Lue keskustelun säännöt.
Kaveri on raskaana.. ex-miehelleni!
03.02.2017 |
Kaveri kertoi jokin aika sitten olevansa raskaana. Lapsen isästä kertominen oli jotenkin kummallisen vaikeaa, ja lopulta mutisi siihen jotain epämääräistä vastaukseksi. Eli sanonut suoraan oikein mitään.
Ex-mies (ollaan siis saatu avioero voimaan neljä vuotta sitten, yhteisten lasten vuoksi ollaan tekemisissä) oli tuon tiedon kertomisen aikaan jotenkin omituinen ja alkoi vaatia, että esim. lasten tapaamissopimukset tehdään virallisina, aiemmin oltiin sovittu tapaamisista ihan suusanallisesti mikä musta toimi ihan ok. Jotenkin noiden vaatimusten (siis että pitää lastenvalvojalle mennä kirjoittamaan paperit) aloin miettimään, että jotain on tulossa, aiemmin kun exällekin on nuo sanalliset sopimiset riittäneet ja nyt ei yhtäkkiä enää. Kyselin, mutta mies lähinnä suuttui kyselyistäni.
Tavallaan mulla on ollut asiasta omat epäilykseni, kai mä en ole halunnut vain päästää niitä mieleeni sen kummemmin...
Joka tapauksessa ex ja kaverini (joka taitaa nyt lukeutua entisiin kavereihin) kertoivat, että lapsi on exän ja kertominen on ollut vaikeaa koska mun reaktiota on pelätty. Molemmat kehtas vielä sanoa, että välirikko ei tilannetta muuta ja että siksi kumpikin toivoo että välit pysyisi ennallaan kaikesta huolimatta. Mitä helvettiä, miten voi pysyä ennallaan tuon petoksen jälkeen?!
Kaveri ei ole tuon tapaamisen jälkeen ottanut yhteyttä.
Mä olen koettanut sulatella ja miettiä, mutta en vain VOI hyväksyä asiaa! Mitä te tekisitte?
Kommentit (129)
No mutta toihan on vaan mukavaa, uusi sisarus lapsillesi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asia ei kyllä kuulu ap:lle millään lailla. Jos hän haluaa niin voi katkaista välit ystävään ja ottaa etäisyyttä lastensa isään mutta se, tutustuvatko lapset sisaruspuoleensa on täysin lasten isän ja sisaruspuolen äidin päätettävissä oleva asia. Ap ei voi sanella sääntöjä muiden elämään, vain omaansa.
Ap on vapaa vellomaan pettymyksentunteissaan ja häpeässään jos niin haluaa. Muilla ei ole syytä hävetä. Neljä vuotta eron jälkeen niin ei kukaan enää ajattele ap:ta ja hänen miestään parina.
No eipä ole täysin isän ja sisaruspuolen äidin päätettävissä. Minä ainakin määrään tasan tarkkaan ketä lapseni tapaavat. Siihen ei tuollainen selkäänpuukottaja ystävä kuuluisi eikä lapsi vaikka viaton myöskään. Hankkikoot omat ystävänsä. Helppo juttu välit vaan poikki. Tarvittaessa myös omien lasten välit isään poikki.
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette eronneet neljä vuotta sitten. Nyt ex on pannut ystäväsi paksuksi. Mikä petos tässä on tapahtunut??
Koska se on MUN ex. Ja toisaalta vaikka ollaan erottu, mä en oikein tykkää ajatuksesta että exällä on muita.. Eihän mullakaan ole, eikä kaikkea tarvi lasten silmille hieroa! Mitä nekin tästä sanoo, kun kuulevat? Vähän olisi voinut miettiä!
Oletko vähän kukkuu.
Mitään tuollaisia typeriä exä sääntöjä ei sanallisia eikä sanattomia ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia ei kyllä kuulu ap:lle millään lailla. Jos hän haluaa niin voi katkaista välit ystävään ja ottaa etäisyyttä lastensa isään mutta se, tutustuvatko lapset sisaruspuoleensa on täysin lasten isän ja sisaruspuolen äidin päätettävissä oleva asia. Ap ei voi sanella sääntöjä muiden elämään, vain omaansa.
