Luetellaan "Finnish Nightmares" tilanteita

Kun joku kaveri jonka tiedät ottavan pikavippejä jotta voisi hävitä rahaa pitkävetoon tulee kehumaan että viime viikolla osui 5 kohteen lappu ja tuli kuuskymppiä. Ja tiedät että on kuitenkin pakosta häviöllä edellisen kuukauden ajalta satasen tai kaks, plus pikavippien korot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun joku soittaa ovikelloasi, kun et odota vieraita saapuvaksi.

Ja voi helkkari jos ovessa ei ole ovisilmää :/

Turvallisuussyistä minä aina kurkistan ikkunasta ennen oven avaamista. Kaupustelijoille ja rahan vonkaajille en avaa ollenkaan, eikä minua haittaa vaikka näkevät että olen kotona. Oma koti, oma lupa.

Vierailija kirjoitti:

Kun joku kaveri jonka tiedät ottavan pikavippejä jotta voisi hävitä rahaa pitkävetoon tulee kehumaan että viime viikolla osui 5 kohteen lappu ja tuli kuuskymppiä. Ja tiedät että on kuitenkin pakosta häviöllä edellisen kuukauden ajalta satasen tai kaks, plus pikavippien korot.

Pilkkua saa käyttää välimerkkinä, on helpompaa lukea. Ole hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törmäät puolituttuun kaupassa, tervehditte ja jatkatte ostoksia. Törmäätte uudestaan. Kumpikaan ei tiedä pitäisikö tervehtiä uudestaan tai sanoa jotain joten tyydytte hymyilemään vaivautuneesti.

Itse olen keksinyt tällaisten tilanteiden varalle loistavan ratkaisun eli esitän puhuvani puhelimeen jos huomaan että on vaaraa törmätä uudestaan.

Itse kommentoin aina tuossa tilanteessa toisen ostoksista jotain kun en muutakaan keksi :D

Typerää ja antaa kökön vaikutelman mutta jotenkin se vaan luonnostaan tulee suusta.

"Ai ostit appelsiineja, ne olivatkin näköjään tarjouksessa"

Minä hymyilen iloisesti ja jatkan ostosten tekoa. Mikä tässä on ongelma? Hymy mitään maksa.

Hei ruotsalainen, tässä kysyttiin suomalaisten painajaisista. Anna meidän jakaa kollektiivisia traumoja.

Suomalainen olen, peräkylän 60 + naisihminen. En vaan ole koskaan välittänyt kursailla. Tervehdin, kiitän ja hymyilen, jos joku ei vastaa, omapa on häpeänsä, ei ole minulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun joku soittaa ovikelloasi, kun et odota vieraita saapuvaksi.

Ja voi helkkari jos ovessa ei ole ovisilmää :/

Meidän talossa välioven avaamisen ääni kuuluu rappukäytävään. Jos kurkistaa ovisilmästä, se ovikelloa soittanut KUULEE! Tästä syystä en käy edes katsomassa kuka kelloa soittaa, vaan olen ihan hiirenhiljaa kunnes kuulen, että askeleet menevät pois. En siis avaa ovea ikinä jos en ole sopinut mitään kenenkään kanssa.

... ja ajattelin vaan kertoa, että noinkin voi tehdä, kokeilkaa. T. Hymyilijä.

Jos kaupassa käydessä unohtaa jotain, ja pitää mennä myöhemmin takaisin, ja kassalla on edelleen sama henkilö. Jostain syystä hävettää mennä uudestaan, tekee mieli selittää, että "unohdin vaan tän..."

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt oli siinä kirjassakin, mutta se, kun bussi on "täynnä" eli suomalaisen mielestä se on täynnä silloin, kun kaikki ikkunapaikat ovat täynnä ja täytyy istua jonkun viereen. Ja jos se joku alkaa vielä jutella, tilanne on entistä pahempi.

Ihan samanlaista bussimatkailu on Irlannissa, siellä ystävällisten ja sosiaalisten ihmisten maassa. Oli ainakin silloin kun itse siellä asuin.

