Lue keskustelun säännöt.
tositarinoita kilttimiehen surullisista baariseikkailuista
11.02.2017 |
Masentaa tuo toisen ketjun kilttimiehiä syyllistävä kommentointi. Tässä tulee nyt tositarinaa, toivottavasti se avartaa ymmärrystänne.
Olin ehkä 24-vuotias. Olin tuskaillut yksinäisyyden kanssa pitkään, nettideittailu turhautti, koska en saanut naisia treffeille, kyselin nettipalstalta mitä tehdä. Siellä neuvottiin menemään baariin, joten rohkaistuin kesälomalla kokeilemaan. Mulla ei ollut kavereita, joten yksin meneminen oli ainoa vaihtoehto. Muutaman ekan kerran kävi, että kävelin vain kaupungilla, enkä uskaltanut minnekään, isokokoiset portsarit olivat pelottavan oloisia.
Aloin käymään baareissa ensin alkuillasta rauhallisempaan aikaan, jotta saisin tottumusta ja lopulta uskaltaudun yökerhoon, melkoisessa paniikissa. En ollut koskaan pitänyt juomisesta, joten menin sinne selvin päin, ostin kokiksen ja siemailin siitä illan aikana.
Siellä oli aivan erilaista kun olin netin palstoilta lukenut. Miehet ja naiset omissa porukoissa. Olisin saattanut rohkaistua lähestymäänkin jotakuta, jos olisin nähnyt miten muut miehet sen tekevät, mutta mitään sellaista ei tapahtunut. Yritin katsekontaktia naisten kanssa, he eivät olleet huomaavinaankaan. Tyypit näyttivät tuntevan toisensa entuudestaan. Illan aikana ehkä vain kerran näin kun pari hyvännäköistä, raamikasta miestä yritti lähestyä naisparia, näin vain naisten ravistelevan päätään ja miehet palasivat omaan pöytäänsä. Ehkä oli liian aikaista, porukka ei ollut vielä tarpeeksi humalassa?
Kokeilin seuraavina viikonloppuina tulla aina vain myöhemmin, vaihtelin paikkoja, (en pystynyt olemaan niissä kovin pitkään), mutta ei, mitään halua uusiin ihmisiin tutustumisesta en havainnut, miehillä vähän yritystä, naisilla ei senkään vertaa. Naiset pysyivät tiivisti kavereidensa seurassa, eivät antaneet mitään tilaisuutta, ei elettäkään, miehen lähestyä, ujoja vilkaisuja miesten suuntaan joskus harvoin, ei edes niiden komeimpien. Miten ihmeessä tällaisessa ympäristössä naisiin tutustuu? Ja se kamala meteli, se hermoja koetteleva musiikin jumputus, miten siellä voi keskustella? Hauskaa pitämään? Roskaa.
Joissain yökerhoissa, tanssilattian ympärille on laitettu kaide, jonka ääreen miehet asettuu, kun naiset menevät muka hauskaa pitämään, tosiasiassa esittelemään sinne paikkojaan, kiemurtelemaan ja tekemään niitä panemisliikkeitään. Ehkä se hauskuus naisilla on miesten huomion saaminen, katseen kohteena oleminen, kiusaaminen. Mutta tuohon se sitten useimmiten jääkin. Naiset ei uskaltaudu sen pitemmälle.
(Jatkuu kommenteissa)
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Olisin halunnut lukea tässä ruoanlaiton lomassa jonkin kilttimies/jännis eroottistraagisen novellin.
Halusit vain lukea jännämiehen pakaroista eikä karumpi kilttimiehen elämänkokemus kiinnosta?
Ei mutta onhan se niin että jutun kliimaksi on kun jänniksen karvainen perse nousee ylös ja alas. ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on just täysin samanlaista naisillekin. Minä en lähes ikinä tutustunut keneenkään mieheen baarissa.
Muutos tuli, kun aloin tehdä itse aloitteita miehille. Mitenkö uskalsin mennä yksin juttelemaan johonkin miesporukkaan? One word: feissaus!
Työskentelin kesätöissä yhden kesän feissarina. Aloitin ujona ja lopetin paatuneena vieraille juttelijana. Kun joka päivä päivästä toiseen aamusta iltaan menet pysäyttämään ventovieraan ihmisen kadulla ja juttelet sille, niin pystyt sen jälkeen mihin vain.