Ap on vapaa vellomaan pettymyksentunteissaan ja häpeässään jos niin haluaa. Muilla ei ole syytä hävetä. Neljä vuotta eron jälkeen niin ei kukaan enää ajattele ap:ta ja hänen miestään parina.
No eipä ole täysin isän ja sisaruspuolen äidin päätettävissä. Minä ainakin määrään tasan tarkkaan ketä lapseni tapaavat. Siihen ei tuollainen selkäänpuukottaja ystävä kuuluisi eikä lapsi vaikka viaton myöskään. Hankkikoot omat ystävänsä. Helppo juttu välit vaan poikki. Tarvittaessa myös omien lasten välit isään poikki.
Tällaisia ihmisiä minä en ymmärrä. Moraalia kuulutetaan isoon ääneen, mutta samaan aikaan kehoitetaan rikkomaan lasten ja heidän isänsä välit. Jos joku niin tuo on moraalitonta. Exän ja kaverin "petos" kirvelee aikansa aptä, mutta lapsilta voi tuhota isäsuhteen tuosta vaan. Siinä menee loppuelämä ja aikuiseksi kasvu pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin nykyisiin eikä exiin kosketa. Se on sääntö jota ei tarvitse edes ääneen sanoa. Välit menisi poikki molempien kanssa jos omalle kohdalle sattuisi noin.
Ehkä ei nyt heti mut aika sama vaikka harrastavat päivittäin vaakamamboa jos erosta on neljä vuotta, herranen aika... 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta olisi tosi outoa, jos joku hyvä ystäväni olisi hairahtunut sänkyyn mun exän kanssa. Ahdistaisi ajatus, että se, mitä olen elostani exän kanssa kertonut, valuisi myös exän korviin. Ei asioita ole hänelle tarkoitettu, olenpahan vain pahaa oloani purkanut luotettavalle taholle. Joka ei sitten olisikaan luotettava. Ehkä.
Lapset ja muut ois oikeastaan vain sivuseikka koko sopassa. Eniten pelottaisi juurikin tuo, että luottamuksella kertomani asiat lähtisiviätkin leviämään. En halua epäsopua enkä toraa, haluan elää rauhassa. Mutta joskus on vain saatava kertoa asioita. Ja just eron jälkeen tunnekuohuissa varmasti on sanonut jotain sellaista, joka olisi voinut jopa jäädä sanomattakin.
Olet eronnut. Mikä pulma?
Pitäiskö sinulta kysyä neljän vuoden jälkeen jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se omituista olisi. Jos on ollut läheinen kaveri/ystävä ja sitten tällainen tilanne tulee. Ei se kuitenkaan ole tainnut niin läheinen olla, kun on täytynyt salailla selän takana. Tuntenut vetovoimaa puolin ja toisin jo kenties teidän yhdessäoloaikana. Ajattele että onneksi pääset "kauas" näistä ihmisistä. Tehkööt keskenään mitä sotkua tahansa kunhan ei sotke sun asioita. Ei tuo kovin fiksu tilanne ole heidänkään kannalta, mutta olenkin vanhanaikainen.
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma näkökantani tähän on että mun muut exät saa pistellä vaikka koko kaveriporukan paksuksi mut mun lasten isä on eri asia! Siihen jos kaveri menee kajoamaan niin varmasti on entinen kaveri!
En ole millään tavalla mustasukkainen jos lasten isä lisääntyy vieraiden ihmisten kanssa. Mutta oksettavaa että joutuisi lapselle selitellä että joo isi se kävi pistämässä äidin kaverinkin paksuksi!Vaikka toisaalta mäkin mietin, että äidin suhtautuminen kai vaikuttaa lapsiinkin. Sitä ex mulle laittoi viestillä, ja jäin miettimään että niinhän se varmaan on. Ex toivoo, että sisarukset sais olla tekemisissä. Milläs mä sitä estänkään, mutta.. Mä en vain näe itseäni suhtautumassa asiaan tarpeeksi rauhallisesti että osaisin välittää lapsillekin sellaisen kuvan että tää on ihan okei. Koska ei todellakaan ole!
