Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äidit haluatteko äitienpäivälahjan mieheltäsi?
10.02.2017 |
Lapsi syntyi eilen.
Vaimon ensimmäinen äitienpäivä kohta tulossa ja haluaisin antaa jotain hänelle.
Vanhemmuus on iso ja uusi asia meille. Ensimmäinen lapsemme siis.
Vauva on niin pieni ettei yhteistyö kaiketi onnistu hänen kanssaan lahjan tekoon vielä.
Näytän vain typerältä jos juksaan että vauvamme teki sen joten tietää varmasti sen olevan minulta.
Onko ihan tuhoon tuomittu ja turha juttu?
Kommentit (26)
Jos ei teillä vielä ole ollut suunnitelmissa, niin tee kipsivalos vauvan jalkapohjista ja anna se äitienpäivälahjaksi. Toki äitiä kannattaa muistaa muutenkin, itse ehkä olisin loukkaantunut, jos ei minua tuoreena äitinä olisi huomioitu mitenkään. Meillä ei ole ollut tapana antaa isoja lahjoja, mutta kun kolmas (ja viimeiseksi lapseksi yhdessä päätetty) oli syntynyt, sain mieheltä kauniin korun "kaikista ponnisteluista". :) Nykyisin riittää hyvin, että lapset tuovat niitä hartaasti väkertämiään kortteja ja aamupala on katettu valmiiksi, kun herään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli myös mieleen jotain vauvaan liittyvää: vaikkapa kortti, johon painettu vauvan käden/jalan kuva (siis niillä sormiväreillä). Ja sitten vaimon lemppariherkkuja/koru/joku muu mieluinen juttu kylkeen. 😊
Tai vaikka kukkakimppu ja leivoskahvit. Pääasia ei ole lahjan arvo, vaan ele, jolla osoitat, että arvostat sitä työtä ja panostusta, jonka vaimosi tekee lapsenne äitinä ja vanhempana. Myöhemmin lapsen kasvaessa tietysti myös ne lapsen itse värkkäämät äitienpäiväkortit ym. lämmittävät kovasti mieltä.
En oleta, että mies minua äitienpäivänä muistaisi, sillä en ole hänen äitinsä. Kun lapsi on vielä niin pieni, ettei itse voi osallistua lahjan tekemiseen, on toki kiva ajatus jos mies jotain antaa. Yksi vaihtoehto on antaa jotain vauvaan liittyvää: vauvan kuva kauniissa kehyksessä, vauvan kädenjälki tai jalanjälki painettuna korttiin tms.
Meillä mies tekee äitienpäivänä ruuan (muutoin ei kokkaa juuri koskaan) ja se on minusta paras lahja. Kaikenlainen hemmottelu on aina hyvästä. Hierontaa jne. Noin pienen vauvan kanssa ihan vaikka "vauvavapaa" päivä äidille. Ei tarvitse olla koko päivä. Muutama tunti shoppailua, käynti kauneushoitolassa tai hierojalla, mahdollisuus nukkua keskeytyksettä tms. Tuollaisesta tulee erityisen arvostettu olo. Paljon enemmän kuin jostain korusta tai hajuvedestä. Toki äitejä ja makuja on monenlaisia.
Aamukahvi tai yöunet tai teette porukalla jotain mitä yleensä ei tule tehtyä tms mitä pienen lapsen äitinä arvostaa.
Ei lahjoja, krääsää tms. minulle. Isompi lapsi sitten hoidossa askartelee ne kortit.
Meidän lapsella oli ekana isänpäivänä päällään paita jossa luki "isin tyttö". Itse taisin saada ekana äitienpäivänä aa-nelosen jossa 10kk lapsen kädenjäljet aamupalajogurtilla ja alle raapustettu onnittelut, siis sen pitkään nukutun aamun lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehdottomasti annat, jos haluat! Musta on typerää ajatella, ettei puolison tarvi mitään antaa kun en ole sen äiti tai mun ei tarvi Isänpäivän eteen tehdä mitään, kun ei se puoliso ole mun isä. Tarviiko kaikkea ottaa niin kurjaimellisesti? Ja joo, mun mies on just noita, "mutta kun et sä oo mun äiti" ja se ärsyttää. Seuraavalla kerralla saa kyllä mennä yksin katsomaan äitiään, kun eihän se ole mun tai meidän lasten äiti, jos nyt uhan tarkkoja sitten ollaan.
Vierailija kirjoitti:
No ehdottomasti annat, jos haluat! Musta on typerää ajatella, ettei puolison tarvi mitään antaa kun en ole sen äiti tai mun ei tarvi Isänpäivän eteen tehdä mitään, kun ei se puoliso ole mun isä. Tarviiko kaikkea ottaa niin kurjaimellisesti? Ja joo, mun mies on just noita, "mutta kun et sä oo mun äiti" ja se ärsyttää. Seuraavalla kerralla saa kyllä mennä yksin katsomaan äitiään, kun eihän se ole mun tai meidän lasten äiti, jos nyt uhan tarkkoja sitten ollaan.
