HS:"Koulu lannisti lahjakkaan mutta villin lapseni – syrjäytyminen alkoi jo tarhaiässä"

Ei se riehuminen aina ole merkki poikkeuksellisesta lahjakkuudesta, on myös heitä, jotka turhautuvat tehtävien vaikeudesta ja purkavat sen häiriökäytöksellä jne.

Riehuminen on sitten älykkyyden merkki-hah.

Pojan luokalla on tällainen luonnonlapsi ja kun näin isän niin tajusin, että isällä ja pojalla ei ole käytöstapoja. Sellaisia kylähulluja molemmat. Miten sitten kylähullu kasvattaa lapsestaan fiksun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain Suomessa ihannoidaan näin vahvasti introverttia luonnetta ja nöyryyttä. Lapsi voi kulkea kympin oppilaana läpi koko systeemin eikä jätä mitään jälkeä itsestään kenenkään mieliin. Työelämässä tuleekin shokki vastaan, pelkkä ahkeruus ja kiva luonne eivät riitäkään.

Omat lapset ovat jo lähes aikuisia, mutta he ovat käyneet peruskoulun USA:ssa, koska isänsä on amerikkalainen. Jo ensimmäisillä luokilla opeteltiin itsensä esiin tuomista, avoimuutta, puhumista, omia vahvuuksia... itse asiassa homma alkaa jo päiväkodissa. Samalla opitaan paitsi itsensä esiin tuomista, myös toisen hyväksymistä ja kunnioittamista. Koko ajatus, että esim 8-vuotiaita istutettaisiin hiljaa pitkät ajat on aivan absurdi. Koskaan eivät lapseni valittaneet, että joku häiriköisi, koska jokainen tulee kuulluksi ja saa kannustusta.

Pisa-tulokset tietenkin puoltavat Suomen tapaa, tiedollisesti näin voi ollakin. Ei jenkkisysteemi mikään autuaaksitekevä ole, mutta juuri tämä piirre on kyllä sellainen, mikä voisi auttaa paitsi suomalaista koulua, myös pienen maan innovaatioita ja markkinointia.

Kunhan sanon...

Nyt kyllä sekoitat asioita keskenään. Voi olla vilkas ja olla mielipiteitä mutta ottaa silti muut huomioon. Riehujat eivät anna oppimisrauhaa muillekaan eivätkä nimenomaan kunnioita muita. Heasrin kirjoituksessa tuli nimenomaan ilmi se etteivät lapset ottaneet muita huomioon ja opettajan aika menee peruskäytöstapojen opettamiseen. Sekö on luovuutta ja älykkyyttä?

Minusta tämä ajatus että muita häiritsevät (esim juopot liikennevälineissä, kiusaajat jne) on todella ahdistavaa Suomessa.

Kenenkään ei pidä joutua istumaan tunteja hiljaa. Se on kiusaamista opettajan taholta.

Suomessa on yksi alhaisimpia kouluviihtyvyyksiä maailmassa. Suurin syy siihen on opettajat. Joiden mielestä lapsi on kiltti kun se istuu turpa kiinni paikoillaan ja tekee juuri sitä mitä sille sanotaan.

Sä et keskittymishäiriöisenä vain tajua, että siitä muiden meuhkaamisesta on sille rauhalliselle lapselle paljon enemmän haittaa, kuin siitä rauhallisena istumisesta niille meuhkaajille.

Meidän poika älykäs ja tekee kokeet n 10 minuutissa. Saa täysiä.

Ei ala riehumaan vaan piirtää loppuajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain Suomessa ihannoidaan näin vahvasti introverttia luonnetta ja nöyryyttä. Lapsi voi kulkea kympin oppilaana läpi koko systeemin eikä jätä mitään jälkeä itsestään kenenkään mieliin. Työelämässä tuleekin shokki vastaan, pelkkä ahkeruus ja kiva luonne eivät riitäkään.