Kyllä tuon järkytyksen ymmärtää kuka tahansa, vaikka sattui tällainen tilanne sille on annettava oma aika, ja rauhassa jatkaa elämää eteenpäin. Sun ex teki mitä tahansa silti ihminen saa päättää omista haluistaan ja teoistaan ja kaverit myös. Älä katkeroidu vaa anna tilaa ja anna myöhemmin anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monica?
Ai kuka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä tuota kaverin exiin ei kosketa. Ette te omista niitä kavereitanne tai exiänne. Mä oon seurustellut elämässäni kahdesti ja eka poikaystävä kun olin 20 oli kaverin ex teiniajoilta ja toinen, nykyinen mieheni, paljastui tämän mun exän kaveriksi siinä kohtaa kun lisättiin toisemme facessa ja ex oli yhteisissä kavereissa.
Kaverin ja exän erosta oli silloin kulunut 3 vuotta ja kaveri oli iloinen mun puolesta ja sanoi, että se on oikeesti hyvä tyyppi vaikka heillä ei toiminut. Nykyisen miehen kanssa käytiin läpi, että hänen kaveri on mun ex parin vuoden takaa, mutta että meillä ei oo mitään draamaa ja ollaan ihan sivistyneissä väleissä. Mies oli sitä mieltä, että jos mun ex jotain alkaa nillittää hän sanoo, että mitäs päästi mut karkuun. Ex oli itseasiassa meidän häissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tuota kaverin exiin ei kosketa. Ette te omista niitä kavereitanne tai exiänne. Mä oon seurustellut elämässäni kahdesti ja eka poikaystävä kun olin 20 oli kaverin ex teiniajoilta ja toinen, nykyinen mieheni, paljastui tämän mun exän kaveriksi siinä kohtaa kun lisättiin toisemme facessa ja ex oli yhteisissä kavereissa.
Kaverin ja exän erosta oli silloin kulunut 3 vuotta ja kaveri oli iloinen mun puolesta ja sanoi, että se on oikeesti hyvä tyyppi vaikka heillä ei toiminut. Nykyisen miehen kanssa käytiin läpi, että hänen kaveri on mun ex parin vuoden takaa, mutta että meillä ei oo mitään draamaa ja ollaan ihan sivistyneissä väleissä. Mies oli sitä mieltä, että jos mun ex jotain alkaa nillittää hän sanoo, että mitäs päästi mut karkuun. Ex oli itseasiassa meidän häissäkin.
Jotkut ihmiset osaavat käyttää aivoja ja järkeä kuin toiset käyttävät liian paljon tunteita että tunnemyrskyilee ja sitten katkeroidutaan...
Me ihmiset päätämme omista teoista. Kukaan toinen ei päätä mitä aikuinen ihminen saa tehdä olise aikuinen, kaveri tai exä.
Jos mun exä seurustelisi mun kaverin kanssa miksi kieltäytyisin toisten olemasta keskenään? Jos he päättävät tälleen en puutu toisten ihmisten asioihin en edes exän tai kaverin elämää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi heidän suuri rakkaus ja teillä ei yhteisiä lapsia niin jotenkin sen ymmärtäisi. Kuitenkin on sun exä ja yhteiset lapset ja on sun kaveri niin minusta olisi pitänyt kunnioittaa ja olla paneskelematta. Minusta on kyllä niin WT-meininkiä, jos sen lastesi isän kanssa laittaa lasta alulle ja edes paneskelee tai säätää muutenkaan. Nämä on varmaan niitä naisia, jotka paneskelee kaikkia.
Ymmärrän kuinka paha tilanne sinulla. Kaikilla ei ole fiksuutta elämässä kuten ei sun kaverillasikaan.
Minulle on ollut aina sekvää, ettei kavereiden entisten eikä nykyisten miesten kanssa edes vehdata, mutta kaikilla ei ole moraalia.
