Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minä juoppo vai vaimo passiivinen...ero edessä?
11.02.2017 |
Mielipiteitä tarvitaan arvon AV-väki.
Puolisoni tekee vuorotyötä ja on useimmiten myös viikonlopun työssään.
Koko perheen pitää sitten elää mukana tavallaan tässä hänen työrytmissä. Ei suostu hankkimaan arkityötä.
Perjantaisin sitä itse lähtee vielä hyvällä mielellä töistä viikonloppua viettämään ,mutta kotona sitten odottaakin tämä rva apaatikko, joka ei edes muun perheen vuoksi voi edes yrittää kääntää fiilistään iloiseksi vaan ihan samalla apaattisella meiningillä menee kuin esim. maanantaisin. Parhaani teen, että lapsilla (9v&11v) olisi vkl jotakin arjesta poikkeavaa toimintaa niin, että lapsuudesta jäisi muutakin muistoa kodin tunnelmasta kuin se ainainen apaattisuus ja vanhempien töissä olo tai töihin valmistautuminen.
Sama ihminen ei ole liki 15 vuoteen halunnut lähteä ulos kahdestaan kanssani esim. ravintolaan, leffaan,syömään, matkalle tms. Ei suostu siihen, että alakoulu-ikäiset lapsemme menisivät yökylään tuttaville edes yhdeksi yöksi, jotta näin voisimme joskus viettää hetkisen aikaa kahdestaan. Siskonsa on tätä lasten yökyläilyä monesti ehdottanut meille, mutta vaimon kanta on ehdoton EI.
Hänelle tuntuu olevan ainoaa mielekästä tekemistä seurata tv:tä,leffoja tai lukea kirjoja itsekseen. Tuo onkin ainoa asia mitä voimme tehdä mielestään yhdessä, katsoa televisiota tai leffoja. Masentunut ei mielestään ole, ei vaan halua tehdä mitään muuta. Tätä on tälläisenä nyt jatkunut jo kolmisen vuotta. Vaimoni mielestä vain ja ainoastaan minussa on vikaa ja minä olen masentunut, alkoholiriippuvainen, liian sosiaalinen tai mitä milloinkin.
Olen itse kyllä niin masentunut tälläisestä parisuhteesta, että olen yrittänyt sitten itseäni piristää alkoholilla ja esim.puhumalla puhelimessa ystävieni kanssa. Tämäpä onkin ainoa "sosiaalinen" vapaa-ajan toimintani. Baariin tai muualle kun en voi lähteä ihmisiä tapaamaan, kun tietty pitää päivystää vkl kotona, jotta vaimo saa näin tehdä rauhassa töitä. Tämä alko/puhelin-toiminta on etäännyttänyt sitten meitä lisää...johtunee siitä, että hänen isänsä on ollut nuorempana jonkin sortin alkkis ja vaimoni on täten erittäin kielteinen alkoholia kohtaan. Hänen mukaansa minulla on alkoholiongelma, itse tiedän ettei ole, normaalin kumppanin kanssa ei tarvitsisi itseänsä viihdyttää juomilla tai niitä nautittaisiin sitten ainakin yhdessä.
Olisikohan viisasta vaan nyt luovuttaa, erota ja etsiä uutta elämäniloista kumppania? Vaimoni luulee, että missään nimessä halua erota hänestä ja siksi voi nakella niskojaan, pitää mykkäkoulua tai eristäytyä leffoihinsa lisää.
Todellisuudessa pelkään, että tapaan jonkun uuden positiivisen ihmisen, vaikka uutta en nyt etsi, ihastun ja siten haluankin erota pika,pikaa heti. Tuon jälkeen varmasti myöhäistä sitten muuttaa enää kenenkään tapojaan. Todella alttiina tuollaiseen uuteen kumppaniin väkisinkin olen, suhteessa kun ei ole nyt mitään normaalia suhteeseen kuuluvaa esim. seksielämää tms.
