Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapseni teki itsemurhan
09.02.2017 |
Jätti meille tälläisen kirjeen:
" Mä oon pahoillani etten jaksanu elää enää, tiedän että tää luultavasti aiheuttaa teille tuskaa rakkaat äiti ja isä, isovanhemmat. En tiedä tietysti rakastatteko te enää mua, kun meillä meni välit, mutta mä en kanna enää kaunaa mistään ja rakastin teitä kyllä, koska en osaa olla rakastamattakaan, oottehan te kuitenkin mun isä ja äiti. Vika on siinä ettei koskaan tullut eläessä sanottua tätä näin suoraan. Oon pahoillani etten osannu elää oikein, sössin mun elämän ja ettei musta koskaan tullu sellasta tytärtä mitä olisitte halunneet tulevan. Eli olisin menestynyt elämässä, perustanut oman perheen, olisitte saaneet lapsen lapsia jne. Anteeks etten pystyny tälläisiä tavotteita täyttämään ja olemaan hyvä ihminen. Minä yritin kyllä parhaani, omien kykyjeni mukaan. Mutta mulla on jo pitkään ollut tunne, etten kuulu enää tähän maailmaan.. Mä oon niin sairas ... Mun mieli on vajonnut niin syvälle sellaseen synkkyyteen ja surullisuuteen, ettei sieltä oo enää ulospääsyä, eikä kukaan saa musta otetta enää ja vedettyä pohjalta ylös. Mulla on jo useiden vuosien ajan ollut todella paha olla, musta on kadonnut sellainen elämän ilo ja voima joka minussa oli lapsena. Mä toivottavasti löydän vihdoin ja viimein rauhan, pääsen taivaaseen ja tapaan siellä muutaman ihmisen, jotka oon halunnu nähdä tai sitten levolliseen mustuuteen, en tule ajattelemaan tai tuntemaan enää mitään... Toivon enemmän tätä jälkimmäistä, uskon että mulla on sit hyvä olla. Anteeks vielä kerran, että lähdin tällä tavalla, en vaan jaksanut enää enempää! "
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Ei itsemurhan tekijät pääse taivaaseen. No joutuu helvettiin jossa palavat hiljaisella liekillä iäisyyden. Näin sanoo raamattu.
Tiedätpähän ainakin keiden kanssa sitten ritiset iäisyyden kun oma aikasi täällä loppuu. Julmuudella ja anteeksiantamattomuudella olet helvettiin oman tikettisi lunastanut. Näin sanoo raamattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voimia! Oon itse yrittänyt useampaan otteeseen itsemurhaa, siinä koskaan onnistumatta. Itsemurhaa yrittävät/yrittäneet ja itsemurhan tehneet ovat useimmiten suurissa tuskissa, synkissä pohjamudissa, josta ei tunnu olevan poispääsyä. Huuto, kärsimys, kipu, kyyneleet ovat silloin loputtomilta tuntuvia. Kukaan muu ei voi tietää, miltä tuntuu kuin samassa tilassa ollut. Muiden on siis turha puhua mistään helvetin liekeistä tai muusta, kun eivät oikeasti tiedä, miltä itsemurha tai sen yrittäminen tuntuu tai mitä sen jälkeen VARSINAISESTI tapahtuu.
Tiedän itse, siksi en marttyyroi ja moralisoi täällä enkä muuallakaan mistään itsemurhan tehneiden itsekkyydestä ja julmuudesta muita kohtaan.
Se tila missä noita asioita harkitaan ja suunnitellaan on toivoton ja kyllä siinä on ihminen jo kaikkensa antanut ja yrittänyt ennen sitä, että olisi kunnon ihminen.
Mikään muu ei inhota niin paljon kuin kaikken pahiten maassa makaavien syyllistäminen ja potkiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei itsemurhan tekijät pääse taivaaseen. No joutuu helvettiin jossa palavat hiljaisella liekillä iäisyyden. Näin sanoo raamattu.
Tiedätpähän ainakin keiden kanssa sitten ritiset iäisyyden kun oma aikasi täällä loppuu. Julmuudella ja anteeksiantamattomuudella olet helvettiin oman tikettisi lunastanut. Näin sanoo raamattu.
Missäpä se enää tuntuu, jos on jo elämänsä aikana kokenut sen.
Saattaa tuntua vain mukavalta ja leppoisalta saunomiselta.
