Lue keskustelun säännöt.
Aikuistuneet ex-bilehileet: Millaista elämää vietätte nykyään? Mitä teette vapaa-ajallanne?
28.01.2017 |
Tarkoitan teitä, joille ainakin jossain vaiheessa nuoruutta bileet oli melkein elämän tarkoitus, se siistein juttu kaikista. Mitäs nyt kun vuodet on vierineet, miten menee nyt?
Kommentit (42)
Viikolla elän kuin ennenkin. Viikonloppuiltaisin juon kotona, kun en jaksa odottaa puoleen yöhön, että yökerhoon tulisi ihmisiä. Voi kun meille keski-ikäisille olisi disco, mikä soittaisi vanhoja kasarihittejä ja tanssilattia olisi täynnä jo kahdeksalta illalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murjotetaan himassa masentuneena ja muistellaan hyviä aikoja.
Olen kotona vkonloput, kaikki aika menee lasten kanssa. Omalla ajallani harrastan urheilua. Ei ole ikävä bilettämistä, kyllä se kaikki alkoi loppua kohden tuntua tyhjältä ja toistolta. Kuitenkin olisi välullä kiva jos olisi aikaa edes viinilasilliselle yksin nauttia.
Parisuhde ja työn teko oikeastaan täytti tuon tyhjiön jota yritti juhlimiselle paikata. Bileet oli ainoa asia joka erotti arjen viikonlopuista ja koska nykyään haluaan levätäkin, tulee sitä mieluummin kokkailtua himassa ja katseltua sarjoja tms.
Kosks nykyään tulee käytyä harvemmin ulkona, on se oileesto spesiaalia ja hauskaa. Kauhulla muistelee niitä kolmen päivän biletysputkia ja ikävä ei ole.
Käytän alkoholia vain vähän (tyyliin viinipullo puokkiin joka toinen viikonloppu), liikun paljon, kuuntelen konemusaa ja käyn useamman kerran vuodessa matkoilla. Pari ns. extremeharrastusta. Matalan profiilin seurustelusuhde, hitosti hyvää seksiä.
Yksi lapsi, oon eronnut, ja lapsi vuoroasumisessa 60% ajasta mulla. Pentu on ihan parhautta!
Baarissa tai jossain klubilla käyn nelisen kertaa vuodessa. Muutamalla keikalla ja yksillä tai kaksilla festareilla.
Oispa nuorena arvannut, että nelikymppisenäkin on näin kivaa. Ei ois tarvinnut hillua niin paljon "varmuuden vuoksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisinaan biletän kyllä, enkä kaipaa kasarihittejä ja alkuillan toimintaa. Musta on kiva käydä uusilla klubeilla, keikoilla ja vähän marginaalimmissa paikoissa. Biletän aamuun mielelläni.
Erona se, että käyn harvemmin 6-10 kertaa vuodessa. En läträä. Usein olen autolla liikenteessä, eikä se menoa ole haitannut.
Tänään olis tarkoitus bilettää, koska UMK. Niin, että ehkä mä tarviin nykyään tuommoisen syyn poistuakseni kotoa. En lähde vaan liituamaan kylillä ja baareissa hoppailemaan.
Jos en lähde, niin sitten nurutaan kotona. Perheen kanssa oloa, lasten kisoissa käyntiä, pelataan, tehdään palapelejä, jutellaan, kattellaan leffoja/sarjoja, itsekseni palstailen, luen, mä myös piirrän ja teen jonkin verran käsitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Murjotetaan himassa masentuneena ja muistellaan hyviä aikoja.
Tämä! 😂
No ei vaan, nykyään perhe, joten ihan tavallisia juttuja tehdään, hyvää ruokaa, ulkoillaan, harrastetaan, nähdään ystäviä, matkustellaan, jne. Biletys on nykyään enemmänkin illanistujaisia ystävien kanssa viinipullon äärellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa enää pinnallisuutta ja baarielämää. Myös pinnalliset ihmiset on tarkoituksella jätetty pois elämästä. Baareilu tuli nähtyä liioinkin. En kaipaa sitä ja ajattelen että ihmiset jotka aamuun asti juoksevat kuppiloissa ovat jotenkin eksyksissä elämässään. Etenkin ne jotka eivät ole enää nuoria (nuoret ovatkin eksyksissä ja hakevat paikkaansa ja kokemuksia minun mielestäni).