Minusta tulisi näin sitten uuden tavattuani se perheemme rikkoja joka lähti toisen matkaan. Appivanhempien eli lastemme isovanhempien silmissä olisin myös varmasti todella paha ihminen. Itselläni ei tulisi taloudellisia tai muutakaan vaikeuksia ero tilanteessa, vaimoni taas joutuisi elämään aika niukasti jotta pärjäisi omillaan, en tietenkään tuota hänelle toivoisi mutta noin se olisi. Lapsiemme huoltajuus mietityttää, itse pystyisin varmasti antamaan lapsillemme enemmän mutta vaimoni tuskin suostuisi siihen, että lapset asuisivat luonani.
Ideoita, lopun alkuako tämä on, erotako vain heti miten, puhuminen ei taida enää auttaa?
Kommentit (24)
Noin se varmaankin on. Jotenkin koen kuitenkin huonoa omaatuntoa jos otan eron, ja tosiaan mietyttää tuo, että MINÄ olen sitten se syyllinen avioeroon varmasti kaikkien mielestä. Kiitos rohkaisusta!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä tarvitse pikapikaa erota, vaikka löytäisitkin toisen.
Jos sinulla olisi toinen nainen, ehkä olisitte lopulta kumpikin onnellisempia. Tosin tämä toinen nainen ehkä ei.
Olen itse kotona möllöttävä epäsosiaalinen vaimo, ja sallisin miehelleni toisen naisen. Avioliitto ei ole syy roikottaa toista onnettomana.
Vierailija kirjoitti:
Jos haet lohtua alkoholista, olet juoppo.
En varsinaisesti lohtua, ennemmin ajanviete.
Ap
Tai sitten sinä OLET juoppo ja vaimosi on sen takia mieluummin vkonloput töissä (et voi kännätä perjantaista sunnuntaihin kun olet vastuussa lapsista). Juopon kanssa ei ole mikään ilo tehdä kahdenkeskisiä reissujakaan, olisiko siinä syy ettei lähde? Humalaisen kanssa on helppo harrastaa tv katsomista koska silloin se on ehkä hiljaa eikä sen kanssa tarvi kommunikoida... Ja jos on kovin humalahakuinen ja nolo tyyppi niin ei sellaisen kanssa voi lähteä edes tansseihin.
Oletko miettinyt tältä kannalta? Ei vaimosi turhaan sinua juopoksi nimittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde. Teet onnelliseksi vähintään itsesi, luultavasti myös lapsesi. Jäämällä et ketään.
Miten paljon sinä juot? Jos kaljapullo aukeaa heti, kun tulet töistä kotiin, niin en ihmettele, jos se vaimoa alkaa nyppiä. Pelkääkö vaimosi, että jos lapset ovat pois kotoa, se tarkoittaa sinulle juomista sammumispisteeseen? Onko teillä joskus ollut noin? Millainen olet humalassa, ärsyynnytkö hetkessä vai herätätkö vaimon aamuyöstä juttelemaan samoista asioista vuodesta toiseen.
En kettuile millään tavoin, mutta tuollaisesta, omasta mielestään kohtuukäyttäjästä, on kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten kysymys: oletko koskaan sopivana hetkenä avannut tunteitasi/tilannetta tuolla tavoin, mitä kirjoitit? Oletko sanonut, että et ole onnellinen? Oletko sanonut, mitä kaipaat? Jos olet ja monesti, niin ei eron pitäisi tulla yllätyksenä. Ja, jos taas et ole, niin pitäisikö? Pitäisikö antaa toiselle mahdollisuus muuttaa tapojaan?
Kuulostaa pelottavan tutulta. Minä teen vuorotyötä, lapsia on kolme, mies usein retkahtaa juomaan. Mutta meillä mies pakenee peli maailmaan, pois vastuuta pakoon. On fyysisesti läsnä, muttei henkisesti. Arkena pelaa melkein 10 tuntia, vkl enemmän..
Koska on oikea aika nostaa kytkintä, ilman että lapset kärsii? perheen maksavana osapuolena tiedän miehen talouden kaatuvan elatusmaksuihin. Hän on osallistuva isä aina silloin kun ei pelaa ja siksi tahtoisin vielä sinnitellä.