Minä noudatan raamatun oppeja ja opetan raamattua teillekkin. Siitä saa taivaspaikan ja pääsen istumaan Jeesus kristuksen oikealle puolelle. Sen sijaan ihmiset jotka vastustavat raamatun oppeja esimerkiksi alapeukuttamalla viestejäni joutuvat taivaanporteilla antamaan Pietarille pitkän ja vakuuttavan selityksen käytöksestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei itsemurhan tekijät pääse taivaaseen. No joutuu helvettiin jossa palavat hiljaisella liekillä iäisyyden. Näin sanoo raamattu.
Tiedätpähän ainakin keiden kanssa sitten ritiset iäisyyden kun oma aikasi täällä loppuu. Julmuudella ja anteeksiantamattomuudella olet helvettiin oman tikettisi lunastanut. Näin sanoo raamattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä maanpäälliset pirut (kiusaajat) porskuttavat hyvin vaan elämässään eteenpäin, on ammatit, töitä ja lapsenkin muutama kiusaaja jo saanut!!! Minä menetin ainoan lapseni, tiedoksenne.
Kovasti voimia. Minua kiusattiin koulussa 9 v ja kiusaajat ovat pärjänneet todella hyvin elämässä . Itse olen joutunut kokemaan jatkuvasti vaikeuksia ja syrjäytynyt elämästä. Elämä on epäreilua.
Lapseni yritti myös pitkään ajatella että oikeus ja kohtuus voittaa jossain vaiheessa, uskoi ihmisistä liian helposti hyvää. Muistan kun hänen eräs ystävä kuoli 6v sitten huumeiden yliannostukseen, tällä ystävällä oli kanssa ollut rankka lapsuus ja vaikka hänellä oli omat ongelmansa, niin jaksoi aina tukea muita ja oli yksi niistä harvoista ihmisistä kellä oli pokkaa puolustaa tyttöäni kun häntä kiusattiin! Jälkeen päin tyttöni sanoi, ettei todellakaan usko enää hyvyyteen, kiltit ihmiset joutuu lähtemään täältä ensin ja pahat saa rellestää loppuun saakka ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen todella pahoillani. Mitä hyviä asioita tulee mieleen, kun muistelet tytärtäsi? Millainen hän oli luonteeltaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani. Mitä hyviä asioita tulee mieleen, kun muistelet tytärtäsi? Millainen hän oli luonteeltaan?
Ystävällinen, herkkä, kiltti, tempperamenttinen, itsepäinen, avoin, oman tiensä kulkija. Kaunis kuin enkeli. Sellainen oli minun tyttö.
Osanottoni! Oma veli kuoli 23- vuotiaana myös. Hän ei jaksanut elää.
Tälle raamattunsa kera heilujalle kerron, ettei Jumala eikä Jeesus kirjoittanut Raamattua. Se on myöhemmin kirjoiteltu. En usko siihen, että Jumala rankaisee sellaista, jota on jo satutettu läpi elämän. Eikä usko moni oikeasti Jumalan anteeksiantoon luottava. Usko sinä mitä haluat. Kuulut juuri niihin, jotka lyövät lyötyä. Sinunlaisiasi en kaveripiiriini huoli.
Meillä oli todella ikävä lapsuus. Veli ajettiin pois kotoa. Tuli vasta puupalttoossa. Isää ja äitiä en ikävöi. Veljeäni kyllä. Hän oli kiltein ihminen, jonka ikinä olen tuntenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä maanpäälliset pirut (kiusaajat) porskuttavat hyvin vaan elämässään eteenpäin, on ammatit, töitä ja lapsenkin muutama kiusaaja jo saanut!!! Minä menetin ainoan lapseni, tiedoksenne.
Kovasti voimia. Minua kiusattiin koulussa 9 v ja kiusaajat ovat pärjänneet todella hyvin elämässä . Itse olen joutunut kokemaan jatkuvasti vaikeuksia ja syrjäytynyt elämästä. Elämä on epäreilua.
Lapseni yritti myös pitkään ajatella että oikeus ja kohtuus voittaa jossain vaiheessa, uskoi ihmisistä liian helposti hyvää. Muistan kun hänen eräs ystävä kuoli 6v sitten huumeiden yliannostukseen, tällä ystävällä oli kanssa ollut rankka lapsuus ja vaikka hänellä oli omat ongelmansa, niin jaksoi aina tukea muita ja oli yksi niistä harvoista ihmisistä kellä oli pokkaa puolustaa tyttöäni kun häntä kiusattiin! Jälkeen päin tyttöni sanoi, ettei todellakaan usko enää hyvyyteen, kiltit ihmiset joutuu lähtemään täältä ensin ja pahat saa rellestää loppuun saakka ...
Pääsee.