Suosittelen kaikille, jotka ovat sosiaalisesti yhtä käsiä vieraiden ihmisten kanssa kuin mä olin.
Nais-feissareille vastataan kiltisti ja jutellaan mielellään, (=erityisesti jos on nätti tapaus kyseessä).
Mies-feissareille usein haistatellaan avoimesti ja käsketään painua v*ttuun, en usko että ujolle tuollainen haistattelu sopii muuhun kuin paniikkihäiriön hankintaan.
Missasit pointin täydellisesti. Yhtä paljon naisfeissari kohtaa torjuntaa. Se on juuri se opetus tuossa, että rohkaistuu ja karaistuu konktaktiin vieraiden kanssa rutiininomaisesti eikä mikään torjunta ja haistattelu tunnu siksi miltään enää. Pystyy mihin vain.
Vierailija kirjoitti:
Se on just täysin samanlaista naisillekin. Minä en lähes ikinä tutustunut keneenkään mieheen baarissa.
Muutos tuli, kun aloin tehdä itse aloitteita miehille. Mitenkö uskalsin mennä yksin juttelemaan johonkin miesporukkaan? One word: feissaus!
Työskentelin kesätöissä yhden kesän feissarina. Aloitin ujona ja lopetin paatuneena vieraille juttelijana. Kun joka päivä päivästä toiseen aamusta iltaan menet pysäyttämään ventovieraan ihmisen kadulla ja juttelet sille, niin pystyt sen jälkeen mihin vain.
Suosittelen kaikille, jotka ovat sosiaalisesti yhtä käsiä vieraiden ihmisten kanssa kuin mä olin.
Luitko edes tarinaa? Siinähän alottajan havainnoimat miehet olivat lähestyneet naisia ja lähetetty takaisin. Ei, se ei tosiaan ole täysin samanlaista naisille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on just täysin samanlaista naisillekin. Minä en lähes ikinä tutustunut keneenkään mieheen baarissa.
Muutos tuli, kun aloin tehdä itse aloitteita miehille. Mitenkö uskalsin mennä yksin juttelemaan johonkin miesporukkaan? One word: feissaus!
Työskentelin kesätöissä yhden kesän feissarina. Aloitin ujona ja lopetin paatuneena vieraille juttelijana. Kun joka päivä päivästä toiseen aamusta iltaan menet pysäyttämään ventovieraan ihmisen kadulla ja juttelet sille, niin pystyt sen jälkeen mihin vain.
Suosittelen kaikille, jotka ovat sosiaalisesti yhtä käsiä vieraiden ihmisten kanssa kuin mä olin.
Nais-feissareille vastataan kiltisti ja jutellaan mielellään, (=erityisesti jos on nätti tapaus kyseessä).
Mies-feissareille usein haistatellaan avoimesti ja käsketään painua v*ttuun, en usko että ujolle tuollainen haistattelu sopii muuhun kuin paniikkihäiriön hankintaan.
.. Yhtä paljon naisfeissari kohtaa torjuntaa..
No ei todellakaan kohtaa.. tämäkin pitäisi ilmeisesti kuvata ja erikseen todistaa teille naisille että uskoisitte
Naista kannattaa lähestyä silloin kun hän on yksin eikä kavereita lähellä. Ja baari ei ole paras mahdollinen. Omat suhteet alkaneet jostain parin sanan vaihdosta ruokakaupassa, taksijonossa ja punttisalilla. Nainen voi silloin olla omaitsensä eikä häntä häiritse kavereiden mielipiteet. Nainen ei tykkää olla julkisissa paikoissa yksin, joten random tuttavuuskin kelpaa paremmin kuin yksin olo. Tuttavallinen, mutta ei tyrkyttävä lähestyminen parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele tanssimaan ja sitten lavoille.
Ensin vaikka naistentansseihin jos ujous vaivaa.Olen vuosikymmeniä seurannut kuinka naiset taistelevat jopa vanhoista vaareista jos nämä vain hallitsevat sulavan tanssitaidon. Siinä ei paina edes karu ulkonäkö ja jopa nuoret tytöt ovat kiinnostuneita. On myös paljon helpompaa yrittää tutustua lähemmin kun daami on tiiviissä syliotteessa. Varo vain että et pilaa tunnelmaa puhumalla liikaa, kyllä kehonkieli kertoo missä mennään.
Monilla lavoilla on nykyään myös anniskeluoikeudet joten sen rohkaisuryypynkin voi ottaa mutta humalaisia siellä näkee tosi harvoin.
