Lue keskustelun säännöt.
"Keväällä" se aina iskee: j*malauta että olisi mahtavaa seurustella. Mutta en tule koskaan suhdetta saamaan.
06.02.2017 |
En kerta kaikkiaan ymmärrä, että missä on vika, mutta miehet eivät koskaan ihastu minuun todella. Joo, en ole mikään missi, mutta olen ihan nätti, ja tottahan ihan nättejä naisia on paljon että ei sillä nyt vielä edukseen erottauduta. Turha tulla myöskään väittämään, että olen joko vain passiivisesti odotellut kosiskelijoita (en ole, vaan olen ollut aktiivinen osapuoli) tai yrittänyt "tasoani ylempää", koska siitä tulee vain loputon väittely jota on ihan turha anonyymina ja kasvottomana käydä.
Kaikesta yleistämisestä huolimatta en ole ns. epätoivoinen, en ajattele miehiä yhtenä suurena massana vaikka tässä nyt miehistä näin puhuinkin, en halua "ketä tahansa" vain siksi että olisi suhde, mutta helvetti että haluaisin rakastaa ja olla rakastettu. En vain ole tavannut sitä yksilöä, joka välittäisi minusta enemmänkin kuin kaverina. Kavereita ja ystäviä minulla siis on paljon, että en varmaan sitten ihan huono tyyppikään ole, mutta minussa ei kai sitten vain ole "sitä jotain". Ja se harmittaa aivan vietävästi.
Tulipa avauduttua. Kohtalotovereita, jotain, vertaistukea?
Kommentit (118)
Tuo on ihan niinkuin omasta elämästäni! Vientiä kyllä miesten suhteen on paljonkin, eli koen olevani ihan vetävän näköinen/mukavan olemuksen omaava. Lähes kaikki kohtaamiset miesten kanssa vuosien varrella ovat päättyneet niin, että toinen osapuoli ihastuu palavasti ja toinen ei, eli puolin ja toisin olen saanut ja antanut pakkeja. Jonkun verran on myös ollut fwb-juttuja (pidempiäkin), joissa on tehty suhteen alussa selväksi, ettei kummempaa siitä tule. Ihan kivaa ajanvietettä.
Olen itse tosi herkkä sille, minkälaisen ihmisen kanssa vietän aikaa. En myöskään halua suhdetta vain sen takia, etten olisi yksin, vaan haluan niinkuin sinäkin jonkun, jota todella rakastaa ja jonka kanssa jakaa arki. Mielestäni tosi moni tinkii näistä ja ottaa mieluummin jonkun itselleen keskivertoisesti natsaavan ihmisen ja sitten valitellaan kun menee huonosti parisuhteessa.
Olen kuitenkin positiivisella mielellä liikkeellä; Tinder on ollut aika ahkerasti käytössä nyt syksystä alkaen ja treffit antavat kivaa ajateltavaa arkeen :) Olen myös 26v ja ajattelen niin, että meillä on vielä paljon aikaa elämässä vakiintua! Ainoa, mikä harmittaa aika paljon on se, että lähestulkoon kaikki ystäväni seurustelevat enkä koe olevani samanlaisessa elämäntilanteessa heidän kanssaan. Mutta kyllä me vielä joku kiva löydetään!:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla taas iskee aina keväisin vapauden kaiho, että oi kun olisi taas sinkku. :D Syksyllä ja talvella on mukava olla vakaassa parisuhteessa ja käpertyä pimeä ilta toisensa perään kumppanin kainaloon, mutta kesän lähestyessä sitä alkaakin kaivata seikkailua.
Vierailija kirjoitti:
treenaa lösöt, negis ja masennus pois kirjoitti:
sun tarvii saada mies uskomaan vuosikausien, vuosikymmenten, mittaiseen kuumaan kiimaan. Kiima on kaiken A ja O. Se saa miehen tekemään ihmeitä. Kiima on jees!
mitään hyvää et tule saamaan jos toteat kylmästi kuuman nuoruuden menneen vahingossa ohi ja nyt olisi kiire saada lapset ennen kehityshäiriöitä, ja ikuinen rakkaus kaupan päälle
Niin sekava kuin viestisi olikin, niin kiima on jees, allekirjoitan, mutta pelkkää seksiä en etsi! Ja tuohon otsikkoosi viitaten niin et sinä minua tunne etkä ole nähnyt, et voi sanoa olenko lösö ja negis ja masentunut. Se että minä täällä just nyt tänään valitan tästä aiheesta joka vituttaa, ei tarkoita että joka ikinen hetki vain vikisisin kurjaa kohtaloani. Mutta joskus on pakko purkaa näitäkin tuntoja!