Huomaat varmasti itsekin mikä ero on ilmaisuilla tarvitsee antaa ja saa antaa jos haluaa. Ei täällä kukaan ole kieltämässä lahjojen antamista. Sinua lukuunottamatta kukaan ei vain oleta, että mies niin tekisi koska jostain syystä tarvitsee antaa lahjoja. Esimerkeissä on kerrottu lahjoista, joita saa antaa jos haluaa. Väitän, että niistä kertoneille on ihan ok, jos mies ei lahjaa anna ja vastaavasti heidän miehilleen on ihan ok, jos vaimo ei anna isänpäivälahjaa. Kukaan tuskin kieltäytyy jos sellaisen sattuu saamaan.
Tiesithän muuten, että puolisosi äiti on lastesi isoäiti. Tavallaan siis äiti heille kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tapana ollut muistaa toista äitien- ja isänpäivänä. Jo parivuotiaasta lapsesta on kiva viettää juhlia ja mistäs muusta he oppivat, kuin kotoa, miten toisia huomioidaan.
Jos vauva valvottaa ja on vaativa tapaus, niin vaimosi taitaa arvostaa hyvin nukuttua yötä ja valmiiksi tehtyä ruokaa ja siivottua keittiötä enemmän mitä kallista korua. Tämä on siis oma arvioni, kun en tunne vaimoasi.
Haluan! Meillä on kanssa ensimmäinen äitienpäivä tulossa, ja loukkaannun kyllä jos en mitään saa mieheltä. En ymmärrä tota ajattelua että "en ole mieheni äiti", en oo joo mutta oon kuitenkin miehen lapsen äiti ja se ihminen joka on miehestäni tehnyt isän. Samalla lailla mä aion isänpäivänä muistaa lapseni isää, sillä hän on se joka on musta tehnyt äidin (okei no tietty se yhdessä tehty lapsi on tehnyt meistä isä ja äidin, mutta tajusitte ehkä pointin). Ei sen lahjan tarvii olla kallista ja ihmeellistä, mutta vaikka kukkia ja jotain hyvää syötävää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni äitienpäivänä mies muistaa nimenomaan omaa äitiään. Jos haluaa minua hemmotella ja ottaa jotenkin erityisesti huomioon niin voi vaikka imuroida ja keittää kahvit.
Vierailija kirjoitti:
en halua, en ole mieheni äiti
Sun kaltaset äidit kasvattaa näitä minäminä-tyyppejä jotka ei koskaan opi ottamaan ketään muuta huomioon. Harmi homma...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukupuoliyhdynnän tarjoaminen riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehdottomasti annat, jos haluat! Musta on typerää ajatella, ettei puolison tarvi mitään antaa kun en ole sen äiti tai mun ei tarvi Isänpäivän eteen tehdä mitään, kun ei se puoliso ole mun isä. Tarviiko kaikkea ottaa niin kurjaimellisesti? Ja joo, mun mies on just noita, "mutta kun et sä oo mun äiti" ja se ärsyttää. Seuraavalla kerralla saa kyllä mennä yksin katsomaan äitiään, kun eihän se ole mun tai meidän lasten äiti, jos nyt uhan tarkkoja sitten ollaan.
Huomaat varmasti itsekin mikä ero on ilmaisuilla tarvitsee antaa ja saa antaa jos haluaa. Ei täällä kukaan ole kieltämässä lahjojen antamista. Sinua lukuunottamatta kukaan ei vain oleta, että mies niin tekisi koska jostain syystä tarvitsee antaa lahjoja. Esimerkeissä on kerrottu lahjoista, joita saa antaa jos haluaa. Väitän, että niistä kertoneille on ihan ok, jos mies ei lahjaa anna ja vastaavasti heidän miehilleen on ihan ok, jos vaimo ei anna isänpäivälahjaa. Kukaan tuskin kieltäytyy jos sellaisen sattuu saamaan.
Tiesithän muuten, että puolisosi äiti on lastesi isoäiti. Tavallaan siis äiti heille kuitenkin.
En nyt jaksanut lukea viestisi alkua ajatuksella, kun en alunperinkään ottanut mitään kantaa muiden ehdotuksiin, otin kantaa vain siihen perusteluun, että eihän se ole mun äiti/isä.