Erona suomalaisiin oli lähinnä iloisemmat ilmeet (millä oli hyvin suuri myönteinen vaikutus ilmapiiriin ja omaan mielialaan).

Vierailija kirjoitti:

Se kun pitäisi puhua englannin kieliselle toisen suomalaisen kuullen.

Ja kun se pitää tehdä, vaikka ei ole koskaan opiskellut englantia.

Tämmöistä on tämä minun elämäni.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaupassa käydessä unohtaa jotain, ja pitää mennä myöhemmin takaisin, ja kassalla on edelleen sama henkilö. Jostain syystä hävettää mennä uudestaan, tekee mieli selittää, että "unohdin vaan tän..."

Tähän liittyen varmaan itsellä tämmöinen, etten pysty ostamaan herkkuja samasta kaupasta useampaan kertaan lyhyen ajan sisällä. Siis eihän ne myyjät välttämättä muista mun ostoksia, mutta jos olen ostanut jotain herkkuja edellisenä päivänä ja taas tekisi mieli jotain pientä hyvää illaksi, niin menen johonkin toiseen kauppaan ostamaan ne herkut. Kävelen sinne vaikka pitemmän matkan, mutta mieluummin ostan ne muualta kuin törmään samaan myyjään, joka hiffaa, että taas se herkuttelee. Eikö se eilinen suklaa muka riittänyt...

Vierailija kirjoitti:

Ihan omasta elämästä nämä:

Joku tulee samaan aikaan rappukäytävään. Hiippaillaan vaan toistemme ohi kuin ei huomattaisikaan, tai ynähdetään jotain epämääräistä. Jos olen lähdössä kotoa ja kuulen jonkun olevan rapussa, odotan hänen poistuvan.

Naapurin ukko, joka päivystää aina pihalla. Ei taaskaan oikein tiedä, tervehtisikö vai ei ja mitä jos se tulee taas hetken päästä uudestaan vastaan? Ahdistavaa.

Se, kun kävelet päiväkodilta yhtä matkaa lapsen kaverin vanhemman kanssa. Etkä keksi mitään puhuttavaa, ainakaan mitään normaalia.

Miksei voi vaan rappukäytävässä ohittaessa tervehtiä? Tuo on todella umpimielistä ja huonoa käytöstä. Itse olen sairastanut sosiaalisten tilanteiden pelkoa, mutta se ei estä olemasta ystävällinen ja kohtelias kanssaihmisille.

Kun turistit kysyy tietä, etkä sä osaa neuvoa niitä. Ihan hirveen avuton olo tulee. Ihan kuin häpäsis kaikki suomalaiset kun ei osannut auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun joku soittaa ovikelloasi, kun et odota vieraita saapuvaksi.

Ja voi helkkari jos ovessa ei ole ovisilmää :/

Meidän talossa välioven avaamisen ääni kuuluu rappukäytävään. Jos kurkistaa ovisilmästä, se ovikelloa soittanut KUULEE! Tästä syystä en käy edes katsomassa kuka kelloa soittaa, vaan olen ihan hiirenhiljaa kunnes kuulen, että askeleet menevät pois. En siis avaa ovea ikinä jos en ole sopinut mitään kenenkään kanssa.

Mutta voi j***lauta jos sulla on puhelin kädessä juuri silloin, kun yrität kuulostella välioven takaa ja joku soittaa siihen puhelimeen samalla hetkellä :D

Kun sun kengät kopisee tai narisee ihan liian kovaa.

Hauska lukea näitä. :D Mä en vissiin oo suomalainen kun mikään näistä ei oo mulle ongelma, mutta laittakaa lisää!

Oot viemässä bioroskia hissillä ja sinne tuleekin joku naapuri. Sitä miettii, että olisko pitänyt viedä aikaisemmin bioroskat, kun haju ei ollut vielä niin voimakas. Tai näkyykö siitä biopussista läpi, että oonko syönyt jotain terveellistä vai kamalaa höttöö. Arvosteleeko se nyt mun syömisiä. Olisko kohteliasta, jos jäisin kesken hissimatkan pois, niin sen naapurin ei tarvi olla tässä hajussa... Vai onko epäkohteliaampaa pysäyttää hissi, kun sit siinä kestää ja se tietää, että olen tulossa kans alas asti roskiksille.