Otan osaa! :( Älä välitä negatiivisista kommenteista täälä! Kuulostaa siltä, että olitte hyviä vanhempia, mutta kiusaaminen vei voimat. Vaaditteko mielestänne liikaa häneltä, kun sanoo ettei pystynyt vastaamaan odotuksiin? Onko teillä muita lapsia? Toivottavasti voivat hyvin!
Olen itsekin kärsinyt masennuksesta pitkään, mutta nyt elämä sujuu paremmin, kiitos lääkkeen ja poikaystävän. Omat vanhempani kielsivät pitkään masennuksen olevan edes sairaus, mikä ärsytti kyllä paljon. Meillä oli muutenkin huono ilmapiiri perheessä aina, ja henkistä tukea usein ei saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä maanpäälliset pirut (kiusaajat) porskuttavat hyvin vaan elämässään eteenpäin, on ammatit, töitä ja lapsenkin muutama kiusaaja jo saanut!!! Minä menetin ainoan lapseni, tiedoksenne.
Kovasti voimia. Minua kiusattiin koulussa 9 v ja kiusaajat ovat pärjänneet todella hyvin elämässä . Itse olen joutunut kokemaan jatkuvasti vaikeuksia ja syrjäytynyt elämästä. Elämä on epäreilua.
Lapseni yritti myös pitkään ajatella että oikeus ja kohtuus voittaa jossain vaiheessa, uskoi ihmisistä liian helposti hyvää. Muistan kun hänen eräs ystävä kuoli 6v sitten huumeiden yliannostukseen, tällä ystävällä oli kanssa ollut rankka lapsuus ja vaikka hänellä oli omat ongelmansa, niin jaksoi aina tukea muita ja oli yksi niistä harvoista ihmisistä kellä oli pokkaa puolustaa tyttöäni kun häntä kiusattiin! Jälkeen päin tyttöni sanoi, ettei todellakaan usko enää hyvyyteen, kiltit ihmiset joutuu lähtemään täältä ensin ja pahat saa rellestää loppuun saakka ...
Pääsee.
Kyllä tyttöni olisi halunnut elää, pienenäkin oli iloinen ja hassuttelija, mutta kiusaaminen söi vähitellen sen elämän ilon ja tyttöni ajautui syöksykierteeseen ja vaikka kiusaaminen loppui peruskoulun jälkeen, kun tyttö keskeytti koulut ja kävi asumassa toisella paikkakunnallakin, yritti saada 8v ajan terveytensä takaisin jonka kiusaaminen selkeästi vei, niin se tie osottautui tyttärellenikin liian raskaaksi, vaikka sitkeä sissi hän oli muttei saanut enää itseään ja elämäänsä parsittua kasaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei itsemurhan tekijät pääse taivaaseen. No joutuu helvettiin jossa palavat hiljaisella liekillä iäisyyden. Näin sanoo raamattu.
Tiedätpähän ainakin keiden kanssa sitten ritiset iäisyyden kun oma aikasi täällä loppuu. Julmuudella ja anteeksiantamattomuudella olet helvettiin oman tikettisi lunastanut. Näin sanoo raamattu.
Kuules raamattuun vetoova. Oliko raamatun synnyn aikoihin nettiä ? Tämäkin on täyttä syntiä , joten hivuttaudu äkkiä pois. Laita elämäs sille tasolle, mikä on ollut raamatun kertomuksissa. Ei mitään nykyajan mukavuuksia. Jos haluat vedota raamattuun niin pitää elää kaikessa samoissa olosuhteissa myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä maanpäälliset pirut (kiusaajat) porskuttavat hyvin vaan elämässään eteenpäin, on ammatit, töitä ja lapsenkin muutama kiusaaja jo saanut!!! Minä menetin ainoan lapseni, tiedoksenne.
Älä ap välitä... Sä et ansainut tätä teille ja teidän lapsi ei olisi tarvinut yksin kärsiä tällä tavalla. En hyväksy koulukiusaamista ja olen surullinen teidänkin puolesta... :/
dsfr kirjoitti:
Otan osaa! :( Älä välitä negatiivisista kommenteista täälä! Kuulostaa siltä, että olitte hyviä vanhempia, mutta kiusaaminen vei voimat. Vaaditteko mielestänne liikaa häneltä, kun sanoo ettei pystynyt vastaamaan odotuksiin? Onko teillä muita lapsia? Toivottavasti voivat hyvin!
Olen itsekin kärsinyt masennuksesta pitkään, mutta nyt elämä sujuu paremmin, kiitos lääkkeen ja poikaystävän. Omat vanhempani kielsivät pitkään masennuksen olevan edes sairaus, mikä ärsytti kyllä paljon. Meillä oli muutenkin huono ilmapiiri perheessä aina, ja henkistä tukea usein ei saanut.
