheen. Jos mies suostuu kuola valuen, ei naisen ole syytä kauneutensa lisäksi tarjota miehelle vielä kahviakin!

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole tuota mieltä. Jos toisen kanssa suostutaan treffeille niin silloin kiinnostutaan siitä ihmisestä eikä odoteta että maksetaan seurasta. En kuitenkaan ajattele olevani niin upea että ajasta kanssani kuuluu maksaa. Jos pidän ihmisestä niin mulle on se ja sama maksoiko hän vai ei.

Luithan viestini loppuun? En minäkään todennäköisesti antaisi miehen tarjota minulle, mutta arvostaisin sitä että mies tarjoutuu maksamaan, koska silloin tiedän että hän haluaa tehdä minuun vaikutuksen ja pitää minua arvossa, vaikkakin toki vain esineellisessä, koska olen nainen. Toki voisin tietää sen arvostuksen muutenkin miehen aiemmasta käytöksestä päätellen, tarjoaminen on vain yksi tapa näyttää se.

Eli miehen on kohteliasta tarjoutua, kuten naisen on kohteliasta kieltäytyä kyseisestä eleestä. Jos mies ei yrittäisi tarjota, nainen ei pääsisi edes näyttämään "mikä on naisiaan", kun taas mies näyttäytyisi epäkohteliaana, "että minähän en naisten oikkuihin suostu", pihiltä tms. Mies voi tavallaan testata naista tarjoutumalla maksamaan

Se kokonaisuuden kuulostamaan siltä, että on positiivista naisenkin kannalta että mies esineellistää naista rahalla ostettavaksi hyödykkeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä, ja kyllä menneisyydessäkin miehetkin kyllä joutuvat laittautumaan treffeille.

Miksi naisille pitäisi maksaa seurasta? Tiedäthän, että sille on toinenkin ilmaus treffien lisäksi?

Naisten laittautuminen kestää pidempään. Jos pääset joskus naimisiin, niin tämäkin selviää sinulle moneen kertaan, kun odotat juhlieen lähtiessä vaimoa, joka puunaa itseään loputtomiin.

Jos kahvikupin hinta on sinulle kynnyskysymys, niin voit pyytää naisen vaikka kävelylle.

Nämä nykyiset kahvikuppivänkäämiset tuntuvat aivan käsittämättömiltä, kun muistelen ensimmäisiä treffejäni nykyisen mieheni kanssa. Olimme a la carte -ravintolassa ja söimme pidemmän kaavan mukaan, eikä mies tehnyt maksamisesta minkäänlaista numeroa.

Mutta sinä olisit tehnyt asiasta numeron jos mies olisi maksanut vain osansa?

Tai ainakaan et olisi päätynyt yhteen miehesi kanssa vaan etsinyt toisen joka maksaisi seurastasi tarpeeksi.

Kannattaa jättää maksamatta. Hyvä testi.

Jos suhde kaatuu tähän nyppylään, niin vetovoima ei ollut kummoinen. Salille mars.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein käytte treffeillä, kun 2euron kahvin tarjoaminen on noin suuri juttu?

Vai onko kyse piheydestä tai köyhyydestä?

Kysytkö tätä miehiltä vai naisilta? ;-)

Vierailija kirjoitti:

"Meuhkataan tasa-arvosta?" Jos asenne on tuo niin sinun perusteluitasi ei jaksa lukea saati vastata kysymyksiisi. Pidätkö äänioikeutta, vapautta, väkivallattomuutta, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsenäisyyttä hössötyksenä?

Kahvin maksaminen menee hienosti oikeudenmukaisuuden alle. Eli olet itsekin sitä mieltä, että se joka kahvin juo, myös maksaa sen.

Ne miehet maksakoon jotka haluavat tukea rusinat pullasta -tasa-arvoa, tai näkevät järkeväksi panostaa rahaa siltä varalta että kyseessä on lompakkoloinen joka lämpeää kun pääsee kiinnittymään isäntäolioon.

Itse olen varsin hyvin onnistunut treffailemaan sellaisia naisia joiden kanssa näkemykset menevät tuon osalta yksiin. Parisuhteessa en näe mukavaksi laskea että kumpi käyttää enemmän rahaa, eikä yhdelläkään kumppanillani ole ollut yhtä suuret taloudelliset resurssit kuin millaiset itselleni ovat lähinnä onnekkaasti koituneet - mutta treffit ovat totaalisen eri asia.

Kerran on neiti selvästi ollut närkästynyt, kun en tarjoutunut maksamaan hänenkin osuuttaan tai vain tehnyt sitä. Tuossa kohtaa totesin hänelle että tuskin meidän kannattaa edes samaan pöytään istua, koska varmaankaan kumpikaan ei uutta tapaamista toivo.