Omat lapset ovat jo lähes aikuisia, mutta he ovat käyneet peruskoulun USA:ssa, koska isänsä on amerikkalainen. Jo ensimmäisillä luokilla opeteltiin itsensä esiin tuomista, avoimuutta, puhumista, omia vahvuuksia... itse asiassa homma alkaa jo päiväkodissa. Samalla opitaan paitsi itsensä esiin tuomista, myös toisen hyväksymistä ja kunnioittamista. Koko ajatus, että esim 8-vuotiaita istutettaisiin hiljaa pitkät ajat on aivan absurdi. Koskaan eivät lapseni valittaneet, että joku häiriköisi, koska jokainen tulee kuulluksi ja saa kannustusta.

Pisa-tulokset tietenkin puoltavat Suomen tapaa, tiedollisesti näin voi ollakin. Ei jenkkisysteemi mikään autuaaksitekevä ole, mutta juuri tämä piirre on kyllä sellainen, mikä voisi auttaa paitsi suomalaista koulua, myös pienen maan innovaatioita ja markkinointia.

Kunhan sanon...

Nyt kyllä sekoitat asioita keskenään. Voi olla vilkas ja olla mielipiteitä mutta ottaa silti muut huomioon. Riehujat eivät anna oppimisrauhaa muillekaan eivätkä nimenomaan kunnioita muita. Heasrin kirjoituksessa tuli nimenomaan ilmi se etteivät lapset ottaneet muita huomioon ja opettajan aika menee peruskäytöstapojen opettamiseen. Sekö on luovuutta ja älykkyyttä?

Minusta tämä ajatus että muita häiritsevät (esim juopot liikennevälineissä, kiusaajat jne) on todella ahdistavaa Suomessa.

Kenenkään ei pidä joutua istumaan tunteja hiljaa. Se on kiusaamista opettajan taholta.

Suomessa on yksi alhaisimpia kouluviihtyvyyksiä maailmassa. Suurin syy siihen on opettajat. Joiden mielestä lapsi on kiltti kun se istuu turpa kiinni paikoillaan ja tekee juuri sitä mitä sille sanotaan.

Sä et keskittymishäiriöisenä vain tajua, että siitä muiden meuhkaamisesta on sille rauhalliselle lapselle paljon enemmän haittaa, kuin siitä rauhallisena istumisesta niille meuhkaajille.

Just toi tajuaminen on se ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain Suomessa ihannoidaan näin vahvasti introverttia luonnetta ja nöyryyttä. Lapsi voi kulkea kympin oppilaana läpi koko systeemin eikä jätä mitään jälkeä itsestään kenenkään mieliin. Työelämässä tuleekin shokki vastaan, pelkkä ahkeruus ja kiva luonne eivät riitäkään.

Omat lapset ovat jo lähes aikuisia, mutta he ovat käyneet peruskoulun USA:ssa, koska isänsä on amerikkalainen. Jo ensimmäisillä luokilla opeteltiin itsensä esiin tuomista, avoimuutta, puhumista, omia vahvuuksia... itse asiassa homma alkaa jo päiväkodissa. Samalla opitaan paitsi itsensä esiin tuomista, myös toisen hyväksymistä ja kunnioittamista. Koko ajatus, että esim 8-vuotiaita istutettaisiin hiljaa pitkät ajat on aivan absurdi. Koskaan eivät lapseni valittaneet, että joku häiriköisi, koska jokainen tulee kuulluksi ja saa kannustusta.

Pisa-tulokset tietenkin puoltavat Suomen tapaa, tiedollisesti näin voi ollakin. Ei jenkkisysteemi mikään autuaaksitekevä ole, mutta juuri tämä piirre on kyllä sellainen, mikä voisi auttaa paitsi suomalaista koulua, myös pienen maan innovaatioita ja markkinointia.

Kunhan sanon...

Juuri näin

Ihan kuin AA-kerhossa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisestä voisi sanoa että tyhmyyttä on useampaa lajia kun älykkyyttä. Tyhmän ihmisen osittainen älykkyys ei paljoa auta. Toki monesta lobotomia on ainoa ratkaisu kun ei huomata omaa vajaavutta kästellessä muiden asioita. Ihminen kuitenkin oppii ja toiset vaativat vain enemmän huomiota ja opettamista tietyissä asioissa. Ja ei sitä ei voi mitata valitettavasti rahassa suoraan vaikka kuinka sitä haluaisitte. Tärkeintä on ettei ketään jätetä ulkopuolelle tai rangaista kostoksi vaikka se kuinka olisi muotia. Muistan eräästä tarhasta pojan joka oli isokokoinen ja hali väkivaltaisesti pienempiä jotka eivät ymmärtäneet tätä hyökkäävää käytöstä oikeasti läheisyyden kaipuuksi ja saattoivat purskahtaa itkuun kun tämä poika tuli lähellekkään. Se teki pojasta yksinäisen ja hänelle sai koko ajan olla opettamassa että ota varosvasti ettei muihin satu, jolloin hän heti korjasi halaustaan hellemmäksi. Minä pidin hänestä koska hän oli mahtava tyyppi, mutta lapsi joka ei osannut vielä hillitä itseään, hän tarvitsi opetusta miten toimia muiden kanssa.