Ap
Jos sitten alatkin asennoitua niin, että yksin on todella hyvä olla. Täällä ja muuallakin tuntuu monet naiset olevan sitä mieltä, etteivät tarvitse miestä, ja yksin on mukavampaa ja vapaampaa. Yrität hengata vain yksinelävien kaverien kanssa, niin et joudu katselemaan edes vierestä mitään parisuhdekuvioita.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas iskee aina keväisin vapauden kaiho, että oi kun olisi taas sinkku. :D Syksyllä ja talvella on mukava olla vakaassa parisuhteessa ja käpertyä pimeä ilta toisensa perään kumppanin kainaloon, mutta kesän lähestyessä sitä alkaakin kaivata seikkailua.
Nykyään on liikaa vaihtoehtoja. Mitään ei jakseta kauaa, vaan pitää saada jotain muuta, ettei tule tylsää. Kaikki minulle kiitos. Se on se asenne.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan niinkuin omasta elämästäni! Vientiä kyllä miesten suhteen on paljonkin, eli koen olevani ihan vetävän näköinen/mukavan olemuksen omaava. Lähes kaikki kohtaamiset miesten kanssa vuosien varrella ovat päättyneet niin, että toinen osapuoli ihastuu palavasti ja toinen ei, eli puolin ja toisin olen saanut ja antanut pakkeja. Jonkun verran on myös ollut fwb-juttuja (pidempiäkin), joissa on tehty suhteen alussa selväksi, ettei kummempaa siitä tule. Ihan kivaa ajanvietettä.
Olen itse tosi herkkä sille, minkälaisen ihmisen kanssa vietän aikaa. En myöskään halua suhdetta vain sen takia, etten olisi yksin, vaan haluan niinkuin sinäkin jonkun, jota todella rakastaa ja jonka kanssa jakaa arki. Mielestäni tosi moni tinkii näistä ja ottaa mieluummin jonkun itselleen keskivertoisesti natsaavan ihmisen ja sitten valitellaan kun menee huonosti parisuhteessa.
Olen kuitenkin positiivisella mielellä liikkeellä; Tinder on ollut aika ahkerasti käytössä nyt syksystä alkaen ja treffit antavat kivaa ajateltavaa arkeen :) Olen myös 26v ja ajattelen niin, että meillä on vielä paljon aikaa elämässä vakiintua! Ainoa, mikä harmittaa aika paljon on se, että lähestulkoon kaikki ystäväni seurustelevat enkä koe olevani samanlaisessa elämäntilanteessa heidän kanssaan. Mutta kyllä me vielä joku kiva löydetään!:)
Minulla ei mitenkään valtavaa vientiä ole, enimmäkseen olen suht. näkymätön miehille vaikka miten olisin ilopillerinä ja villinä liikkeellä... No mutta silloin tällöin olen livenä tavannut aloitteen tekeviä miehiä, sitten taas useammin itse olen se joka aloitteen tekee. Kummastakaan ei koskaan ole mitään suurempaa seurannut, sama juttu Tinderissä, jos joku ihastuu niin minä.
En minä haluaisi ajatella että minussa on mitään aivan järkyttävää turn-offia ja suurta vikaa, mutta minussa vain ei ole sitä jotain, johon monet ihastuisivat, enkä ole tavannut sitä yhtä ja oikeaa, joka saattaisi ihastua. Että voihan tämä olla ihan vain paskaa tuuriakin, mutta vituttaa silti. Tietty olisi kiva tietää, että mikä vika oikeasti on, että jos vaikka onkin jokin vika jota voisin koittaa kehittää parempaan suuntaan pysyen kuitenkin omana itsenäni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas iskee aina keväisin vapauden kaiho, että oi kun olisi taas sinkku. :D Syksyllä ja talvella on mukava olla vakaassa parisuhteessa ja käpertyä pimeä ilta toisensa perään kumppanin kainaloon, mutta kesän lähestyessä sitä alkaakin kaivata seikkailua.