Olen parisuhteessa ja lapsia on myös. Olen onnellinen ja nautin keskusteluista ja romantiikasta. Tykkään pitää kotia siistinä. Pyrin kehittämään itseäni jatkuvasti tutustumalla uusiin näkökulmiin. En pidä asioita itsestään selvänä. Käyn baarissa vain hyvän seuran tai tapahtuman vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää pinnallisuutta ja baarielämää. Myös pinnalliset ihmiset on tarkoituksella jätetty pois elämästä. Baareilu tuli nähtyä liioinkin. En kaipaa sitä ja ajattelen että ihmiset jotka aamuun asti juoksevat kuppiloissa ovat jotenkin eksyksissä elämässään. Etenkin ne jotka eivät ole enää nuoria (nuoret ovatkin eksyksissä ja hakevat paikkaansa ja kokemuksia minun mielestäni).
Olen parisuhteessa ja lapsia on myös. Olen onnellinen ja nautin keskusteluista ja romantiikasta. Tykkään pitää kotia siistinä. Pyrin kehittämään itseäni jatkuvasti tutustumalla uusiin näkökulmiin. En pidä asioita itsestään selvänä. Käyn baarissa vain hyvän seuran tai tapahtuman vuoksi.
Minusta sinä olet pahasti eksyksissä, jos luulet, että sinun tapasi on jotenkin parempi ja oikeampi. Pariskunnat voivat käydä yhdessäkin yökerhossa tanssimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallista perhe-elämää vietän. Viikonloput lasten kanssa. Kävin viimeksi baarissa ja join alkoholia kesällä 2008. Ei ole maistunut enää. Tulee jopa paha olo alkoholin hajusta ja kännissä olevat tuntuvat oudoilta jopa noloilta (tiedän olin nolo varmasti itsekin aikoinaan humalassa bilettäessäni :D ).
Käyn töissä, teen kotitöitä, hoidan ja kasvatan lapsia. Lapsia tuli tehtyä "ihan tarpeeksi", joten paljoa muuta ei jaksa eikä ehdi. Bilehurahduksen jälkeen nimittäin hurahdin äitiyteen. Vauvakuumeiluun, raskauteen, ihaniin ensikohtaamisiin vastasyntyneiden kanssa, pikkuriikkisiin vauvanvaatteisiin, vaunukävelyihin, leikkipuistoihin, kantoliinoihin, ekoihin sosemaisteluihin, "mammapiireihin" vaatekutsuineen, perhekerhoineen ja leikkipuistoporukkoineen jne... . :)
No ei se mitään, ihan mukavaahan tää perhe-elämäkin on, kun sen niin ottaa! :D
Meillä on nätti koti, jota tykkään sisustaa. Kohta ompelen uudet verhot ja juuri sain imuroitua ja sitä ennen tein ruokaa. Mutta eipä elämään tällä hetkellä paljon muuta mahdu kuin perhettä ja kaikkea siihen liittyvää ja kokopäivätyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn entistä useammin klubella ja bileissä tanssimassa, nykyisin vain paremmissa. Aikusuus on sitä, että voi tehdä, mitä haluaa.
Kartalla elämässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa enää pinnallisuutta ja baarielämää. Myös pinnalliset ihmiset on tarkoituksella jätetty pois elämästä. Baareilu tuli nähtyä liioinkin. En kaipaa sitä ja ajattelen että ihmiset jotka aamuun asti juoksevat kuppiloissa ovat jotenkin eksyksissä elämässään. Etenkin ne jotka eivät ole enää nuoria (nuoret ovatkin eksyksissä ja hakevat paikkaansa ja kokemuksia minun mielestäni).
Olen parisuhteessa ja lapsia on myös. Olen onnellinen ja nautin keskusteluista ja romantiikasta. Tykkään pitää kotia siistinä. Pyrin kehittämään itseäni jatkuvasti tutustumalla uusiin näkökulmiin. En pidä asioita itsestään selvänä. Käyn baarissa vain hyvän seuran tai tapahtuman vuoksi.
Minusta sinä olet pahasti eksyksissä, jos luulet, että sinun tapasi on jotenkin parempi ja oikeampi. Pariskunnat voivat käydä yhdessäkin yökerhossa tanssimassa.
Minun tapani on todennäköisesti paras minulle, kerta siihen lopoutulemaan olen päätynyt lukuisten baari-iltojen jälkeen. En tosiaan kaipaa sitä. Tai pinnallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ylipäätään ihanaa ajatella viikonloppuisin kuinka ei tarvitse kärsiä krapulasta. Itsellä se bilehileily meni vielä usein niin yli, että sunnuntaisin makoili häpeässä, nyt on ihanan vapauttavaa, kun ei tällaisia tarvitse miettiä. Ajan käytän läheisten kanssa oleiluun, lenkkeilyyn ja nettflixin katseluun. Myöskin rahat riittävät paremmin vaikka matkailuun.