Lobotomia tai rangaistus ei ole yhtä tehokasta kun mukaan ottaminen ja opettaminen. Moni ei näytä ymmärtävän vauva palstalla lapsia alkuunkaan. Pitäisikö sitten näitä aikuisia rangaista kun eivät ymmärrä lasta? Rangaistaan kaikkia käyttäydään kaikki kuin juntit ameriikan omistajat, vai!

Mutta eihän se hesarin nainen ymmärtänyt kuin omaansa. Hänen mielestään kaikki muut ovat jotain robotteja tai koneita. Opettaja on robotti joka pystyy yksilöllisesti olla jokaisen luona viihdyttämässä samaa aikaan. Muut oppilaat ovat vain siellä, jotta he ihailevat tätä juoksentelua, ja heille se tulee ihan luonnostaan se odottelu, ja he nauttivat siitä, että opettaja toistaa jotain yhtä kohtaa jokaiselle erikseen koko tunnin, koska jokainen oppilas päättää itse, milloin hän haluaa alkaa tehdä, moni kyseenalaistaa joka tunti erikseen esimerkiksi penaalin ottamisen, tai heille pitää joka tunti kertoa erikseen. Mitään ei tehdä ilman omaa käskyä. Ja näitä saattaa olla puolet luokasta.

Tietenkin nämä ovat varmaankin trolleja, onhan suomessa kuitenkin lapsiluku enemmän kuin yksi ja jos viettää kaikkien lastensa kanssa aikaa , huomaa, että siinäkin pelkästään joutuu lähes jakautua.

Vai ovatko nämä hesarin vanhemmat sellaisia, jotka itse työntävät aina muut lapsensa jonnekin ja pitävät itsellään vain yhtä kerrallaan, eivätkä edes esimerkiksi mene kouluun silloin kun sinne saa mennä ja on avoimet ovet, auttamaan? Tai eivät koskaan ota autoa täyteen ja vie muidenkin lapsia rannoille, uimaan, mökeille? vain omat?

En usko kenenkään olevan oikeasti tuon laatuinen narsisti, kuten mielipidejutussa. Kunhan provosoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä toivoisin kaikille teille, joiden mielestä tarhaikäinen lapsi on häirikkö ja yhteen ääneen toivotte näiden lasten syrjäyttämistä yhteiskunnasta, että saisitte itse lapsen, joka poikkeaa massasta ja on ominaisuuksiltaan huomiotaherättävä.

Olisi kiva nähdä teitä itkemässä tarhan pihalla kun olisitte kuulleet omasta lapsesta puhuttavan "toivottavasti toi häirikkö ei tule meidän lapsen luokalle" ym.

Opettajan/vanhempien silmissä joku lapsi saattaa olla aivan hurmaava, mutta kun simä välttää, niin ollaan kuin itse piruja. Oletteko ajatelleet, että oma lapsin onkin yksi heistä.

Olin teininä tetissä päiväkodissa. Yhdessä 5-6-vuotiaiden ryhmässä oli poika, jota pelkäsi suunnilleen henkilökuntakin. Poika oli todella isokokoinen ja väkivaltainen. Hän töni ja löi lapsia ja tätejä ihan vaan ohikulkiessaan. Minkäänlaisia yhteistyötaitoja lapsella ei ollut, eli hän ei koskaan puhunut nätisti tai leikkinyt muiden kanssa. En tiedä, oliko pojalla joku diagnoosi, mutta ihmettelin todella mitä hän teki normaalissa päiväkotiryhmässä. Teki pahaa, kun muut lapset joutuivat päivästä toiseen olemaan mielivaltaisen terminaattorin seurassa jatkuvassa pelossa. Se ei ole muille lapsille oikein.

