Paras lääke kovaan ahdistukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.

Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap

Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.

Ja ei muuta, kuin alapeukkuja kehiin ja surkuttelua+vertaitukea ahdistuneilta kanssasisarilta.

Muuta sä Kongoon nekrujen seksiorjaksi, samanlaista ilmaa siellä hengitetään kuin täällä. Työttömyys ei muuten ole mikään ahdistuksen syy tai vähästäpä ahdistut.

Olenko sanonut olevani ahdistunut? En.

Voi kun mua niiiin ahdistaa ja masentaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.

Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap

Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.

Et taida tajuta, että ahdistus syntyy eri mekanismilla, (muistaakseni ristiriidoista) kuin nuo sinun pikkuongelmasi. Miksi työttömyys ahdistaisi, jos on ruokaa, katto pään päällä ja toimeen tulee? Ja läheisten kuolema on ikävä asia, mutta riippuu aivan siitä, miten riippuvaista elämäsi on heistä ollut, miten se sinuun vaikuttaa jne.

Mene hirteen kirjoitti:

Ahdistus loppuu kertaheitolla kun vetää itsensä hirteen. Ei tarvitse uhriutua enää sen jälkeen.

Sama koskee vittuilua. Ei kuulu sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.

Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap

Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.

Paha ahdistus voi ilmetä ihan fyysisenä tuskana ja tällöin on kyllä ihan järkevää käyttää jotain lääkettä. Jo ihan nukkumisenkin vuoksi. Ei tätä voi tajuta ellei ole asiaa itse kokenut. Vertaisin itse ihan johonkin selkäkipuun.

Vertaisin lähinnä siihen, että monet nykyihmiset pääsevät liian helpolla eivätkä kestä elämässään yhtään mitään.

Niin no, "vanhoina hyvinä aikoina" pahasta kroonisesta ahdistuksesta kärsivä ihminen rupesi usein ryyppäämään. Omasta mielestäni on järkevämpää käyttää hallitusti lääkkeitä ja alkoholin käyttö minimiin.

Todellinen ahdistus on sitä että kankkunen jää päälle fyysisestikin ja psyykkisesti. Tahtoo kuolla pois vaan.

Siihen on hyväksi näin ensi alkuun olla joku tietty potilaalle räätälöity lääke, joo kaikille ei kaikki sovi joten sovittelu niinkuin vaatteidenkin kanssa on tehtävä. Kuulostaa kylmältä mutta näin se vaan on ikävä kyllä.

En oo käyttäny lääkkeitä.

Terapia ja liikunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.

Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap

Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.

Paha ahdistus voi ilmetä ihan fyysisenä tuskana ja tällöin on kyllä ihan järkevää käyttää jotain lääkettä. Jo ihan nukkumisenkin vuoksi. Ei tätä voi tajuta ellei ole asiaa itse kokenut. Vertaisin itse ihan johonkin selkäkipuun.

Vertaisin lähinnä siihen, että monet nykyihmiset pääsevät liian helpolla eivätkä kestä elämässään yhtään mitään.

Syö pääsi kun olet niin tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.

Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap

Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.

Et taida tajuta, että ahdistus syntyy eri mekanismilla, (muistaakseni ristiriidoista) kuin nuo sinun pikkuongelmasi. Miksi työttömyys ahdistaisi, jos on ruokaa, katto pään päällä ja toimeen tulee? Ja läheisten kuolema on ikävä asia, mutta riippuu aivan siitä, miten riippuvaista elämäsi on heistä ollut, miten se sinuun vaikuttaa jne.

Joo se syntyy siitä ettei kestä elämässään yhtään mitään. Sen tuskan lopettamiseen on helppo tie jos elämä maistu ja on niin rankkaa. Sitten ei tarvi ahdistusta valittaa vaan voi olla tyytyväinen jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Ahdistukseen ei tarvita mitään konkreettista syytä kuten työttömyys. Ahdistuksen voi aiheuttaa puhtaasti psyykkiset ristiriidat ilman mitään konkreettista syytä. Rahaa voi olla pankissa miljoonia ja silti voi kärsiä kovast ahdistuneisuudesta tai voi olla köyhä kuin kirkon rotta eikä kärsi lainkaan ahdistuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.

Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap

Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.

Ja ei muuta, kuin alapeukkuja kehiin ja surkuttelua+vertaitukea ahdistuneilta kanssasisarilta.

Muuta sä Kongoon nekrujen seksiorjaksi, samanlaista ilmaa siellä hengitetään kuin täällä. Työttömyys ei muuten ole mikään ahdistuksen syy tai vähästäpä ahdistut.

Olenko sanonut olevani ahdistunut? En.

Tuo joka sössötti uloslähtemisestä kuitenkin koitti osoittaa, että ei ole masentunut (vaikka syitä olisi, työttömyys ja läheisten kuolemat).