Äääh, no kokeile seikkailla sen kumppanisi kanssa!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treenaa lösöt, negis ja masennus pois kirjoitti:
sun tarvii saada mies uskomaan vuosikausien, vuosikymmenten, mittaiseen kuumaan kiimaan. Kiima on kaiken A ja O. Se saa miehen tekemään ihmeitä. Kiima on jees!
mitään hyvää et tule saamaan jos toteat kylmästi kuuman nuoruuden menneen vahingossa ohi ja nyt olisi kiire saada lapset ennen kehityshäiriöitä, ja ikuinen rakkaus kaupan päälle
Niin sekava kuin viestisi olikin, niin kiima on jees, allekirjoitan, mutta pelkkää seksiä en etsi! Ja tuohon otsikkoosi viitaten niin et sinä minua tunne etkä ole nähnyt, et voi sanoa olenko lösö ja negis ja masentunut. Se että minä täällä just nyt tänään valitan tästä aiheesta joka vituttaa, ei tarkoita että joka ikinen hetki vain vikisisin kurjaa kohtaloani. Mutta joskus on pakko purkaa näitäkin tuntoja!
Ap
Jos sitten alatkin asennoitua niin, että yksin on todella hyvä olla. Täällä ja muuallakin tuntuu monet naiset olevan sitä mieltä, etteivät tarvitse miestä, ja yksin on mukavampaa ja vapaampaa. Yrität hengata vain yksinelävien kaverien kanssa, niin et joudu katselemaan edes vierestä mitään parisuhdekuvioita.
Jonkin aikaa muuten kykenin tuohon! Se oli tavallaan hienoa, oli pitkään (noh, pitkään ja pitkään, mutta sellaisen ehkä vuoden verran melkeinpä) elämä aika sellaista tasaisen tunteetonta. Ihan kivaa ja ajattelin että yksin on aivan hyvä. Ja siis tavallaan onkin, enhän minä voi perustaa elämääni sen haaveilemisen varaan, että jonkun toisen nyt täytyisi tehdä minut onnelliseksi. Mutta kyllä minä SILTI kaipaan rakkautta ja haluaisin sitä rakastetulleni myös antaa, vaikka miten yrittäisin (joskus onnistuenkin) huijata itseni muuhun uskomaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kans yks. Tosin sillä erotuksella että en ole mikään perusnätti ja tutustun huonosti uusiin ihmisiin, eli tiedän kyllä syyt yksinoloon.
Itsekään en halua "tyytyä", eli nimenomaan rakkautta kaipaan, en vaan jotakuta täyttämään puolison paikkaa. Mutta kun kukaan ei kiinnostu niin ei paljon ole valinnan varaa ollut.
Pelkään jo kevättä, koska se aiheuttaa hirveän rakkauden kaipuun aina. Silloin innostun käymään baareissa ja "etsimään" ja aina se päättyy siihen että masennun kun mikään ei onnistu.
Minä olin neitsyt kun olin 26. Ainoat treffit minulla oli ollut teininä. Yritin löytää suomesta miestä joka minusta kiinnostuu normaalissa kanssakäymisessä. En tahtonut kokeilla tinderiä jne tai pokata ketään baarista. Lopulta ystävystyin mieheni kanssa nettipelissä ja vietettiin aikaa pelaillen ja tutustuen ja aikaa myöten rakkaus syttyi. Vihdoin melkein 27 vuotiaana menetin neitsyyteni tälle ihanalle miehelle ja nyt kaksi vuotta myöhemmin suunnitellaan häitä tulevalle kesälle :) eli toivoa on myös sinulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas iskee aina keväisin vapauden kaiho, että oi kun olisi taas sinkku. :D Syksyllä ja talvella on mukava olla vakaassa parisuhteessa ja käpertyä pimeä ilta toisensa perään kumppanin kainaloon, mutta kesän lähestyessä sitä alkaakin kaivata seikkailua.
Äääh, no kokeile seikkailla sen kumppanisi kanssa!
Ap
Niin seikkailenkin! Nykyään jo siis hyvin tunnistan, että "jaa, taas tämä olo joka tulee joka kevät" ja tiedän, että se menee ohitse.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kans yks. Tosin sillä erotuksella että en ole mikään perusnätti ja tutustun huonosti uusiin ihmisiin, eli tiedän kyllä syyt yksinoloon.