Emme mielestämme vaatineet liikaa, itseasiassa olimme välillä liian lepsujakin vanhempia ja olisi pitänyt asettaa enemmän rajoja.. mietin että olisiko sillä vältytty tältä kohtalolta. Isänsä kanssa minulla oli usein rajujakin riitoja, tyttäremme joutui niitä vierestä seuraamaan ja kuuntelemaan .... Eniten sattuu että hän näki minun pahaa oloa usein, huusin ja riehuin kun oli niin paha olla. Nyt kaduttaa todella paljon ja on sellainen olo että olisi aika päiviä sitten pitänyt tehdä toisenlaisia ratkaisuja! Ette edes voi kuvitella tätä tuskaa, se on niin suurta.. Mietin miten isänsä kestää tämän, isän kanssa kun tyttö oli läheisempi kuin minun ja miehen kaikki sisarukset on kuollut alle 50-vuotiaina, 3 sisarusta, kaksoisveljensä mieheni menetti jo teini-iässä auto-onnettomuudessa, luulen ettei mieheni kestä enää yhtään enempää..... Tyttö oli ainut lapsemme, oltiin 29-vuotiaita kun hän syntyi.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika!
Suksi sinä sinne sikalaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä maanpäälliset pirut (kiusaajat) porskuttavat hyvin vaan elämässään eteenpäin, on ammatit, töitä ja lapsenkin muutama kiusaaja jo saanut!!! Minä menetin ainoan lapseni, tiedoksenne.
Kovasti voimia. Minua kiusattiin koulussa 9 v ja kiusaajat ovat pärjänneet todella hyvin elämässä . Itse olen joutunut kokemaan jatkuvasti vaikeuksia ja syrjäytynyt elämästä. Elämä on epäreilua.
Lapseni yritti myös pitkään ajatella että oikeus ja kohtuus voittaa jossain vaiheessa, uskoi ihmisistä liian helposti hyvää. Muistan kun hänen eräs ystävä kuoli 6v sitten huumeiden yliannostukseen, tällä ystävällä oli kanssa ollut rankka lapsuus ja vaikka hänellä oli omat ongelmansa, niin jaksoi aina tukea muita ja oli yksi niistä harvoista ihmisistä kellä oli pokkaa puolustaa tyttöäni kun häntä kiusattiin! Jälkeen päin tyttöni sanoi, ettei todellakaan usko enää hyvyyteen, kiltit ihmiset joutuu lähtemään täältä ensin ja pahat saa rellestää loppuun saakka ...
Pääsee.
Kyllä tyttöni olisi halunnut elää, pienenäkin oli iloinen ja hassuttelija, mutta kiusaaminen söi vähitellen sen elämän ilon ja tyttöni ajautui syöksykierteeseen ja vaikka kiusaaminen loppui peruskoulun jälkeen, kun tyttö keskeytti koulut ja kävi asumassa toisella paikkakunnallakin, yritti saada 8v ajan terveytensä takaisin jonka kiusaaminen selkeästi vei, niin se tie osottautui tyttärellenikin liian raskaaksi, vaikka sitkeä sissi hän oli muttei saanut enää itseään ja elämäänsä parsittua kasaan....
Minusta kiusaamisesta pitäisi langettaa samanlainen rangaistus kuin fyysisestä väkivallastakin. Se on ihmisen henkistä rääkkäystä, miksei siihen puututa kovemmin? Yhteiskunnan ja yhteisöjen asenteiden pitäisi muuttua kiusaamisvastaisemmiksi.
Ap älä syyllistä itseäsi. Tyttäresi elämä oli näin sovittu menemään. Näette sitten henkimaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei itsemurhan tekijät pääse taivaaseen. No joutuu helvettiin jossa palavat hiljaisella liekillä iäisyyden. Näin sanoo raamattu.
Ole hyvä ja älä tuo aikuisten keskustelupalstalle satuja. Ihan sama mitä sanoo raamattu tai kalevala. Molemmat ihmisten kyhäilemiä huonohkosti keksittyjä köykäisiä tarinakokoelmia. Kalevala on sentään kotimainen teos, raamattu taas perustuu palestiinalaisten paimentolaisten muinaisesta Egyptistä kopioimiin kansantaruihin. Eli ei mitään relevanssia suomalaisille.
Alue: Aihe vapaa
Siksi koska oletetaan että kukaan huvikseen tekee noin, ja on siinä tilassa että pystyy ajattelemaan selkeästi.