M38

Vierailija kirjoitti:

Tahtoisin siis kuulla mielipiteitä ja perusteluja, että miksi juuri miehen on maksettava vaikka muuten kannatetaan tasa-arvoa. Idean sain tuosta 'mies ei tarjonnut edes kahvikupillista'-ketjusta.

Olen periaatteessa täysin samaa mieltä, mutta minuun kai nuo iänaikaiset mallit ovat sen verran vaikuttaneet, että tunnetasolla tuntuisi hyvältä, jos mies tarjoaisi treffeillä. Ymmärrän täysin, että tämä on väärin, mutta en voi tunnereaktiotani niin helpolla muuttaa.

(Tämä on täysin teoreettista koska olen naimisissa ja aion pysyäkin, ja liitossamme maksamme kaiken puoliksi ja on omat rahat, ja mies on ollut hoitovapaalla jolloin maksoin kaiken, tämä tunne koskee vain noita treffitilanteita).

Minun treffiehdokas ei edes uskaltaudu kahveille.. Mitä pitäisi tehdä? Jättää se nöfnöf? Jos on vaan ujo tms.. Hmmmm

Vierailija kirjoitti:

Minun treffiehdokas ei edes uskaltaudu kahveille.. Mitä pitäisi tehdä? Jättää se nöfnöf? Jos on vaan ujo tms.. Hmmmm

Ehkä voitte seurustella vaan netissä, ikinä näkemättä ;)

Tai sitten tyypillä on jo paksu vaimo kotona ja etsii höynäytettävää... Jätä se nöfnöf..

Molemmat voivat tarjota vuorotellen.

Voi nuit auervaaroja

Vierailija kirjoitti:

Molemmat voivat tarjota vuorotellen.

Mutta mies ensin?

Miksi molemmat ei vaan maksaisi omiaan?

Ajattelen, siis en käy treffeillä. 

.

Koska se on normaali käytäntö ja pitäisin sitä jonkinlaisena mielenosoituksena, jos mies ei haluaisi maksaa treffeillä joille on minut pyytänyt (en itse pyydä ketään treffeille koskaan). Eli siis mies olisi ensin halunnut treffeille ja maksaa, mutta tapaamisen aikana kävisi selväksi ettei haluaisikaan minusta mitään enempää ja siksi minun pitäis maksaa omat juomani/ruokani. Tottakai maksaisin silmää räpäyttämättä ja hymyillen, mutta sen jälkeen en enää lähtisi ko. miehen kanssa mihinkään ellei sitten ihan kaverina.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä teidän kanssa 2 ja 3. Maksaminen on mukava ja kohtelias ele, ihan kuten oven avaaminenkin, mutta on hölmöä valittaa miten tahditonta oli kun toinen ei maksanut ja tehdä arvio kumppanista vain sen perusteella. Treffeille mennään tapaamaan kiinnostava ihminen eikä pitäisi keskittyä vain siihen saako ilmaisen kahvin vai ei.

ap

Minua ei ainakaan kiinnosta joku ilmainen kahvikupillinen (olen nytkin avoliitossamme pääasiallinen maksaja suuremman palkan takia), mutta se kertoo ihmisestä kaiken, jos oikeasti miettii sitä kahvikuppia "ilmaisena" kupillisena naiselle jota tämä ei ole "ansainnut". Tuollaisen miehen kanssa en voi koskaan ryhtyä suhteeseen koska olen täysin tuollaisen pihin vastakohta. Eli se kiinnostus loppuu siinä vaiheessa kun miehen mieleen juolahtaa ajatus että joku on liikenteessä ilmaisen kahden euron kahvin takia eikä siksi piruuttaankaan suostu sitä maksamaan vaikka kävelee kassalle edeltä. Ei kiinnosta tuollaisen kanssa edes kaveerata, kavereidenkin kesken tarjoamme aina toisillemme.

Feministi olen enkä oleta miehen maksavan treffeillä. En kieltäydykään jos haluaa maksaa. Itse tarjoudun aina tarjoamaan silloin, jos olen ehdottanut treffejä. Minusta jotain kahvikupillista on turha itkeä. En käy niin usein treffeillä, että menisin konkkaan vaikka tarjoaisin joka kerta miehelle.

Itse en miehenä alistu maksamaan kahveja! Jok'ikinen kerta olen laittanut ensitreffeillä naisen maksumieheksi lupaamalla kakkostreffeillä tarjoavani samppanjaa.