Olen kuullut monenkin naisen sanovan että jos mies osaa tanssia osaa se kyllä paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon miehet- siis ne jotka pariutuvat- eivät käy baareissa kuolaamassa naisten perään. Yksikään suhteistani ei ole baari-illan peruja.
Minulla taas kaikki vakavat parisuhteet ovat baarista lähtöisin, en oikein tiedä mistä muualtakaan? Nettideittailu on poikinut parhaimmillaan vain jonkinlaista tapailua seksin kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä ettei ongelmasi ole pelkästään parisuhteen puute vaan ylipäätään ihmissuhteen, ystävyyssuhteen puute. Kuulostaa siltä ettet ole oppinut luontevaa yhdessäoloa ihmisten kanssa, jos sinulla ei ole ystäviä ja jopa baarien portsarit pelottavat.
Suosittelisin avointa mieltä ja ystävällistä suhtautumista ihmisiin ylipäätään.
No nyt on taattua vauva-palsta laatua tämä kommentti ;)
Mistä ongelmasta puhut? Kyllä se vaan on niin, että monille miehille nainen ja seurustelukumppani on se ainoa todellinen ystävä, jos ja kun niitä hyvän päivän tuttuja ei lasketa mukaan. Yrität tehdä ongelman sellaisesta, joka ei ole ongelma, ainakaan minun tapauksessa. En kaipaa kaverisuhteita, kun nekin, varsinkin silloin nuorempana, perustuu ja rakentuu pitkälti alkoholin juomisen ympärille, mikä ei mua erityisemmin kiinnosta.
Mistä päättelit, etten olisi ollut avoimella mielellä liikkellä ja suhtautunut ystävällisesti ihmisiin? Kun tuollaisilla suhtautumisilla ei pääsee baareissa puusta pitkälle, täytyy ihan oikeasti tehdä JOTAIN!
ap
Kaffepulla kirjoitti:
Surullista luettavaa :(
Virolaisilla on sananlasku: "tyhmä saa kirkossakin turpaan" ja se sopii tähän aloitukseen jotenkin tosi hyvin.
Mietin, järjestävätköhän seurakunnat nykyään sosiaalisesti syrjäytyneille nuorille jotain tutustumisiltoja? Muistan kuulleeni omassa nuoruudessani, että sellaisia oli jossain.
Voisitko nyt avata vähän tota "tyhmä saa kirkossakin turpaan" kommenttiasi? Miten niin se sopii tähän aloitukseen.
Ehkä mä teidän naisten mittapuulla olin sitten sosiaalisesti syrjäytynyt nuori, mutta minun kaltaisiani miehiä oli ja on pilvin pimein. Mä pidin (ja yhä pidän) itseäni aivan normaalina. Olin töissä (it-alalla totta kai), tulin toimeen työkaverien kanssa, mutta se jäi vain työpaikalle. Olen introvertti, viihdyn yksin. Olisiko minun vain naisten takia pitänyt kerätä ympärilleni joku kaveriporukka? Pitäisikö kaikkien miesten olla samasta muotista valettuja? Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Feissaus oli sinänsä ihan hyvä vinkki. Itse mietin monesti pääni puhki, miten naisiin voisi tutustua. Itse keksin sellaisen, kun huomasin, että ihmiset eivät käyttäneet syksyllä heijastimia, ajattelin, että kävisin ostamassa niitä ja vaan jakaisin niitä sitten vastaantuleville (vain naisille tietysti) ja jutustelisin. Vaikeinta naisten lähestymisissä lopulta oli se tunne, että häiritsee tai vaivaa toista ja se alkaa kaduttaa, siksi sitä ei pysty toistamaan tarpeeksi. Tuossa olisi ollut ratkaisu siihen, koska heijastimesta voi oikeasti olla paljon hyötyä. En koskaan kuitenkaan kokeillut tuota. Ehkä se alkoi jossain vaiheessa tuntua typerältä idealta, toisaalta tuntemattomiin ihmisiin tutustuminen ei ollut mun ongelma. Sain harjaannusta töissäni siihen. Siitä ei kuitenkaan ollut apua baareissa. Ympäristö on aivan toisenlainen. Mulle ei olisi ollut mikään ongelma mennä juttelemaan joukolle ihmisiä työpaikalla työasioissa. Baareissa mua olisi todennäköisesti suuresti auttanut, jos muut miehet olisivat näyttäneet esimerkkiä. Baareissa ilmapiiri ei rohkaise lähestymään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ota nainen, jolla on yksi lapsi valmiina ja viettää hyvin säännöllistä yh:n elämää. Oletko hankkinut koiran? Sen avulla pääsisit juttusille. Tuossa 39 v iässäsi ei kannata sortua mahoihin naisiin, vaan sellainen joka on osoittanut hedelmällisyytensä jo kerran, on varmin. Bonuksena, jos et tahdo lapsia, niin nainen ei jää lapsettomaksi kuitenkaan. Nainen joka huolehtii lapsesta on ymmärtäväisempi. Sen pusun saat, jos ensin lämmität naisen poskea vaikka kädelläsi:) Punastumisesi kuuluu asiaan, sillä onhan se mahtavaa, jos kilttimieskin saa läheisyyttä.