Myös lapseni eskariryhmässä oli tällainen lapsi. Onneksi hän meni eri kouluun.

Äitinsä mielestä tämä lapsi oli vain niin älykäs että tylsistyi ja siksi riehui,  heitteli tavaroita ja löi muita lapsia.

Miksi ihmeessä nämä äidit kuvittelevat että vilkkaus ja käytöshäiriöt tarkoittavat älykkyyttä? Luulevatko he kenties että rauhalliset, hyvin käyttäytyvät lapset ovat tyhmiä?

Itse olen siinä käsityksessä, että älykäs yksilö (ihminen tai eläin) ei hakeudu toistuvasti vaikeuksiin tekemällä samoja ei-toivottuja asioita aina vaan uudestaan ja uudestaan. Älykkäät yleensä oppivat että näin ei kannata tehdä ja muuttavat toimintaansa. Osaavat sopeuttaa käytöksensä ympäristön normien mukaiseksi.

Todennäköisesti siksi, että nämä lapset on usein testattu ja todettu älyllisesti jonkin tasoisesti. Näin on omankin eskaripoikani kohdalla. Hän ei tosin ole ylivilkas tai edes vilkas, vaan ongelmia on tarkkaavaisuuden puolella. Älykkyys on kuitenkin korkea.

Ei kai kovin lahjakas tarvitse olla ihan tavallinen tai vaikka vähän tyhmäkin, vain, että näkee parin päivän jälkeen isossa ryhmässä, että täällä olohan on ihan helvettiä, jos kaikki tekevät mitä haluavat, juoksentelevat jne.

Ainakin omat lapset ihan tavallisia eivät älykkäitä tai lahjakkaita, eivät ujoja tai erityisen rohkeita, aivan tavallisia, mutta kyllä muutamassa päivässä ihan normaali näkee että miten ollaan silloin kun on muitakin. Jos on 30 niin se tarkoittaa että aika harvoin voi esim itse kertoa jos kunnioittaa muitakin ja haluaa kuulla mitä muillakin on sanottavaa ja niin pois päin.

Ei tarvitse olla einstein.

Itse en ole älykäs, mutta jo päiväkodissa 3v tienoilla viimeistään opin kunnioittamaan muita ja antamaan muillekin vuoron.

Onko sitten niin että äly onkin sitä että saa estettyä sekoilulla muiden oppimisen?

Onko näiden trollien tarkoitus siis vesittää Suomen koulutus ja yksityiskoulut tilalle?

Kyllä se pentu jossain vaiheessa oppii käyttäytymään kun saa turpaansa pari kertaa. Vanhemmat voivat syyttää itseään kun eivät osanneet kasvattaa.

Jos lapsi ei pysty käyttäytymään normaalissa koululuokassa, pitäisi järjestää erityisopetukseen tai erityisluokalle. Tai vanhemmat voivat opettaa muksun kotona. Ei ihan oikeasti voi vaatia että 29 muuta oppilasta sietää tuollaista terrorisointia vuodesta toiseen. Heilläkin on oikeus oppia.

Vanhempana miettisin onko lapsella esim. neurologisia ongelmia tai jotain muuta vastaavaa, jos tunnilla on ihan mahdotonta keskittyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haistakaa jo ...

Minä ja lapseni olemme olleet villejä mutta älykkäitä lapsina.

Olimme hankaluuksissa koulussa, jälki-istunnoissa ym, vaikka hyvät todistukset.

Koulu ei tarjonnut meille tarpeeksi haasteita. Turhauduimme.

Koulu ihailee hiljaisia nynnyjä, koska heitä on helppo hallita. Mutta koulu ei kasvata elämässä selviytyjiä.

Mitä siellä koulussa pitäis konkreettisesti tehdä että se ois ollut teille sopiva paikka? Vastauksessa voit yrittää huomioida myös sitä että koulussa muitakin oppilaita. 

