Eilen yksi ujo joka siis ei niiku koskaa puhuu mitää ni oli kahvi pöydäs taas hiljaa ni töksäytin kovaan ääneen kaikkien kuullen et "miks et sä ikinä puhu mitään???" Ja se oli kuulemma mennyt pomolle lavertelemaan asiasta :D jaaha nyt en siis osaa enää...

Ulosantisi vaikuttaa sellaiselta niinku että sitä olisi tosi rasittavaa kuunnella tiiät sä. Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia tyhjän jauhaja kälättäjiä niin kuin sinä. Sulkevat vaan korvansa turhalta mölyltä. Käytöstavatkin tuntuvat puuttuvan järjen lisäksi. Jatkoa varten muutama skenaario. Eli jos joku ei puhu mitään ylimääräistä kanssasi, niin voit ihan itsekin päätellä  a) on joko introvertti ja haluaa hetken rauhaa sekä lautumista taukojen aikana, b) ujo,  c) ei halua jutella kanssasi tai osallistua juttuihisi d) ei ole mitään sanottavaa keskustelun aiheisiin eivätkä ne kiinnosta. Ihan sama töksäytellä jonkun painosta, ulkonäöstä, vaatteista jne. "Hei, miksi syöt niin vähän vaikka ootkin noin lihava? Miksi sulla on tuollaiset vaatteet? Miksi sulla on rumat silmälasit? Miksi puhut noin rasittavalla tyylillä?" Tämähän kohentaa kanssakäymistä ja ilmapiiriä , jos mikä :D mutta ei sille voi mitään, koska olen nyt vaan tällainen töksäyttelijä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täähän on klassinen provo, mutta noin käy oikeassakin elämässä. Mitä nää töksäyttäjät oikein kuvittelee, että se toinen vastaisi? Tuo on - tai ainakin kuulostaa - vain ja ainoastaan nolaamiselta. Jos olisit oikeasti kiinnostunut, rohkaisisit häntä puhumaan ihan tavallisilla kysymyksillä ja aiheilla. Et töksäyttämällä, että hänessä olisi jotakin vikaa.

Töksäyttelijät töksäyttelevät luonnostaan ihan kuin ne ujot pysyy mykkinä luonnostaan. Ei se ole tahallista. Kaikki eivät ole samalla tavalla sosiaalisesti lahjattomia.

Terkuin: Töksäyttelijä myös

Nimenomaan tuommoinen töksäyttely on sosiaalisesti erittäin huonotapaista ja lahjatonta.

Joo mutta tajuatko että se on yhtä luonnollista kuin se mykkyys sille toiselle? Siitä voi yrittää pois mutta aina se ei onnistu. Vaikeneminen seurustellessa on myös sosiaalisesti huonotapaista ja lahjatonta. Noi kaks tyyppiä ei vaan sovi yhteen. Parhaimmassa tapauksessa ottavat vähän mallia toisesta.

Ihan väkisin sinulla tulee sanat suusta ulos vai? Se ainakin on jonkin sortin vika, jos ei niitä sanojaan osaa edes muokata tilanteeseen sopivaksi. Turha yrittää selittää "mä vaan oon tämmöinen". Tuolle ongelmalle voi tehdä jotain ja suosittelen tekemäänkin. Puhuminen on aina aktiivinen valinta - mieti siis mitä sanot.

Sanon usein ajattelematta ensin. Olen nopea. Ainoa mitä oon keksinyt asialle tehdä, on sitten se, että olen hiljaa ja jättäydyn seurasta pois. Sitten tulee valitusta, kuinka tylsää ihmisillä on ollut, kun "en ole päässyt paikalle". Pitäkää tunkkinne. Istukaa yhdessä mykkinä pöydän ääressä. Sitten on kivaa vain meillä iloisilla ihmisillä.

Eikö ratkaisu voisi olla, että ajattelisit ennen kuin sanot? Tai huomioisit tilanteen? Tuskin sinun tarvitsee ystäviesi kanssa itseäsi suodattaa. Mutta älä lauo sellaiselle ihmiselle, jonka rajoja et vielä tunne. Sosiaalisten tilanteiden ongelmista on vaikea päästä eroon, tiedän. Osa on heittänyt hanskat tiskiin. Mutta uskon, että suurin osa meistä yrittää kuitenkin oppia ja sopeutua, vaikka edistys olisikin hidasta. Sinäkin pystyt siihen. Ainakin ajatustasolla. Jos huomaat loukanneesi, hoida tilanne hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Sanoa miten tähäb suhtautuis, menee jo siis ihan naurettavaks!

