Nainen ei haluakaan muuttaa luokseni.
Olen tapaillut naista, jonka kanssa tapailu syveni seurusteluksi. Olemme olleet onnellisia, kunnes esille nousi jatko.
Asumme eri paikkakunnilla (tunnin ajomatka), ja yhteenmuutto olisi varmaan jossain vaiheessa ajankohtainen. Olen jostain syystä olettanut, että nainen on se, joka muuttaa luokseni. Eilen illalla oletukseni murskaantui, kun nainen kertoikin ettei hän olekaan tähän halukas. Perusteli asiaa työpaikallaan, lastensa koululla ja sillä, että lapsilla säilyy paremmin tapaamisyhteys toiseen vanhempaan.
Miksi lasten koulunvaihto on muka niin iso asia, ihmisiähän muuttaa tuon tuostakin. Vai onko kyse vain siitä, ettei naista kiinnosta..
Kommentit (118)
Samaa mieltä, että miksi kolme muuttaisi eikä yksi, jos lapsilla siellä koulut, ystävät, tuttu koti. Jos et halua jostain syystä muuttaa, jatkakaa tapailua.
Niin,miksi et kerro omaa syytäsi ollenkaa. Lapsia ei muutenkaan ihan helposti kannattaisi pompotella noin,ainakaan koulujen kanssa.
Sinä pojan kloppina voisit helposti siirtyy vai mikä on homman nimi???
Kun kerran muutto on mielestäsi noin helppoa niin siitä sitten sinä muuttamaan!
Ehkä se nainen on huomannut että sen lapset ei halua asua sun kanssa.
No se työpaikka on kyllä ihan painava syy myös. Miksi pidentää työmatkaa? Päivässä kaksi tuntia istua autossa kauemmin jotta näkee lapsia ja miestä. Ja muutenkin jos asut syrjässä niin nainen joutuisi vielä kuskaamaan lapsia ympäri ämpäri kun jos kerran nyt juttu toimii hyvin hänellä..
Kerro nyt omia taustojasi että käytkö itse töissä, lapsia sinulla ei selvästi ole. Ja onko edes sopiva asunto perheelle?
En kyllä heti ottaisi nokkiini moisesta jos olisin tilanteessasi.
Mullakin on täällä työpaikka eikä pelkkä seurustelu näin pidemmän päälle riitä mulle. Musta naisen syyt ovat tekaistuja. Eikö lasten tapaamisia voi muka sopia jotenkin, välimatkasta huolimatta?
Tästä tulee fiilis että pariskunnan nainen on tehnyt tänne tuon aloituksen.
Ap. kirjoitti:
Mullakin on täällä työpaikka eikä pelkkä seurustelu näin pidemmän päälle riitä mulle. Musta naisen syyt ovat tekaistuja. Eikö lasten tapaamisia voi muka sopia jotenkin, välimatkasta huolimatta?
Ei nyt aikauiset ihmiset enää tapaile. Joko muutetaan yhteen tai erotaan.
Ap. kirjoitti:
Mullakin on täällä työpaikka eikä pelkkä seurustelu näin pidemmän päälle riitä mulle. Musta naisen syyt ovat tekaistuja. Eikö lasten tapaamisia voi muka sopia jotenkin, välimatkasta huolimatta?
Asutteko kovin kaukana toisistanne, kun et halua asua erillään? Mistä syistä haluat teidän asuvan samassa kodissa, mitä se tuo tai mitä oletat sen tuovan uutta suhteeseenne?
Jos seurustelu ei riitä sulle, etkä halua muuttaakaan, niin sullehan ei juuri jää vaihtoehtoja. Harmi että siitä parisuhteesta ei sitten tullut mitään, kun et pystynyt ajattelemaan tilannetta muiden kuin vain sun mukavuudeksi.
Asunto on 210 neliöinen talo, mahtuu nainen ja lapset ja vaikka lisääkin tulisi. Tämän sijaan haluavat asua jossain 90 neliön asunnossa. En käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos seurustelu ei riitä sulle, etkä halua muuttaakaan, niin sullehan ei juuri jää vaihtoehtoja. Harmi että siitä parisuhteesta ei sitten tullut mitään, kun et pystynyt ajattelemaan tilannetta muiden kuin vain sun mukavuudeksi.
Ei se ole mikään parisuhde jos ei asuta yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee fiilis että pariskunnan nainen on tehnyt tänne tuon aloituksen.
