Lue keskustelun säännöt.
Paras lääke kovaan ahdistukseen?
Kommentit (153)
Lääkityksen ohella tietoisen läsnäolon harjoittaminen eli pyrkii etääntymään omasta ajattelusta. Voi olla muodollista meditaatiota mutta sen lisäksi voi olla asioiden tekeminen tietoisen läsnäolon - periaatteella, jolloin huomio kiinnitetään voimakkaasti vain nykyhetkeen. Menneisyyttä tai tulevaisuutta mietitään mahdollisimman vähän. Kun kiinnittää huomion voimakkaasti vain nykyhetkeen, niin pakonomainen ajattelu usein vaimenee ja sitä myötä usein myös ahdistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.
Ei tunnu ainakaan krapulassa toimivan, vaikka tietää että olo menee vuorokauden sisään ohi. Oletan että krooninen ahdistus on tuohon verrattuna yhtä helvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.
Riippuu mitä tarkoitetaan tässä "asenteella". Jos tarkoitetaan että jotenkin tahdon voimalla pääsisi irti ahdistuksesta, niin vaikutus voi olla jopa päinvastainen eli ahdistus vain lisääntyy jos yrittää jotenkin väkisin päästä irti. Jos tarkoitetaan asenteella jotain tietoista rauhoittumista ja sitä että välttää identifioitumista omiin ajatuksiin, niin sitten voi olla hyvä asenne. Ensin pitää tiedostaa että "minä" ja "minun ajatukset" ovat kaksi eri asiaa. Sitten etäisyyden ottaminen omiin ajatuksiin.
Opamox, Xanor ja Tramal. Viimeksimainittua ei kyllä saa siihen vaivaan, ja nykyään yhä harvemmin noita muita tai oikein mitään muutakaan joka oikeasti tepsisi.. :PP
Vierailija kirjoitti:
Krooniseen ahdistukseen määrätään usein SSRI-lääkitys nykyään, vaikka ne ovatkin alunperin masennuslääkkeitä. On tehonneet ainakin mun tyttärellä hyvin, mutta tietysti voi mennä vähän aikaa, ennen kuin oikea lääke ja annostus löytyy.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00…
"Masennuslääkkeiden käyttö ahdistuneisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Niitä pidetäänkin nykyään pidempään jatkuvien ahdistuneisuushäiriöiden ensisijaisena lääkkeenä. Tässä suhteessa eniten käytettyjä masennuslääkkeitä ovat SSRI ja SNRI-lääkkeet sekä moklobemidi.
Masennuslääkkeet eivät buspironin tavoin lievitä ahdistuneisuutta ja pelko-oireita heti, vaan lievittävä vaikutus ilmenee asteittain 1–4 viikon kuluessa. Tämän vuoksi masennuslääkkeitä ei voi käyttää äkillisen tai tilannekohtaisen ahdistuneisuuden tai pelkoreaktion hoidossa. Masennuslääkkeitä pitää käyttää ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa säännöllisesti."
2 eri masennuslääkettä kokeiltu, kolmatta määrättiin.. En tiedä vielä uskallanko kokeilla, ehkä pakko. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin toimii kannabis ja alkoholikin. Itselle taas ei kumpikaan.
En tiedä, mutta luin juuri kuinka matkapahoinvoinnissakin käytetty skopolamiini voi lievittää masennusta nopeasti ketamiinin tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverilla auttoi lyrica ja oli siis vuosia kestänyt paha ahdistuneisuus. Itsellä toiminut masennuslääke cipralex, mutta mulla vaan lievää ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.
Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap
Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras lääke ahdistukseen on kohdata ne ahdistuksen aiheuttamat pelot ja olla armollinen itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Opamox, Xanor ja Tramal. Viimeksimainittua ei kyllä saa siihen vaivaan, ja nykyään yhä harvemmin noita muita tai oikein mitään muutakaan joka oikeasti tepsisi.. :PP
Xanorista olen kuullut pelkkää hyvää, mutta sitä ei minulle määrätä ainakaan tksta.. Ystäväni on saanut sitä yksityiseltä jatkuvaan käyttöön. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku syy siihen ahdistukseen on. Oletko hoitanut syytä vai popsinut vaan lääkkeitä?
Itselläni on SSRI-lääkitys (escitalopram actavis) alentanut ahdistuneisuutta ja varsinkin sellaista suoranaista fyysistä tuskaisuutta mutta lääkettä piti kyllä käyttää pitkään ennen kuin se vaikutus tuli kunnolla. Olen kyllä käyttänyt lisäksi jonkin verran muitakin lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.
Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap
Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.
Paha ahdistus voi ilmetä ihan fyysisenä tuskana ja tällöin on kyllä ihan järkevää käyttää jotain lääkettä. Jo ihan nukkumisenkin vuoksi. Ei tätä voi tajuta ellei ole asiaa itse kokenut. Vertaisin itse ihan johonkin selkäkipuun.
Indobelantti toimii! Tässä siitä videoo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.
Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap
Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.
Ja ei muuta, kuin alapeukkuja kehiin ja surkuttelua+vertaitukea ahdistuneilta kanssasisarilta.
Vierailija kirjoitti:
Joku syy siihen ahdistukseen on. Oletko hoitanut syytä vai popsinut vaan lääkkeitä?
Niinhä siihen on. Monia syitä. Olen ollut erittäin ahdistunut lapsesta lähtien. Sitten kun sain lapsen ja jäin kotiin niin ahdistus on vaan pahentunut. Älä ymmärrä väärin,syy ei ole lapsen, rakastan lastani ylikaiken enkä vaihtaisti äitiyttä mihinkään. Mutta luulen että tämä kotona oleminen ja yksinäisyys on vaan pahentanut asioita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.
Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap
Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.
Ja ei muuta, kuin alapeukkuja kehiin ja surkuttelua+vertaitukea ahdistuneilta kanssasisarilta.
En minä alapeukuttele ja surkuttele. Yritän vaan selviytyä tästäkin päivästä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tarttuu itseään niskasta kiinni ja lopettaa sen ahdistelun. Asenteesta kiinni yli puolilla "ahdistuksesta" kärsivillä.
Sinä et taida olla kokenut tätä oloa, joka iskee fyysisenä ja henkisenä samaan aikaan ja jokapuolelle kehoa sattuu, on vaikea hengittää.. Elämä on yhtä kipua. Ap
Ei en ole kokenut vaikka elämä kaltoin kohdellut työttömyyden ja läheisten kuolemien merkeissä jne. Ja välistä on ollut melko rikki. On ihmisiä jotka joutuvat elämään sodan ja nälän keskellä. Luuletko, että niillä ihmisillä on aikaa surkutella oloaan oi voi kuinka ahdistaa. Ota itseäs niskasta kiinni ja lähde raittiiseen ulkoilmaan (sitäkään ei kaikilla ole) ja nauti siitä elämästä mikä sinulle on annettu sillä kukaan ei sitä elämää puolestasi voi elää.
Paha ahdistus voi ilmetä ihan fyysisenä tuskana ja tällöin on kyllä ihan järkevää käyttää jotain lääkettä. Jo ihan nukkumisenkin vuoksi. Ei tätä voi tajuta ellei ole asiaa itse kokenut. Vertaisin itse ihan johonkin selkäkipuun.
Vertaisin lähinnä siihen, että monet nykyihmiset pääsevät liian helpolla eivätkä kestä elämässään yhtään mitään.
Valitettavasti ne nykyään määrä noita SSRI-lääkkeitä ensin, ja niistä on erittäin harvalle ahdistuneelle apua. Tämän jälkeen pistetään kehiin antipsykootit kuten Ketipinor, koska "niissä ei ole riippuvuusriskiä". Joo ei ole, mutta usein vaikeita sivuvaikutuksia, ja lisäävät esim. aikuistyypin diabeteksen riskiä, ovat aiheuttaneet äkkikuolemia terveille jne. Antipsykootteja riittävä annos kyllä turruttaa pahimmankin ahdistuksen, mutta niin myös hyvät tunteet. Itseäni kammottaa miten kevyesti noita määrätään nykyisin ihan vaan tilapäiseen unettomuuteenkin.
Aika monelle ne bentsot tarvittaessa olisi paras ratkaisu, mutta kun niitä on vaikea saada riippuvuusriskin takia. Ja tietysti jos joka päivä tarvii lääkettä niin olisi hyvä joku muu ratkaisu löytää. Tosin tunnen ihmisen joka on syönyt joka päivä erästä bentsoa 10 vuotta, eikä hänelle ole tullut siitä mitään ongelmia, ei ole tarvinnut edes annosta kasvattaa.
AIka monen suomalaisen itselääkitys on alkoholi. Itse selvisin sen avulla ahdistus- ja masennuskauden yli, mutta tulihan sitä maksaa kuormitettua kun arki-iltoina tissuttelin sixpackin ja viikonloppuna parina iltana kännit. Ei siitä kyllä onneksi mtiään pysyvää haittaa jäänyt vaikka noin 5 vuotta noin elinkin.