Mun mielestä lapsi saisi lähteä kotiin tai saisi muuta vapaa-aikaa, kun päivät hommat on tehty. Esim. temppurataa salissa, kuvista/käsityötä (mistä tykkää). Vapaa-aika toimi aikuisillakin suurimpana palkkiona, joten sitä käyttäisin. Mutta valittevasti jokaisen koululaisen pitää istua koulussa ne tietyt tunnit per vuosi. Aivan älytöntä.

Kyllä mun mielestä koulussa kuuluu myös harjoitella kärsivällisyyttä ja paikallaan olemista. Turhautuminen ja pitkästyminen on normaaleita elämään kuuluvia tunteita, joita kuuluu oppia sietämään lapsena.

Tuntuu että nykylapsilla elämä on muutenkin niin täynnä ärsykkeitä ja viihdettä että pitkästyminen on joillekin ihan sietämätön tunne. Kun me olimme lapsia oli ihan normaalia että pitkät automatkat piti istua paikallaan ilman aktiviteetteja (ei ollut tabletteja joilla pelata), kirjekaverin kirjettä piti odottaa viikko tai pari (ei tullut heti vastausta whatsappiin), nykyään kaikki pitäisi saada hetinyt.

Sinänsä minusta peruskouluissa voisi hyvin olla jotain tasoryhmiä esim. matikassa, koska tasoeroissa on niin valtavaa hajontaa, mutta ei se lapsi kuole siihen että joutuu istumaan hiljaa vartin.

Vierailija kirjoitti:

En tarkoita Hesarin esimerkkiä, mutta rasistiksi leimautumisen uhallakin sanon, että omakohtaisesti eniten ongelmia olen tavannut lapsilla, joiden äidit ovat tehneet lapsia ulkomaalaisen kanssa, suhde päätyy ja lapsi asuu yh:n kanssa, joka tekee lisää lapsia jollekin toiselle jne. Myös itärajan takaa tulijoilla on murrosiässä vaikeuksia paljon: kotona ei puhuta suomea eikä kavereiden kanssa. Asenne usein ylimielinen eikä haluta edes oppia suomea koulussa. Muista mamuista ei tule senkään vertaan jatko-opintokelpoisia mutta kyllähän muutamalla suomen sanalla pärjää...? Kaikki nuo maustettuna muilla diagnoosin saaneilla ja muutamalla raukalla, jotka haluaa opiskella on sillisalaatti, jota pitäisi jotenkin opettaa?! t.yläkoulun ope

En toki väitä että kaikkialla näin olisi, mutta ainakin omalla luokallani yläasteella parhaimmat arvosanat oli maahanmuuttajatytöillä. Osasivat myös hyvin suomea.

Kuulostaa ihan minun lapseltani. Hän saikin sitten ekalla luokalla diagnoosin adhd ja lääkityksen ja häiriökäyttäytyminen loppui siihen. Hänkin on älykäs ja taiteellisesti lahjakas ja nyt hän voi paremmin käyttää lahjojaan kun jaksaa keskittyä. Ihmettelen jos tuonkin lapsen käytökseen on kiinnitetty huomiota alusta lähtien niin miksei kukaan ole ohjannut häntä tutkimuksiin missään vaiheessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä toivoisin kaikille teille, joiden mielestä tarhaikäinen lapsi on häirikkö ja yhteen ääneen toivotte näiden lasten syrjäyttämistä yhteiskunnasta, että saisitte itse lapsen, joka poikkeaa massasta ja on ominaisuuksiltaan huomiotaherättävä.

Olisi kiva nähdä teitä itkemässä tarhan pihalla kun olisitte kuulleet omasta lapsesta puhuttavan "toivottavasti toi häirikkö ei tule meidän lapsen luokalle" ym.

Opettajan/vanhempien silmissä joku lapsi saattaa olla aivan hurmaava, mutta kun simä välttää, niin ollaan kuin itse piruja. Oletteko ajatelleet, että oma lapsin onkin yksi heistä.

Olin teininä tetissä päiväkodissa. Yhdessä 5-6-vuotiaiden ryhmässä oli poika, jota pelkäsi suunnilleen henkilökuntakin. Poika oli todella isokokoinen ja väkivaltainen. Hän töni ja löi lapsia ja tätejä ihan vaan ohikulkiessaan. Minkäänlaisia yhteistyötaitoja lapsella ei ollut, eli hän ei koskaan puhunut nätisti tai leikkinyt muiden kanssa. En tiedä, oliko pojalla joku diagnoosi, mutta ihmettelin todella mitä hän teki normaalissa päiväkotiryhmässä. Teki pahaa, kun muut lapset joutuivat päivästä toiseen olemaan mielivaltaisen terminaattorin seurassa jatkuvassa pelossa. Se ei ole muille lapsille oikein.