Tai-dat ol-la hy-vin yk-sin-ker-tai-nen. Vain hy-vin yk-sin-ker-tai-nen ih-minen-kir-joit-taa ko-ko  ju-tun ot-sik-ko-kent-tään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sitä vituttaa ap eikä kiinnosta keskustella. That's it. Miks kuvittelette, että hiljaisempia pitäis rohkaista keskustelemaan?

Miksi pitää istua samassa kahvipöydässä, jos seura ei kiinnosta? Ette kai ole niin köyhällä työpaikalla ettei oo kuin yksi pöytä?

Jos pöydässä istuu yhtä lukuun ottamatta pelkkiä keskustelijoita niin miten sua se yksi hiljainen siinä häiritsee? Onko teidän työpaikalla oma pöytä keskustelijoille ja oma hiljaisille?

Itse asiassa meillä on monta pöytää. Ne jotka haluaa tauolla olla hiljaa, ovat omassa pöydässään. Salkkarin fanit omassaan. Marisijat omassaan. Kälättäjät omassaan jne. Välillä kyllä huudellaan pöydästä toiseen.

Onhan se hiljainen vähän semmonen muiden hyväksikäyttäjä, seura kelpaa, mutta itse ei viitsi antaa mitään itsestään.

Mä olen joskus ollut se kaveriporukan "ylimääräinen". Voin kertoa, että mulle valkeni hyvin myöhään toi muiden logiikka: "älä oo täällä kuuntelemassa meidän juttuja jos et kerro samaa itsestäsi". En tiennyt, että tuollainen vastavuoroisuus pätee näissäkin asioissa. Todella luulin, että he nauttivat siitä kun voivat kertoa juttuja, ja että yhteinen historia ja ystävällisyys pitäisivät minut kiinni siinä porukassa. Miksi mä en puhunut paljoa? Mulla ei ollut mitään omaa tarinaa niihin asioihin. Jos mulla oli kanta, joku sanoi sen nopeammin. Kyllä mä lopulta - hyvin alhaisen eristämisen jälkeen - jättäydyin siitä pois.

Nyt mä ymmärrän, että olin varmaan ahdistava. Muut halusi pitää estottomasti hauskaa. MUTTA. Työpaikka on mielestäni aivan eri asia. Siellä kaikki kuuluvat porukkaan, halusit tai et. Kukaan ei ole velvollinen maksamaan läsnäolostaan "parisuhdejuoruilla" tms. Voit antaa itsestäsi sen verran kuin haluat, asiallisuuden rajoissa, mutta älä odota muilta samaa. Jos viihdyt jonkun kanssa, menkää drinkille työpäivän jälkeen.

Ap, jos puheesi on yhtä epäselvää kuin kirjoittamasi teksti niin epäilen, että kanssasi on hieman vaikea kommunikoida

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sitä vituttaa ap eikä kiinnosta keskustella. That's it. Miks kuvittelette, että hiljaisempia pitäis rohkaista keskustelemaan?

Miksi pitää istua samassa kahvipöydässä, jos seura ei kiinnosta? Ette kai ole niin köyhällä työpaikalla ettei oo kuin yksi pöytä?

Jos pöydässä istuu yhtä lukuun ottamatta pelkkiä keskustelijoita niin miten sua se yksi hiljainen siinä häiritsee? Onko teidän työpaikalla oma pöytä keskustelijoille ja oma hiljaisille?

Itse asiassa meillä on monta pöytää. Ne jotka haluaa tauolla olla hiljaa, ovat omassa pöydässään. Salkkarin fanit omassaan. Marisijat omassaan. Kälättäjät omassaan jne. Välillä kyllä huudellaan pöydästä toiseen.

Onhan se hiljainen vähän semmonen muiden hyväksikäyttäjä, seura kelpaa, mutta itse ei viitsi antaa mitään itsestään.

Onneksi omalla työpaikalla voi istua ihan missä pöydässä kukin haluaa.

Et voi olla tosissasi. Ei kukaan ole noin tyhmä.

Opettele kirjoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olisit halunnut hänen sanovan? Mistä haluaisit keskustella hänen kanssa? Niin no et mistään kun halusit vaan nolata hänet ja samalla vähän ylentää itseäsi. Kuitenkin ne muut tyypit siellä ajatteli, että sinä se nolo olet.