Ja ei, mun puolison äiti ei ole millään tavalla äiti mun lapsille, niin kuin ei munkaan äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahja on kiva ja kaunis ajatus, mutta ei tietenkään välttämättömyys. Mieluiten kuitenkin lahja tekoina kuin tavarana, jos minulta kysytään. Esimerkiksi täällä mainitut ruuanlaitto, vauvattoman ajan antaminen, hieronta jne. olisivat lahjoja minun makuuni. Korut ym. minusta turhuutta. Jos välttämättä haluaa jotain tavaraa ostaa, niin herkut tai kukkakimppu olisivat minusta sopivia. Mutta kukin toki tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehdottomasti annat, jos haluat! Musta on typerää ajatella, ettei puolison tarvi mitään antaa kun en ole sen äiti tai mun ei tarvi Isänpäivän eteen tehdä mitään, kun ei se puoliso ole mun isä. Tarviiko kaikkea ottaa niin kurjaimellisesti? Ja joo, mun mies on just noita, "mutta kun et sä oo mun äiti" ja se ärsyttää. Seuraavalla kerralla saa kyllä mennä yksin katsomaan äitiään, kun eihän se ole mun tai meidän lasten äiti, jos nyt uhan tarkkoja sitten ollaan.
Huomaat varmasti itsekin mikä ero on ilmaisuilla tarvitsee antaa ja saa antaa jos haluaa. Ei täällä kukaan ole kieltämässä lahjojen antamista. Sinua lukuunottamatta kukaan ei vain oleta, että mies niin tekisi koska jostain syystä tarvitsee antaa lahjoja. Esimerkeissä on kerrottu lahjoista, joita saa antaa jos haluaa. Väitän, että niistä kertoneille on ihan ok, jos mies ei lahjaa anna ja vastaavasti heidän miehilleen on ihan ok, jos vaimo ei anna isänpäivälahjaa. Kukaan tuskin kieltäytyy jos sellaisen sattuu saamaan.
Tiesithän muuten, että puolisosi äiti on lastesi isoäiti. Tavallaan siis äiti heille kuitenkin.
En nyt jaksanut lukea viestisi alkua ajatuksella, kun en alunperinkään ottanut mitään kantaa muiden ehdotuksiin, otin kantaa vain siihen perusteluun, että eihän se ole mun äiti/isä.
Ja ei, mun puolison äiti ei ole millään tavalla äiti mun lapsille, niin kuin ei munkaan äiti.
Lue edes ensimmäinen lause ajatuksella. Siitä selviää jo paljon.
Minulle tärkeintä äitienpäivänä on yhdessäolo, kukat, kortit ja äitienpäivälounas. Ihan ensimmäisenä äitienpäivänä olisi ollut kiva saada koru muistoksi tai esim. hieronta- tai jalkahoitolahjakortti.
(Ensimmäisenä äitienpäivänä mies oli ostanut lahjan, joka oli huono, siis oikeasti huono, laite, jota en voinut käyttää, ei ostanut kukkia, ei ollut tajunnut varata pöytää ravintolaan tai laittaa ruokaa ja vietti koko päivän toipuen edellisen päivän urheilukilpailusta. Ehkä tää katkeruus joskus helpottaa.)
Vierailija kirjoitti:
en halua, en ole mieheni äiti
Eikä miehesi ole lastesi isä. Siinä tapauksessa lahjaa ei pidä toivoa/antaa.
Mutta meillä muilla, joiden miehet ovat lastemme isiä asia on toinen. Mies tietenkin kunnioittaa lastensa äitiä äitienpäivänä lahjalla tai muulla muistamisella. Aivan samoin miehesi isä muistaa puolisoaan, omien lastensa äitiä.
Lapset muistavat jos kykenevät, esim. tekemällä kortin tms.
Huom. Suomessa vietetään äitienpäivää, ei äidinpäivää!
Minä hankin miehelleni isänpäivälahjan jo raskausaikana. Kyllä tuoretta äitiä kuuluu muistaa, ja vähän vanhempaakin äitiä ja isää.
Äitini haudalle olen joka vuosi käynyt kukan viemässä äitienpäivänä vaimoni kanssa joten se on asia minkä olemme tehneet vaimoni kanssa yhdessä. Tänä vuonna teemme sen perheenä.
Nyt tilanne vain korostuu kun vaimoni on myös äiti.
Mielestäni hän on ansainnut muistamisen ensimmäisenä äitienpäivänään vaikka vauva ei osaa askarrella lahjoja itse.
Voisin siis tehdä jalanjälki kortin ja viettää vauvan kanssa enemmän aikaa sinä päivänä.
Tehdä ruuat ja ehkä kokeilla leipoa jotain.
Kiitos teille vinkeistä!
Onneksi on vielä aikaa suunnitella päivän sisältöä.
Ap
Alue: Aihe vapaa
en halua, en ole mieheni äiti