Aika menee lähinnä lasten kanssa touhuilleissa. Omalla ajalla sitten luen, teen käsitöitä ja urheilen. Viinilasin juon joskus ruuan kanssa, muuten ei alkoholi maistu. Baarissakaan en ole käynyt vuosikymmeniin, minulla biletys jäi kokonaan sinne nuoruuteen ja hyvä niin. :)
Vierailija kirjoitti:
Käyn töissä, teen kotitöitä, hoidan ja kasvatan lapsia. Lapsia tuli tehtyä "ihan tarpeeksi", joten paljoa muuta ei jaksa eikä ehdi. Bilehurahduksen jälkeen nimittäin hurahdin äitiyteen. Vauvakuumeiluun, raskauteen, ihaniin ensikohtaamisiin vastasyntyneiden kanssa, pikkuriikkisiin vauvanvaatteisiin, vaunukävelyihin, leikkipuistoihin, kantoliinoihin, ekoihin sosemaisteluihin, "mammapiireihin" vaatekutsuineen, perhekerhoineen ja leikkipuistoporukkoineen jne... . :)
No ei se mitään, ihan mukavaahan tää perhe-elämäkin on, kun sen niin ottaa! :D
Meillä on nätti koti, jota tykkään sisustaa. Kohta ompelen uudet verhot ja juuri sain imuroitua ja sitä ennen tein ruokaa. Mutta eipä elämään tällä hetkellä paljon muuta mahdu kuin perhettä ja kaikkea siihen liittyvää ja kokopäivätyö.
Hyi helvetti, just tällasta pelkään :X ennen menevä, spontaani ja hauska henkilö taantuu eläimen lailla biologisista syistä vain äidiksi.
T. 20v opiskelija, jollain mittapuulla "bilehile"
No onhan tää elämä toisinaan järkyttävän tylsää. Normi settii kotona kotihommia, lasten kanssa oleilua, harrastuksiin kuskaamista, tylsän aviomiehen naaman katselua. Bileet kerran vuodessa, kavereita nähdään silloin tällöin. Kuntosalia ja jumppaa. Varmaan tää tylsyys korostuu, kun nuorempana elämä oli yhtä suurta seikkailua. Koskaan ei tiennyt mitä huominen tuo tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn töissä, teen kotitöitä, hoidan ja kasvatan lapsia. Lapsia tuli tehtyä "ihan tarpeeksi", joten paljoa muuta ei jaksa eikä ehdi. Bilehurahduksen jälkeen nimittäin hurahdin äitiyteen. Vauvakuumeiluun, raskauteen, ihaniin ensikohtaamisiin vastasyntyneiden kanssa, pikkuriikkisiin vauvanvaatteisiin, vaunukävelyihin, leikkipuistoihin, kantoliinoihin, ekoihin sosemaisteluihin, "mammapiireihin" vaatekutsuineen, perhekerhoineen ja leikkipuistoporukkoineen jne... . :)
No ei se mitään, ihan mukavaahan tää perhe-elämäkin on, kun sen niin ottaa! :D
Meillä on nätti koti, jota tykkään sisustaa. Kohta ompelen uudet verhot ja juuri sain imuroitua ja sitä ennen tein ruokaa. Mutta eipä elämään tällä hetkellä paljon muuta mahdu kuin perhettä ja kaikkea siihen liittyvää ja kokopäivätyö.
Hyi helvetti, just tällasta pelkään :X ennen menevä, spontaani ja hauska henkilö taantuu eläimen lailla biologisista syistä vain äidiksi.
T. 20v opiskelija, jollain mittapuulla "bilehile"
Hän selkeesti nauttii ja viihtyy. Miten se voisi olla taantumista? Sulla on sitten toiset jutut sen ikäisenä, tai ei. Aikahan sen näyttää mihin elämä sua vie.
ohis
Mies ja lapsi enkä jakaisi valvoa enää ja bilettää.
Osa biletyksen ilosta oli minulla miesten katselu. Nyt tiedän kahden vuosikymmenen aktiivisen biletyksen jälkeen lähemmäs 44-vuotiaana, että sain ylivoimaisesti parhaan mahdollisen miehen. Ei ole enää motivaatiota lähteä bilettämään.
Mökkeily, ulkoilu (tykkään sienestää ja marjastaa sekä valokuvata luonnossa), lukeminen, urheilu, kahvittelu... Ja se biletys sillon tällöin :)