Eri asia, jos ex-mies olisi joku hassu seurustelusuhde, mutta kun kyseessä on ex-aviomies, on kaverisi ja eksäsi teko väärä ja täysin moraaliton. Ei noin vain voi tehdä, kaverin (avio)miehiin kun ei kosketa, ei entisiin eikä nykyisiin.
Ymmärrän tuon pienen kylän näkökulman aiheeseen. Myöhemmin menette samoihin kekkereihin, nappulahiihtoihin, joulun avauksiin ja niihin muutamaan muuhun tapahtumaan, joita pikku taajama nyt ylimalkaan tarjoaa. Siellä parveilee se sama kourallinen ihmisiä vuodesta toiseen, jotka tietävät (elämän)tarinanne yksityiskohdat kehdosta hautaan. Ja jokaisella on tietenkin mielipide elämäsi (ja lastedi elämän) tapahtumista. Exäsi seisoo joskus kaverisi ja hänen lapsensa seurassa, toisinaan sinun ja isompien lastensa seurassa. Välillä osutte hoodeilla samaan seurueeseen. Ja silmät seuraavat. Olette tarkkailussa, olettehan kiinnostavampia kuin palvelutalon Aino-Maijan uudet tekohampaat.
Annan sinulle yhden neuvon: muuta lapsinesi pois, niin löydät elämän. Niin minä tein, enkä ole päivääkään katunut. Juokse, kun vielä jalkasi kantavat, etkä ole katkeroitunut bitch, jonka kaltaisesta luonteen muutoksesta ei ole enää paluuta.
Sinuna jatkaisin elämää eteenpäin ihan normaalisti. Pidät kaveriisi edelleen yhteyttä jne. Exäsi sen sijaan on pulassa mikäli joskus löytää uuden kumppanin. Uudelle naiselle kun selviää koko kuvio ja et ootte kavereita niin taita uusi suhde kariutua aika nopeasti. Yhdessä exässä on ihan tarpeeksi saati sitten et niitä on kaksi ja vielä kavereita keskenään. Itse en ainakaan sellaiseen suhteeseen lähtisi.
Mä olen luullut eron tarkoittavan sitä että sen jälkeen ei enää olla pariskunta eikä kumpikaan omista toista.
Näköjään ap edelleen kuitenkin kuvittelee että exän pitäisi kysyä häneltä lupa kenen kanssa saa harrastaa seksiä.
Mitä sönkkäämistä nää "joo kyllä mun poikkis kasiluokalta saa nykyään olla kenen kanssa tahtoo"-mammat oikein yrittää selittää? Miksi "ystävä" ei kertonut heti, kun tuli kuksaistua kaverin exää? Jos siinä ei ole mitään pahaa, miksei tullut kahvilla puheeksi, että ai niin joo, panin muuten maraa viime viikonloppuna? Miksi odottaa siihen saakka, että raskaus varmistuu ja päätös lapsen pitämisestä on tehty?
Ja on vähän väliä silläkin, miten asia esitetään. Sanotaanko, että tosi kurjaa, että tämmöistä kävi, mutta itselleni tämä saattaa olla viimeinen hetki saada lapsi, joten päädyin tähän. Vaiko niin, että näitä nyt sattuu, ota iisisti, mitä siinä veuhkaat, sehän on ex.
Ja itselleni tarvitsisi olla ihmeellinen vuosisadan rakkaus, että kaverin exään koskisin. Miksiköhän muuten yksikään kavereideni miehistä, ei entisistä eikä nykyisistä, vaikuta ollenkaan moisilta?
Asia ei kyllä kuulu ap:lle millään lailla. Jos hän haluaa niin voi katkaista välit ystävään ja ottaa etäisyyttä lastensa isään mutta se, tutustuvatko lapset sisaruspuoleensa on täysin lasten isän ja sisaruspuolen äidin päätettävissä oleva asia. Ap ei voi sanella sääntöjä muiden elämään, vain omaansa.
Ap on vapaa vellomaan pettymyksentunteissaan ja häpeässään jos niin haluaa. Muilla ei ole syytä hävetä. Neljä vuotta eron jälkeen niin ei kukaan enää ajattele ap:ta ja hänen miestään parina.