Siis ahdistunut

53

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opamox, Xanor ja Tramal. Viimeksimainittua ei kyllä saa siihen vaivaan, ja nykyään yhä harvemmin noita muita tai oikein mitään muutakaan joka oikeasti tepsisi.. :PP

Xanorista olen kuullut pelkkää hyvää, mutta sitä ei minulle määrätä ainakaan tksta.. Ystäväni on saanut sitä yksityiseltä jatkuvaan käyttöön. Ap

Vähän olet sitten kuullut. Xanor on kaikista bentsoista koukuttavin, koska se on yksi vahvimmista, nopeavaikutteisimmista ja poistuu nopeasti elimistöstä. Nopea poistuminen elimistöstä tekee myös vieroitusoireista paljon pahempia mitä ne ovat esim. Rivatrililla tai Diapamilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.

Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap

Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.

Et taida tajuta, että ahdistus syntyy eri mekanismilla, (muistaakseni ristiriidoista) kuin nuo sinun pikkuongelmasi. Miksi työttömyys ahdistaisi, jos on ruokaa, katto pään päällä ja toimeen tulee? Ja läheisten kuolema on ikävä asia, mutta riippuu aivan siitä, miten riippuvaista elämäsi on heistä ollut, miten se sinuun vaikuttaa jne.

Joo se syntyy siitä ettei kestä elämässään yhtään mitään. Sen tuskan lopettamiseen on helppo tie jos elämä maistu ja on niin rankkaa. Sitten ei tarvi ahdistusta valittaa vaan voi olla tyytyväinen jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Oletko sä vähän vajaa, vai onko tapanasi muuten vain olla syventymättä asioihin, joissa yrität päteä? Miksi ihmeessä tässä kenenkään pitäisi kuolla? Onko sun vaikea kestää toisten ahdistumisia ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku syy siihen ahdistukseen on. Oletko hoitanut syytä vai popsinut vaan lääkkeitä?

Niinhä siihen on. Monia syitä. Olen ollut erittäin ahdistunut lapsesta lähtien. Sitten kun sain lapsen ja jäin kotiin niin ahdistus on vaan pahentunut. Älä ymmärrä väärin,syy ei ole lapsen, rakastan lastani ylikaiken enkä vaihtaisti äitiyttä mihinkään. Mutta luulen että tämä kotona oleminen ja yksinäisyys on vaan pahentanut asioita. Ap

Ymmärrän täysin. Itse olen myös ollut ahdistunut,arka ja herkkä lapsi. Kärsin varmaan jonkinlaisesta paniikkihäiriöstä ja ahdistuneisuushäiriöstä jo lapsena,saamatta apua. Aikuisena(olin myös lapsen kanssa kotona)sain masennusdiagnoosin ja lääkkeet kyllä veivät ahdistuksen,mutta vain väliaikaisesti ja toivat mukanaan lisää oireita. Pelastus oli,kun lähdin opiskelemaan. Pärjään lääkkeittä, mutta olen ikuisesti ahdistukseen taipuvainen jännittäjä. Kotona olo ei sovi minulle yhtään,se pahentaa. Olen tällä hetkellä työttömänä ja kaksi ahdistuskautta on tullut. On auttanut kun olen ymmärtänyt että tämä johtuu siitä, että olen ollut liikaa kotona. Pakotan itseni joka päivä ulos,ihmisten ilmoille ja sosiaalisiin tilanteisiin. Koitan kohdata ahdistuksen lempeästi tyyliin:"jaahas,sinä taas. Ei mitään hätää." Keho vaan käy kierroksilla, vaikka oikeasti kaikki on hyvin.

Älä sitten suostu syömään SSRI-lääkkeitä, kun niitä kuitenkin tyrkytetään. Ne ovat seretoniinireseptoreille myrkyllisiä ja serotiini nimenomaan ohjaa mielialaa, tunnetiloja ja sen lisäksi myös ajattelua, muistia ja nukkumista. Niitä kun syöt liian kauan, olet pysyvästi henkisesti rampa.

Miten joku voi sanoa toiselle etttä ei mitään syytä olla ahdistunut. Ihmiset ahdistuvat eri asioista eri tavalla kun toiset. Ole onnellinen jos et ahdistu mistään. Ja jos et ahdistu mistään ole edes ymmärtäväinen.

liikaa vaadittu-ko kirjoitti:

Miten joku voi sanoa toiselle etttä ei mitään syytä olla ahdistunut. Ihmiset ahdistuvat eri asioista eri tavalla kun toiset. Ole onnellinen jos et ahdistu mistään. Ja jos et ahdistu mistään ole edes ymmärtäväinen.

Entä jos ahdistaa muiden ihmisten ahdistuneisuus? Vähän ohis mut...

Mulla on kokeiltu kaikenlaista. Buspironi ensimmäinen joka auttaa. Ketipinoria määrätään 25-800mg riippuen syystä. Mulla 25mg helpottaa nukahtamista.

Mindfulness