Viimeksi kun jalkoväliini vilkaisin, oli tuolla miehen vehkeet. Tiedä sitten...
Vierailija kirjoitti:
Ap. kirjoitti:
Mullakin on täällä työpaikka eikä pelkkä seurustelu näin pidemmän päälle riitä mulle. Musta naisen syyt ovat tekaistuja. Eikö lasten tapaamisia voi muka sopia jotenkin, välimatkasta huolimatta?
Ei nyt aikauiset ihmiset enää tapaile. Joko muutetaan yhteen tai erotaan.
Nimenomaan ihmiset joilla ei ole enää aikomustakaan tehdä lisää lapsia, on ihan tyytyväisiä parisuhteessa jossa ei mennä naimisiin eikä asuta yhdessä. Vain ne joilla ei ole varaa, muuttaa yhteen.
Itse olen ajatellut, että vaikka kuinka vakavasti seurustelisin jonkun kanssa joskus, niin oman kodin (vuokra-asunnon) haluan silti pitää. Siksi vaikea ymmärtää, mistä syystä muut ihmiset haluavat muuttaa yhteen, siitähän ei ole sitten niin helposti pakotietä. Vaikka on omat kodit, silti voi olla toistensa luona käymässä, pitkiäkin aikoja kerrallaan. Enkä näe miksi se ei voisi olla vakavaa seurustelua. Miksi seurustelun vakavuuteen tarvitaan usein se, että pitää luopua omasta kodista ja rauhasta kokonaan?
Vierailija kirjoitti:
Ap. kirjoitti:
Mullakin on täällä työpaikka eikä pelkkä seurustelu näin pidemmän päälle riitä mulle. Musta naisen syyt ovat tekaistuja. Eikö lasten tapaamisia voi muka sopia jotenkin, välimatkasta huolimatta?
Asutteko kovin kaukana toisistanne, kun et halua asua erillään? Mistä syistä haluat teidän asuvan samassa kodissa, mitä se tuo tai mitä oletat sen tuovan uutta suhteeseenne?
Ajomatkan on tunnin verran. Haluaisin jakaa arkeni ja elämäni naisen, ja myös hänen lapsensa kanssa. Toivoisin, että tuossa olisi mulle se loppuelämän kumppani. Eihän elämästä koskaan tiedä, mutta tähän saakka on mennyt hyvin ja yhteinen arki tuntuu minusta luontevalta ajatukselta.
Mutta eipä se paljoa auta, jos nainen ei ole tähän halukas. Itsekään en ole kovin muuttohaluinen. Ehkä siksi en ollut edes ajatellut, ettei nainen haluaisi muuttaa tänne. Ei hän tosin olettanut sitäkään, että minä muuttaisin sinne heidän luokseen.
Kuinka tämä nyt täytyy tulkita?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ajatellut, että vaikka kuinka vakavasti seurustelisin jonkun kanssa joskus, niin oman kodin (vuokra-asunnon) haluan silti pitää. Siksi vaikea ymmärtää, mistä syystä muut ihmiset haluavat muuttaa yhteen, siitähän ei ole sitten niin helposti pakotietä. Vaikka on omat kodit, silti voi olla toistensa luona käymässä, pitkiäkin aikoja kerrallaan. Enkä näe miksi se ei voisi olla vakavaa seurustelua. Miksi seurustelun vakavuuteen tarvitaan usein se, että pitää luopua omasta kodista ja rauhasta kokonaan?
Haluatko kertoa, miksi haluat pitää oman kodin? Takaporttina vai minä?
Ap. kirjoitti:
Asunto on 210 neliöinen talo, mahtuu nainen ja lapset ja vaikka lisääkin tulisi. Tämän sijaan haluavat asua jossain 90 neliön asunnossa. En käsitä.
On sulla aika huonosti sitten empatiaa. Kun se on niiden koti. Lasten koulu on siellä, niiden kaverit, omat huoneet ja tavarat. Ei ne suhun ole rakastunut, miksi ne haluaisi luopua kaikesta halutakseen asua sun kanssa?
Sanot että kaksisataa neliötä, ihan kuin sen pitäisi selittää kaikki. Mutkun ne neliöt on väärässä kaupungissa.
Jos naisen työ on myös siellä, tottakai hänen on helpompi hoitaa arkea lyhyillä matkoilla.
Ja mitkäs ne sun syyt oli ettet voi muuttaa naisen luokse? Minusta tuossa on erittäin painavia syitä naisella nuo lapsiin liittyvät.