"Keväällä" se aina iskee: j*malauta että olisi mahtavaa seurustella. Mutta en tule koskaan suhdetta saamaan.
En kerta kaikkiaan ymmärrä, että missä on vika, mutta miehet eivät koskaan ihastu minuun todella. Joo, en ole mikään missi, mutta olen ihan nätti, ja tottahan ihan nättejä naisia on paljon että ei sillä nyt vielä edukseen erottauduta. Turha tulla myöskään väittämään, että olen joko vain passiivisesti odotellut kosiskelijoita (en ole, vaan olen ollut aktiivinen osapuoli) tai yrittänyt "tasoani ylempää", koska siitä tulee vain loputon väittely jota on ihan turha anonyymina ja kasvottomana käydä.
Kaikesta yleistämisestä huolimatta en ole ns. epätoivoinen, en ajattele miehiä yhtenä suurena massana vaikka tässä nyt miehistä näin puhuinkin, en halua "ketä tahansa" vain siksi että olisi suhde, mutta helvetti että haluaisin rakastaa ja olla rakastettu. En vain ole tavannut sitä yksilöä, joka välittäisi minusta enemmänkin kuin kaverina. Kavereita ja ystäviä minulla siis on paljon, että en varmaan sitten ihan huono tyyppikään ole, mutta minussa ei kai sitten vain ole "sitä jotain". Ja se harmittaa aivan vietävästi.
Tulipa avauduttua. Kohtalotovereita, jotain, vertaistukea?
Kommentit (118)
Tiedän tunteen, olen jo 29 enkä koskaan kelvannut kenellekään. Kyllähän se tuntuu pahalta. Asiaa ei auta se, että tässä iässä kaverit perustavat perheitä, menevät kihloihin ja naimisiin, ja itse olen se porukan ikisinkku.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä vielä jonkun löydät!
No kun en löydä! Ei kaikki löydä. En ole ainoa tuntemani ns. ikisinkku, helvetin hyviä tyyppejä jää ilman rakkautta. Harmi kyllä tunnen kaltaisiani vain naisia ja homomiehiä, ne naisiin päin suuntautuneet sinkkumiehet eivät minua näe varmaan edes ihmisenä saati sitten siihen päälle vielä rakastettavana naisena.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, olen jo 29 enkä koskaan kelvannut kenellekään. Kyllähän se tuntuu pahalta. Asiaa ei auta se, että tässä iässä kaverit perustavat perheitä, menevät kihloihin ja naimisiin, ja itse olen se porukan ikisinkku.
Niinpä. Olen sinua kolmisen vuotta nuorempi (about 26v) mutta en näe miten tämä nyt tästä muuttuisi yhtäkkiä. Ikäiseni sinkut joilla on toivoa ovat niitä, jotka aiemminkin ovat seurustelleet. Minulta puuttuu ne teini-iän jututkin, saati sitten että olisin koskaan vakavassa parisuhteessa ollut. Minua ei ole kukaan koskaan rakastanut sillä tavoin.
Onneksi tosiaan on niitä ystäviä. Yhä vain vähemmän heillä tosin on ystäville aikaa, kun alkavat useimmat olla jo vakiintuneita ja viettävät mieluummin vähäisen vapaa-aikansa puolisonsa kanssa, mikä tietysti on ihan ymmärrettävää.
Ap
Ootko kokeillu tinderiä tms? Itse tapailen nyt sieltä löytämääni miestä ja tosiaan ei läheskään kaikki hae sieltä pelkkää seksiä.
On luonnonlaki, että naiset löytävät aina kumppanin. Monellako miehellä olisi esim. nyt mahdollisuus tutustua sinuun? Oletko oikeasti saanut aina pakit miehiltä, vai vain nirso?
Laitappa kuva vatsalihaksistasi ja hoikista reisistäsi facebookiin johonkin aktiivisten ihmisten ryhmiin ja statukseksi ´sinkku´, ja alat harrastamaan eri asioita joissa on ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillu tinderiä tms? Itse tapailen nyt sieltä löytämääni miestä ja tosiaan ei läheskään kaikki hae sieltä pelkkää seksiä.
Olen kokeillut sitäkin ja tavannut miehiä, jotka etsivät ihan parisuhdetta eivätkä vain pelkkää seksiä, mutta minun kanssani eivät sitä halunneet. En nyt toki ole itsekään kaikkiin ihastunut, mutta yksipuolinen ihastuminen on aina niin päin että minä olen se joka ihastuu ja miestä ei kiinnosta.
Ap
ja sit vielä muista hymyillä miehille kirjoitti:
Laitappa kuva vatsalihaksistasi ja hoikista reisistäsi facebookiin johonkin aktiivisten ihmisten ryhmiin ja statukseksi ´sinkku´, ja alat harrastamaan eri asioita joissa on ihmisiä.
Mitäs helvettiä minä tuollaisella p*llunvonkaajien kalastelulla saavuttaisin, kun tunteeton seksi ei nyt tässä ollut se mistä haaveilen, vaan rakastava parisuhde? Tuo jälkimmäisin ehdotuksesi sentään oli ihan asiallinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
26v
Ap
Tapasin tulevan mieheni 25-vuotiaana ja seuraavana vuonna avioiduimme. Nyt on 15-aviovuotta pulkassa.
En ollut seurustellut kenenkään muun kanssa ennen tutustumistamme.
Ap, sinullekin riittää yksi, kun hän on se oikea.
Toivottavasti löydät kaipaamasi rakkauden :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillu tinderiä tms? Itse tapailen nyt sieltä löytämääni miestä ja tosiaan ei läheskään kaikki hae sieltä pelkkää seksiä.