Itsekään en halua "tyytyä", eli nimenomaan rakkautta kaipaan, en vaan jotakuta täyttämään puolison paikkaa. Mutta kun kukaan ei kiinnostu niin ei paljon ole valinnan varaa ollut.
Pelkään jo kevättä, koska se aiheuttaa hirveän rakkauden kaipuun aina. Silloin innostun käymään baareissa ja "etsimään" ja aina se päättyy siihen että masennun kun mikään ei onnistu.
Tutulta kuulostaa tuo, että sitä sitten keväällä innostuu vielä enemmän oikein etsimään, ja vituiksihan se aina menee kuitenkin. Vähän pelottaa jo että kuinka monet pakit ja ihastuksen kuolettamiset enää jaksan käydä edes läpi!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jumaalauta mitä paskaa. Ap:lla ollut hyviä tinder miehiäki mutta ei kelpaa.
NYT JÄRKI KÄTEEE SILLE EI KELPAA MIKÄÄN.
Perus harhailija.
Vierailija kirjoitti:
Voi jumaalauta mitä paskaa. Ap:lla ollut hyviä tinder miehiäki mutta ei kelpaa.
NYT JÄRKI KÄTEEE SILLE EI KELPAA MIKÄÄN.
Perus harhailija.
HALUSIT VAAN TULLA HUUTAMAAN!!! Kun meni ihan ohi se, että sehän olikin tosiaan Ap joka ei kelpaa. Minä en tiedä yhtäkään miestä joka olisi ollut minuun ihastunut, minä sen sijaan olen ollut yksipuolisesti ihastunut. Jos en ole itse tinder-deitistä tai muuten tapaamastani miehestä kiinnostunut niin se on kyllä ollut aina molemminpuolinen tunne, ihan ollaan yhdessä todettu että juu ei tule tästä enempää vaikka ihan kiva oli tavata.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin neitsyt kun olin 26. Ainoat treffit minulla oli ollut teininä. Yritin löytää suomesta miestä joka minusta kiinnostuu normaalissa kanssakäymisessä. En tahtonut kokeilla tinderiä jne tai pokata ketään baarista. Lopulta ystävystyin mieheni kanssa nettipelissä ja vietettiin aikaa pelaillen ja tutustuen ja aikaa myöten rakkaus syttyi. Vihdoin melkein 27 vuotiaana menetin neitsyyteni tälle ihanalle miehelle ja nyt kaksi vuotta myöhemmin suunnitellaan häitä tulevalle kesälle :) eli toivoa on myös sinulla!
Nämä on ihan mielettömiä että missä kaikkialla ihmiset ovatkin sitten sen kumppaninsa tavanneet! Miksi en minä ikinä, saatana... Onnea teille kuitenkin :)
Ap
Ap, itse olen 26 v ja seurustellut saman miehen kanssa kahdeksan vuotta. Minulle tulee AINA keväisin kun arska paistaa ja terassit avataan että j*malauta olisi kivaa olla sinkku_!!
Ala sinäkin pelata jotain nettipeliä :)
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse olen 26 v ja seurustellut saman miehen kanssa kahdeksan vuotta. Minulle tulee AINA keväisin kun arska paistaa ja terassit avataan että j*malauta olisi kivaa olla sinkku_!!
Tässähän on se ero, että sinä voisit tehdä sen valinnan, että jättäisit miehesi ja olisit sitten sinkku, jos todella sitä oikeasti haluaisit! Mutta taidat kuitenkin mieluummin pitää kiinni rakastetustasi ;) Minä taas en voi nyt vain päättää että joku rakastuisi minuun.
Ap
Muistaakseni ihmiset rakastuvat usein sellaiseen henkilöön, jolle saavat avautua henkilökohtaisista asioistaan. Tämä on siis ihan tutkittu juttu, joten yritä saada joku mies "avautumaan" sinulle.
Niin sekava kuin viestisi olikin, niin kiima on jees, allekirjoitan, mutta pelkkää seksiä en etsi! Ja tuohon otsikkoosi viitaten niin et sinä minua tunne etkä ole nähnyt, et voi sanoa olenko lösö ja negis ja masentunut. Se että minä täällä just nyt tänään valitan tästä aiheesta joka vituttaa, ei tarkoita että joka ikinen hetki vain vikisisin kurjaa kohtaloani. Mutta joskus on pakko purkaa näitäkin tuntoja!
Ap