Asia vain ahdistaa ja ajaa meitä erilleen. Lapsista huomaa jo isän kaipuun ja läsnäolon puutteen. Varsinkin pojalla on vaikeaa. En vain tiedä, milloin on oikea aika antaa periksi! Tiedän olevani onnellisempi yksin lasten kanssa, kun ei tarvitse murehtia miten kotona menee kun olen töissä. Yksinhuoltajana voisin luopua isosta talosta ja muuttaa vaikka halvempaan rivitaloon. Silloin riittäisi päivätyö. Mutta ero rikkoo miehen psyykkeen lopullisesti ja sitä en tahdo..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haet lohtua alkoholista, olet juoppo.
En varsinaisesti lohtua, ennemmin ajanviete.
Ap
"Yritän itseäni piristää alkoholilla", aka haet lohtua. Juoppo mikä juoppo. Jos vaimollasi on taustalla alkoholisti vanhempi, ei ihme että on penseä.
Yhteishuoltajuus ja viikko-viikko-systeemi? Tosi kurjaa sinulle ja lapsille tuollainen. Toivottavasti löydät joskus jonkun paremman kumppanin. Lopeta se juopottelu kotona, että vaimosi ei saa tekosyytä yrittää rajoittaa tapaamisoikeuksiasi, jos ja kun eroatte. Jos lapset itse haluavat mennä yökylään, niin annat luvan ja asia on sillä selvä. Sanot vaimollesi napakasti takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko istua vaimosi kanssa pöydän ääreen ja sanoa suoraan, että suhteenne on kuin puoli tutuilla kämppiksillä, ei edes kämppä kavereina, kun vaimo ei tunnu seurassasi viihtyvän. Että olisiko mahdollista laittaa ne lapset yökylään viikonlopuksi ja katsoa, olisiko yhteinen ajanvietto asioita korjaava, löytyykö vielä kipinää? Jos vaimosi suhtautuu niskoja nakkelen ja sinua syyllistäen, niin ero on todennäköisemmin paikallaan.
Mutta kannattaa edes koettaa saada vaimo avaamaan silmänsä, ennen kun on liian myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten paljon sinä juot? Jos kaljapullo aukeaa heti, kun tulet töistä kotiin, niin en ihmettele, jos se vaimoa alkaa nyppiä. Pelkääkö vaimosi, että jos lapset ovat pois kotoa, se tarkoittaa sinulle juomista sammumispisteeseen? Onko teillä joskus ollut noin? Millainen olet humalassa, ärsyynnytkö hetkessä vai herätätkö vaimon aamuyöstä juttelemaan samoista asioista vuodesta toiseen.
En kettuile millään tavoin, mutta tuollaisesta, omasta mielestään kohtuukäyttäjästä, on kokemusta.
Kaljapullot ei aukeile. Kun juon, juon punaviiniä lasin tai kaksi, pullo riittää myös viikon tai kaksi. Eli kyllä aika pienellä kulutuksella mennään ja humalassa en ollut sitten teinivuosien. Täytynee lopettaa koko maistelu, eipä tule siitä ainakaan numeroa jos huoltajuudesta aletaan puhumaan.
Symppaan vaimoasi, koska aluksi katsoin, että onko mun mies kirjottanu tän aloituksen. Kyllä voi ketuttaa tulla viikonloppuna töistä kun äijä vaan tissuttelee. Mitään ei tosiaan huvita kahdestaan tehdä kun kaikkeen liittyisi alkoholi. Meidän tapauksessa luulen kyllä olevani itse se aktiivisempi eron suunnittelija.
Naisena olen sitä mieltä että vaimosi on vakavasti rikkonut avioliittosopimustanne!
Sinä olet uhri, et syyllinen millään lailla. Hän tehtailee haukkumasyitä sinulle vain jotta hän itse vapautuisi niistä. Hän kokee luultavasti olevansa oikeutettu omaan käytökseensä.