Kyllä pariskunnalla pitäisi elämäntilanne olla vähän samanlainen. Jos toinen ei ole naista edes kädestä kiinni pitänyt ja toisella on äpäröitä jo valmiina niin ei semmoisesta hyvä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea ketjua mutta tässäkin tarinassa tulee esiin se kavereiden tärkeys. En tiedä minkälaista nykyajan deittailu on, mutta epäilen että suuri osa parisuhteista muodostuu kaikeasta huolimatta kavereiden ja kavereidenkavereiden jne. kautta. Siksi olen tolkuttanut täällä pakonomaisesti kirjoitteleville miehille (turhaan), että laittakaa epätoivoa huokuva rei---n vonkaamisenne telakalle pariksi vuodeksi ja hankkikaa ensin työ ja/tai kavereita. Kyllä se siitä sitten kun sosiaaliset taidot alkaa vahvistua ja tulee edes jotain verkostoja. Esimerkiksi uskon että moni näistä häiskistä voisi hakeutua etsivän nuorisotyön kautta johonkin miesporukkaan, oletan että sellaisia on olemassa syrjäytyneille nuorille miehille. Esim. vaikka nyt sitten sellaisen jännämiehen siipimieheksi, eiköhän noita löydy näistä syrjäytyneistä vähän enemmänkin. Kunhan ette nyt ihan itseänne anna hyväksikäyttää mihinkään rikolliseen, niin siinä jännämiehen sosiaalisissa piireissä ihan takuulla jossain nurkissa lymyää myös niitä ujoja ja epäsosiaalisia tyttöystävien kavereita :D.
Vierailija kirjoitti:
Siksi olen tolkuttanut täällä pakonomaisesti kirjoitteleville miehille (turhaan), että laittakaa epätoivoa huokuva rei---n vonkaamisenne telakalle pariksi vuodeksi ja hankkikaa ensin työ ja/tai kavereita. Kyllä se siitä sitten kun sosiaaliset taidot alkaa vahvistua ja tulee edes jotain verkostoja. Esimerkiksi uskon että moni näistä häiskistä voisi hakeutua etsivän nuorisotyön kautta johonkin miesporukkaan, oletan että sellaisia on olemassa syrjäytyneille nuorille miehille.
Sinäkin teet sen virheellisen oletuksen, että luulet, että kaikki miehet haluavat johonkin kaveriporuikoihin. Ei halua. Sellaiset voi ja varmaan hakeutuvatkin, jotka sellaista kaipaavat. Tässäkin taas huomaa, miten ahtaaseen miehen rooliin täytyy joka miehen mahtua ja jos vähänkin poikkeaa, on jo syrjäytynyt mies.
Ja on sulla luetun ymmärtämisessä kyllä ongelmia, jos sait käsityksen, että juttussani oli kyse reiän vonkaamisesta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi olen tolkuttanut täällä pakonomaisesti kirjoitteleville miehille (turhaan), että laittakaa epätoivoa huokuva rei---n vonkaamisenne telakalle pariksi vuodeksi ja hankkikaa ensin työ ja/tai kavereita. Kyllä se siitä sitten kun sosiaaliset taidot alkaa vahvistua ja tulee edes jotain verkostoja. Esimerkiksi uskon että moni näistä häiskistä voisi hakeutua etsivän nuorisotyön kautta johonkin miesporukkaan, oletan että sellaisia on olemassa syrjäytyneille nuorille miehille.