- Oot lounasruokalassa jossa jono pöydän molemmin puolin

- toisessa jonossa kulkee henkilö samaan tahtiin kuin sinä

- näet jo kauempaa että lautastelineessä on enää yksi puhdas lautanen

- kumpi sen ottaa?

- noloa jos molemmat yrittää ottaa samaan aikaan, jos otat sen edeltä niin vaikutat itsekkäältä ja tökeröltä.

- hidastat hiukan ja otat tooooosi hitaasti vettä lasiin. No niin ottaa se toinenkin hiiiitaaasti.

- tilanne jäätyy lautasen kohdalla

- ota sä vaan

- eiku ota sä vaan, ei mulla oo kiire

- eiku ota sä vaan, mä ajattelinkin ottaa sittenkin tuota keittoa

- Ota jotain sellerikeittoa, josta et tykkää ollenkaan ja oo nälkäinen iltapäivällä

Vierailija kirjoitti:

Kaupassa, kun se hihnalle laitettava ostoksia erotteleva kapula on siellä edessä jossain kaukana etkä ylety siihen. Ja edellä olevat asiakkaat eivät huomaa antaa sitä sulle. Sit sä joudut joko odottaan ostoksien kanssa, ennen kuin voit latoa niitä hihnalle ja kärsiä huonoa omatuntoa kun et ole tarpeeksi nopea tai sit sun pitää pyytää muiden huomiota, että ne antais sen kapulan sulle.

Minä ratkaisen tämän niin, että alan latoa omia ostoksiani hihnalle pienen välin päähän, ja jos edellinen ei huomaa silti laittaa kapulaa, laitan sen itse sitten kun siihen vihdoin yllän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaupassa käydessä unohtaa jotain, ja pitää mennä myöhemmin takaisin, ja kassalla on edelleen sama henkilö. Jostain syystä hävettää mennä uudestaan, tekee mieli selittää, että "unohdin vaan tän..."

Tähän liittyen varmaan itsellä tämmöinen, etten pysty ostamaan herkkuja samasta kaupasta useampaan kertaan lyhyen ajan sisällä. Siis eihän ne myyjät välttämättä muista mun ostoksia, mutta jos olen ostanut jotain herkkuja edellisenä päivänä ja taas tekisi mieli jotain pientä hyvää illaksi, niin menen johonkin toiseen kauppaan ostamaan ne herkut. Kävelen sinne vaikka pitemmän matkan, mutta mieluummin ostan ne muualta kuin törmään samaan myyjään, joka hiffaa, että taas se herkuttelee. Eikö se eilinen suklaa muka riittänyt...

Onneksi lähitorilla on sekä Alepa että K-market, voi käydä vaihdellen niissä ja välttyä häpeältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun joku soittaa ovikelloasi, kun et odota vieraita saapuvaksi.

Ja voi helkkari jos ovessa ei ole ovisilmää :/

Turvallisuussyistä minä aina kurkistan ikkunasta ennen oven avaamista. Kaupustelijoille ja rahan vonkaajille en avaa ollenkaan, eikä minua haittaa vaikka näkevät että olen kotona. Oma koti, oma lupa.

No eiköhän tässä ketjussa saa olla kaikilla vähän sisälukutaitoa sen verran, että ymmärtää kyseessä olevan lähinnä kerrostaloasunto. Eiköhän kaikki kurkistaisi siitä raosta tai ikkunasta ulos, jos sellainen vain olisi. Mutta onhan tuossa ikkunakurkistelussa yksi tosi iso miinuspuoli, että kun kurkistat niin se ulkona oleva ihminen hyvin todennäköisesti näkee sun olevan sisällä. Se vasta noloa onkin, oli se sitten tuttava tai random kaupusteliha, ja minulle ainakin yksi suomalaisista painajaisista: se, että et halua ottaa vieraita vastaan, mutta he tietävät sun olevan kotona, joten leimaudut täydellisen introvertiksi, sosiaalisesti kömpelöksi idiootiksi, joka ei edes osaa feikata olevansa pois kotoa.