Suosittelen lämpimästi että lähdet vetämään. Lapsia ei kannata ajatella tässä vaiheessa, koska eron aikana ei yleensä ymmärretä että lapset voivat paremmin kun vanhemmat ovat eronneet, etenkin jos vanhemmat eivät ole normaalissa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Sinun onnesi on tärkein, kun sinä olet onnellinen ovat myös lapsesi onnellisia. Avioliitossa se ei onnistu kun vaimosi myrkyttää ilmapiirin ja tappaa kaiken positiivisen.
Olen tavannut vaimosi kaltaisia naisia useammankin, yhteistä heille on se että he välttävät miestensä seuraa, puhuvat miehistään pahaa miesten selän takana ja esittävät olevansa marttyyriuhreja.
Kun miehet ovat löytäneet elämänsä rakkauden, vaimot miettivät hetken aikaa mikä mieheen on mennyt mutteivät kiinnitä siihen enempää huomiota, heitä kun ei kiinnosta eivätkä he usko kenenkään muun naisen kiinnostuvan heidän miehestään.
Järkytys tulee kun mies päättää avioliiton ja muuttaa omilleen. Eivät vieläkään suostu myöntämään että heissä olisi mitään vikaa. He eivät rakasta miestään, mutta haluavat miehen takaisin kotiin ja syyllistävät miestä vieläkin enemmän. Kun heille selviää että mies ei tule takaisin he romahtavat, käyvät terapiassa ja tansseissa ja yrittävät löytää itselleen toisen miehen. Mutta hapannaamoina markkinat on suljettu heiltä. Heistä tulee katkeria, valittavia ja jopa ilkeitä, edes ystävät eivät jaksa olla niiden kanssa.
Mutta miehet voivat paremmin kuin koskaan. Lapset ovat iloisia ja miehillä on nainen joka todella rakastaa miestä, hellii ja huomioi ja pyrkii kaikin tavoin pitämään miestä hyvänä. Kestävät jopa eksän jatkuvat yritykset katkaista suhde.
Lähde hyvän sään aikana. Vaimo ei tule muuttumaan, ainakaan sinun takiasi. Ja nurkan takana odottaa aina säteilevä ja iloinen nainen joka haluaa vain ja ainoastaan rakastaa sinua ja lapsiasi.
Lupaan että kaikki järjestyy jos uskallat hypätä tuntemattomaan, pois ahdistavasta ja myrkyllisestä liitosta jossa kärsii sekä sinä että teidän ihanat lapsenne.
Voimia ja paljon rakkautta xxxxxxx
Joo vielä kerran, ei alkoholiongelmaa, niin kuin monen kommentoijan miehellä tuntuu olevan. Yksin juominen, sanottakoon nyt sitten tissuttelu vaan tuntuu itsestäkin aika epätoivoiselta touhulta. Mieluiten joisin jos juon ihan kumppanin kanssa sen lasin pari. Olen terveyteni ja asiani kunnolla hoitava mies. Keittiönpöydän ääressä on koitettu joskus ratkoa suhdeasiaa tuloksetta. Ehkä huomenna vaan täräytän asian hänelle suoraan, en jatka enää näin ja en jaksa uskoa, että muuttuu enää mikään, nyt yötä vasten en enää viitsi. Pakko uskoa, että tosi rakkaus vielä odottaa jossakin.
Omituista pihtaamista täälläkin. Vapaata on maaliskuun alkuun että voisin hakea kaljaa niin onpahan jotain hupia. Jos ei halua niin voisi kuitenkin hoidella. En ala vonkumaan, jos ei pelkkä ehdotus riitä niin ei sitten.
Siinähän on kätevä suunnitelma että ottaisi tänään kaljaa ja huomenna omassa rauhassa viihtyisi pornon parissa.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä sun on lähdettävä tuosta pikimmiten, elämä on lyhyt. Nahjus
ämmä EI tule tuosta muuttumaan (sori suorapuheisuuteni...)