Sinäkin teet sen virheellisen oletuksen, että luulet, että kaikki miehet haluavat johonkin kaveriporuikoihin. Ei halua. Sellaiset voi ja varmaan hakeutuvatkin, jotka sellaista kaipaavat. Tässäkin taas huomaa, miten ahtaaseen miehen rooliin täytyy joka miehen mahtua ja jos vähänkin poikkeaa, on jo syrjäytynyt mies.
Ja on sulla luetun ymmärtämisessä kyllä ongelmia, jos sait käsityksen, että juttussani oli kyse reiän vonkaamisesta.
ap
En mä luule että kaikki haluavat kaveriporukkaan, mutta olen ymmärtänyt että nää miehet haluaa naisen. Ja siinä kaveriporukassa pyöriminen voi auttaa jos on sosiaalinen tumpelo eikä naisen saaminen onnistu sitten millään. Ja muutenkin epäilen että vaikka henkilö kuinka perustaa käsityksensä kaveruuudesta ja ihmisistä yleensä jonnekin yläasteen kiusaamiskokemuksiin ja yhteisiin kärsimyksiin muutaman toisiaan vierastavan nörtin kanssa, niin mun on vaikea kuvitella ihmistä joka voisi oikeasti paremmin ihan yksin ja ilman kavereita. Eikä täällä kirjoittelevista miehistä todellakaan mikään henkinen hyvinvointi huou. Ja vaikka kavereita hankkimalla ei naista löytyisikään, niin olisi sitten edes ne kaverit. Nyt ei ole naista eikä kaveria ja karmea pahoinvointi, jonka takia pitää tehdä tänne joka päivä kymmeniä aloituksia samasta aiheesta. Reiän vonkaaminen ei ollutkaan ap:lle suunnattu vaan puhuin yleisellä tasolla näistä muista tyypeistä täällä.
Naiset eivät halua olla yksinäisen ja syrjäytyneen miehen ainoa ihmiskontakti ja kontaktipinta ihmisiin. Todellakaan. Mikään ei voisi olla ahdistavampaa. Eli kilttimiehen pitää hankkia normaalia muidyuttava sosiaalinen elämä ja edes pari kaveria ennenkuin voi kuvitella saavansa naisen.
Kovastipas musta nyt ollaan tekemässä yksinäistä ja syrjäytynyttä.
Olen aivan sanaton.
Vierailija kirjoitti:
Kovastipas musta nyt ollaan tekemässä yksinäistä ja syrjäytynyttä.
Olen aivan sanaton.
Varmastikin siksi, että olet kirjoittanut, ettet edes halua saada kavereita ja liikut yksinään joka paikassa. Miehessä nyt vaan on naisille tärkeää asema laumassa ja siksi tämä korostuu naisten kommenteissa. Ei tarvitse olla lauman johtaja, perusjäsen riittää, mutta paha ja epäilyttävä juttu, jos näyttää olevan kokonaan lauman ulkopuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovastipas musta nyt ollaan tekemässä yksinäistä ja syrjäytynyttä.
Olen aivan sanaton.
Varmastikin siksi, että olet kirjoittanut, ettet edes halua saada kavereita ja liikut yksinään joka paikassa. Miehessä nyt vaan on naisille tärkeää asema laumassa ja siksi tämä korostuu naisten kommenteissa. Ei tarvitse olla lauman johtaja, perusjäsen riittää, mutta paha ja epäilyttävä juttu, jos näyttää olevan kokonaan lauman ulkopuolinen.
Ja mikä ironisinta, täällä palstailevat miehet ovat osoittaneet että se on ihan oikeasti paha ja epäilyttävä juttu, jos mies on kokonaan lauman ulkopuolella. Naiset ovat ihan oikeassa epäluuloissaan! Täällä hengaavat laumat ulkopuoliset OVAT kamalia tyyppejä ja sellaisia etten minä ainakaan haluaisi tuollaisten kanssa seurustella. En keksi tuohon muuta keinoa kuin mahdollisesti terapian ja ainakin nyt sen että mies menee ihmisten joukkoon ja yrittää edes saada vähän normaalimpia ajatuskuvioita elämäänsä kuin ne mitkä siellä yksinäisessä elämässä pyörii näköjään nonstoppina.
Ahaa, vai laumasielujen perässä naiset juoksevat. Itse kun luulin, että yksinäiset sudet, itsenäiset, erämaita samoavat camel boots- miehet olisi naisten mieleen.
ap
Sun kaltaiset ihmiset, jotka eivät osaa kokea empatiaa, tuhoavat tämän maan