Multa jos kysyttäis, ja on kysyttykkin, miksi olen hiljaa, niin sanoisin että ei kiinnosta rupatella. Mua ei vaan kiinnosta muiden asiat, paitsi ystävien. Monesti vielä porukassa kaikki muut tuntee toisensa ja itse ei tunne kun max yhden tyypin tai ei ketään. Sitten se porukan hölösuu kysyy miksi en ota osaa keskusteluun. Joo en tiedä kuka on Mirkku ja Markku kenestä puhutte taukoamatta, enkä tiedä mikä heidän parisuhteessaan mättää ja onko tosiaan Markku pettänyt vai kuvitteleeko Mirkku vain.

Miksi sitten tunget porukoihin, joita halveksut?

Sinulla tuntuu menevän sekaisin vapaa-aika ja työaika. Vapaa-aikanasi voit valita porukkasi, töissä sinulle maksetaan palkkaa myös kahvitauolla ja porukka on työnantajasi valitsema.

Siis NIIKU, oo hiljaa! NIIKU WTF? Haista kukkanen, jonka lehmä eilen laitumelta nappasi. :D :) (Tai siis viime kesänä, ihan sama...) :D

Tämä on yksi niistä syistä miksi en halua töissä kahvipöytään tai syömään kun tiedän etten kuitenkaan keksi puhuttavaa ja pelkään jo etukäteen että joku ap:n kaltainen osuu samaan pöytään.

Up

Hei, älkää puhuko hiljaiselle mitään. En minä haluaisi että joku yrittää ruveta keskustelemaan, edes tervehtiä en halua.

Miksi kuiskailet Ylilaudan meemejä työkavereidesi korviin? Toisekseen miksi kirjoitat viestisi otsikkokenttään? Kertaa mitä tarkoittaa otsikko. 

Jotenkin tuntuu ap, että jos se puhuisi (kunhan saisi suunvuoron sun päpättämiseltä) niin sitten sä ulvoisit että et itse saa käyttää joka taukoa pelkkään omaan monologiisi. Just sellasta tyyppiä kenen kanssa ei voi voittaa.

Mulle kanssa on sanottu noin monesti. Yleensä porukassa, jolla on tapana huutaa yhteen ääneen toistensa päälle muita kuuntelematta. Sitten joku katsahtaa muhun ja toteaa "miksi sä oot niin hiljainen" :D No miksiköhän :D Ei kiinnosta osallistua mihinkään huutokilpailuun.

Minulta on kysytty aivan sama kysymys. Kysyjä oli sellainen joka pölpötti aina ihan hysteerisesti ja jos ei ollut mitään järkevää sanottavaa, kuten yleensä, puhui silti. Ja muiden seurassa olen kyllä ihan puhelias mutta ei oltu yhtään samalla aaltopituudella tyypin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täähän on klassinen provo, mutta noin käy oikeassakin elämässä. Mitä nää töksäyttäjät oikein kuvittelee, että se toinen vastaisi? Tuo on - tai ainakin kuulostaa - vain ja ainoastaan nolaamiselta. Jos olisit oikeasti kiinnostunut, rohkaisisit häntä puhumaan ihan tavallisilla kysymyksillä ja aiheilla. Et töksäyttämällä, että hänessä olisi jotakin vikaa.

Töksäyttelijät töksäyttelevät luonnostaan ihan kuin ne ujot pysyy mykkinä luonnostaan. Ei se ole tahallista. Kaikki eivät ole samalla tavalla sosiaalisesti lahjattomia.

Terkuin: Töksäyttelijä myös

Jatkuva töksäyttely ei ole normaalia eikä luonnollista. Jotain vikaa on, jos ei osaa yhtään ajatella mitä sanoo..

Siis mitä tossa otsikossa lukee? Ja mistä te veditte sen pomon tähän mukaan?

Omassa harrastusporukassani on tuollainen ap:n kaltainen henkilö. Erittäin rasittavaa. Hän on jatkuvasti äänessä ja joka asiaan täytyy sanoa oma kommentti. Muiden on vaikea saada suunvuoroa, kun tämä yksi on aina selostamassa jotain ja sekin pitää tehdä tietysti kovalla äänellä. Päälle naurunräkätys. Sama ihminen myös saattaa kulkiessaan tönäistä muita eikä varmaan edes huomaa, että osui johonkuhun. 

Ärsyttää kun harrastus on muuten mieleinen, mutta tuo yksi ihminen on niin rasittava. Joskus tekisi mieli karjaista että ole nyt saatana hiljaa välillä. Ko. henkilö on muuten lastentarhanopettaja. Ehkä siinä ammatissa täytyykin kälättää kovaa että kuuluu lasten metelin yli?