Myös lapseni eskariryhmässä oli tällainen lapsi. Onneksi hän meni eri kouluun.

Äitinsä mielestä tämä lapsi oli vain niin älykäs että tylsistyi ja siksi riehui,  heitteli tavaroita ja löi muita lapsia.

Miksi ihmeessä nämä äidit kuvittelevat että vilkkaus ja käytöshäiriöt tarkoittavat älykkyyttä? Luulevatko he kenties että rauhalliset, hyvin käyttäytyvät lapset ovat tyhmiä?

Itse olen siinä käsityksessä, että älykäs yksilö (ihminen tai eläin) ei hakeudu toistuvasti vaikeuksiin tekemällä samoja ei-toivottuja asioita aina vaan uudestaan ja uudestaan. Älykkäät yleensä oppivat että näin ei kannata tehdä ja muuttavat toimintaansa. Osaavat sopeuttaa käytöksensä ympäristön normien mukaiseksi.

Todennäköisesti siksi, että nämä lapset on usein testattu ja todettu älyllisesti jonkin tasoisesti. Näin on omankin eskaripoikani kohdalla. Hän ei tosin ole ylivilkas tai edes vilkas, vaan ongelmia on tarkkaavaisuuden puolella. Älykkyys on kuitenkin korkea.

Ei varmasti tarvitse olla vilkas ollakseen älykäs. Tosiasia lienee kuitenkin se, että älykkäälle lapselle taapertaminen yleensä sen hitaimman oppijan vauhdissa on turhauttavaa. Ja aika usein älykkyys keskittyy tietyille alueille, eikä sanotaan vaikka matemaattisesti ja kielellisesti lahjakas lapsi ole mikään pikkuaikuinen, jonka sanotaan vaikka tunne-elämän kehitys olisi ikäisiään edellä tai edes ikäistensä tasolla. Tästä voi ymmärtää, että räiskyviä tunteenpurkauksia ilmenee. Itse olin varmaan korkeintaan keskiarvoälykäs lapsi, mutta tunnepuolella olin herkkä, pyrin olemaan diplomaattinen, opiskelin ahkerasti ollakseni tuottamatta pettymystä (ja olin kuitenkin utelias lapsi), joten olin varmaan helppo ja ihan hyvä oppilas. Mielestäni lapseni ovat minua selvästi älykkäämpiä ja silti etenkin esikoinen kapinoi paljon enemmän kuin minä. Ei se mukautuminen ja kehujen odottaminen muilta ole älykkyyttä, jos luonne on sellainen, että muiden hyväksyntä ei niin paljon merkitse.

Tutkimuksiin vieminen on huoltajien tehtävä. Koulu opettaa ja huoltajat vastaavat, että lapsi on koulukuntoinen.

Kyllä opettajissa voisi olla niitä persooniakin. Ainakin jotkut naisopettajat ovat melko puisevia ja totisia. Aitoja tunteita voisivat näyttää.

Muistan, että ainakin itse meinasin nukahtaa eräällä tunnilla kun opettaja monotoonisella äänellä puhui 45 min. Että jos näillä villeillä on yhtä raskasta kuin minulla silloin niin ymmärrän.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempana miettisin onko lapsella esim. neurologisia ongelmia tai jotain muuta vastaavaa, jos tunnilla on ihan mahdotonta keskittyä.

Aika monella lapsella se syy löytyy ihan päivärytmistä ja perheen rutiineista, siis vanhempien tontilta:

Olemattomat rutiinit, ei riittävästi ulkoilua, ei tarpeeksi kunnon liikuntaa, liikaa pleikkaa, nettiä tai telkkaria, liian myöhäiset nukkumaanmenoajat, liikaa sokeria joka pistää verensokerit heittelemään.

Sitten ihmetellään miten se kolmasluokkalainen riekkuu iltapäivästä ihan ylikierroksilla.