Olen kokeillut sitäkin ja tavannut miehiä, jotka etsivät ihan parisuhdetta eivätkä vain pelkkää seksiä, mutta minun kanssani eivät sitä halunneet. En nyt toki ole itsekään kaikkiin ihastunut, mutta yksipuolinen ihastuminen on aina niin päin että minä olen se joka ihastuu ja miestä ei kiinnosta.
Ap
Damn! Jo nyt on kumma... 😕
t.5
Vierailija kirjoitti:
Tapasin tulevan mieheni 25-vuotiaana ja seuraavana vuonna avioiduimme. Nyt on 15-aviovuotta pulkassa.
En ollut seurustellut kenenkään muun kanssa ennen tutustumistamme.Ap, sinullekin riittää yksi, kun hän on se oikea.
Toivottavasti löydät kaipaamasi rakkauden :)
Näin on, yksi riittäisi. Myönnän että kärsin ajoittaisesta vakiintumis- ja jopa hääkuumeesta (EN oikeasti niin paljon että tämä näkyisi epätoivona, paitsi juuri nyt annan sen vähän purkautua), kyllä minusta olisi hemmetin hienoa vielä näin edes osittain nuorena ja nättinä nauttia rakkaudestakin. Olisi ihanaa olla villi ja vapaa sen kumppanin kanssa eikä vain yksin aina. Onni onnettomuudessa että sentään vauvakuumeesta en ole kärsinyt.
Hienoa kuulla että sentään kaksivitosena seurustelukokemattomana on vielä joku voinut rakkauden löytää :) No vähän kateellinen olen kuitenkin.
Ap
Vaaditko mieheltä työssäkäyntiä?
Olin kuin sinä ap. Reilut 2 vuotta sitten tapasin ensimmäisen poikaystäväni nettutreffeillä ja nyt meillä on oma talo ja kuukauden ikäinen vauva. Olemme molemmat yli 30-vuotiaita. Sovimme tosi hyvin yhteen, emme pariutuneet epätoivosta!
Mä oon ollu ihminen johon kaikki aina ihastu/rakastu. Koen että suurimmat syyt siihen oli yksinkertaisesti iloinen ja innostunut asenne ja pieni flirtti/pilke silmäkulmassa= hymyilevä ja katsekontaktia hakeva.
Kokeile tollasia seuraavaksi kun treffeille lähdet. En tiiä onko mitään hyötyä mutta ei ainakaan haittaa!
Älä luovuta vielä netin/tinderin suhteen! Sieltä ainakin löytyy nopeasti useita deittikumppaneita. Baarissakin kannattaa käydä aina silloin tällöin, sinnekkin eksyy toisinaan kunnon miehiäkin!
:)
Vierailija kirjoitti:
Olin kuin sinä ap. Reilut 2 vuotta sitten tapasin ensimmäisen poikaystäväni nettutreffeillä ja nyt meillä on oma talo ja kuukauden ikäinen vauva. Olemme molemmat yli 30-vuotiaita. Sovimme tosi hyvin yhteen, emme pariutuneet epätoivosta!
Ihana kuulla. En minäkään tarvitsisi kuins en yhden onnellisen tarinan! Mutta etenkin näin keväisin (tänään on kevät koska aurinko paistoi niin kirkkaasti) masentaa niin hitosti että taas se on edessä koko loppuvuosi yksin, vaikka vastahan tämäkin vuosi alkoi. Kesä tulee taas, että olisi ihanaa viettää kesä jonkun kanssa! Voi olla että kaverit kutsuu juhannukseksi mökille, siellä taas iloisesti pariskunnat ja minä. Perkele.
Ap
sun tarvii saada mies uskomaan vuosikausien, vuosikymmenten, mittaiseen kuumaan kiimaan. Kiima on kaiken A ja O. Se saa miehen tekemään ihmeitä. Kiima on jees!
mitään hyvää et tule saamaan jos toteat kylmästi kuuman nuoruuden menneen vahingossa ohi ja nyt olisi kiire saada lapset ennen kehityshäiriöitä, ja ikuinen rakkaus kaupan päälle
Käyttäjä4183 kirjoitti:
Mä oon ollu ihminen johon kaikki aina ihastu/rakastu. Koen että suurimmat syyt siihen oli yksinkertaisesti iloinen ja innostunut asenne ja pieni flirtti/pilke silmäkulmassa= hymyilevä ja katsekontaktia hakeva.
Kokeile tollasia seuraavaksi kun treffeille lähdet. En tiiä onko mitään hyötyä mutta ei ainakaan haittaa!
Älä luovuta vielä netin/tinderin suhteen! Sieltä ainakin löytyy nopeasti useita deittikumppaneita. Baarissakin kannattaa käydä aina silloin tällöin, sinnekkin eksyy toisinaan kunnon miehiäkin!:)
En halua kuulostaa kauhealta kitisijältä, mutta ihan oikeasti, olen kokeillut! En minä todellakaan murjota baarin nurkassa tuoppiin tuijotellen jne. Tinderin kautta olen tavannut monenlaisia tyyppejä, enimmäkseen hyviä tyyppejä. Olen asiakaspalvelualalla ja perussosiaalinen, en mikään huomion keskipiste tosin enkä koskaan mikään kaunein ja seksikkäin varmaan kenenkään silmissä, mutta kuitenkin ihan tyytyväinen itseeni, en häpeile liikaa, ei ole mitenkään poikkeuksellisen surkea itsetunto. Mutta vähän alkaa todisteet kieliä siihen suuntaan että olen sitten kuitenkin ruma ja tylsä.
Ap
Kyllä sinä vielä jonkun löydät!