Haluan laihtua. Mitä keksisin syömisestä saadun tyydytyksen tilalle?
Taas kerran havahduin siihen että jotain olisi tehtävä. Pudotettavaa olisi ainakin 15 kiloa, ja senkin jälkeen olisin vielä himpun verran ylipainoinen (joskin enemmän kuin onnellinen). Lukuisat aiemmat laihdutusyritykseni ovat kaatuneet ennen kuin ensimmäinenkään kilo on karissut, ja analysoituani asiaa luulen keksineeni syyn. Ruoka yksinkertaisesti tuottaa minulle liikaa iloa. Mitä tahansa teenkin, on ruoka olennainen osa asiaa. Nautin elokuvien katsomisesta, lukemisesta, musiikin kuuntelusta ja muusta rauhallisesta meiningistä. Ja kaikkeen tähän täytyy saada mukaan sipsejä, suklaata, jäätelöä, pizzaa, mitä milloinkin. Töistä lähtiessä olen iloinen voidessani mennä kaupan kautta kotiin herkuttelemaan.
Olen sinkku, mutta en silti erakko. Minulla on ystäviä ja harrastuksia, mutta siitä huolimatta löydän liikaa aikaa herkutella (joskus tätä tapahtuu ystävienkin kanssa, hekin ovat pullukoita). Liikunnasta en pidä ollenkaan, ja uskonkin että avain laihtumiseen olisi nimenomaan herkuttelukierteen katkaiseminen eikä pelkkä pakkopullana suoritettu urheilu, johon minulla ei riittäisi motivaatio.
Kalorien vähentäminen ei ole ihan helppoa, kun niiden mussuttaminen on muodostunut tällaiseksi elämäniloksi. En oikeasti keksi, millä voisin syömisen korvata. Mistä voisin saada samanlaista tyydytystä? Liikunta ei minulla toimi, eivätkä muutkaan harrastukseni tuota samaa iloa jos en voi syödä samalla. Kuulostaa säälittävältä, mutta niin se vaan on. Sohvannurkkaan käpertyminen kirjan kanssa ei tunnu miltään ilman sitä suklaalevyä. Samalla tiedän, että pian olen 100-kiloinen ja sen yli, jos en pysty muuttamaan tapojani.
Osaatteko ehdottaa mitään, mikä korvaisi syömisestä saadun ilon?
Kommentit (46)
Sama täällä. Eilen jo ajattelin, onko taustalla todellakin jokin syömishäiriö, kun elämä pyörii täysin ruoan ympärillä. Telkkarista tulee illalla leffa - mitä sitä katsoessa söisi? Ensi viikolla on synttärit - mitä silloin ostaisi? Ollaan lähdössä reissuun naapurikaupunkiin - mikä olisi hyvä ravintola? Onpa ihana kesäpäivä - mennäänkö piknikille? jne.
Löysin jälleen itseni vannomassa vuodenvaihteessa parempia elämäntapoja. Tein saman viime vuonna, tosin olin silloin kaksi kiloa kevyempi. Tein saman toissa vuonna, viisi kiloa kevyempänä. Kolme vuotta sitten seitsemän kiloa kevyempänä. Ensi vuonna en ajatellut enää tehdä niin. Tänä vuonna teen kaiken toisin.
Ja mitä sitten teen? En tiedä varmaksi. Ainakaan en kiellä itseltäni mitään. En aio olla enää liian armoton, en ole millään kitukuurilla. Syön tavallista kotiruokaa lautasmallin mukaisesti useamman kerran päivässä. Vielä kertaakaan ei ole tarvinnut olla nälkäisenä, eikä mielitekojakaan ole tullut. Viisi kiloa on pudonnut ja olo on kuin voittajalla!
Ja vaikka mulle tulisikin mielitekoja, mä voisin syödä ihan mitä ikinä haluan - kunhan ensin "ansaitsen" ne. Esimerkiksi tänään liikuin pari tuntia, ja äsken söin minimunkin ja muutaman sipsin. Ne oli itse asiassa ensimmäiset herkut tälle kuulle, eikä ne edes maistunut enää herkuilta! Munkki oli esanssinen ja jotenkin kitkerä, sipsit olivat tunkkaisia ja teollisen makuisia. Ja ennen ne oli mun herkkua, mitä mätin pussillisen illan aikana! Käsittämätöntä. Rehellisesti voin sanoa, että omat puurot ja rahkat maistuvat huomattavasti paremmilta, vaikka nyt saatankin kuulostaa joltain kuivakalta super-jutalta...
Olen tämän kuukauden syönyt ja liikkunut sopivassa suhteessa, ja tammikuun viimeisenä päivänä aion syödä joululta jääneen konvehtirasian. (Vaikka jo etukäteen tiedän, ettei se ole niin hyvää, kuin hunajameloni tai vastapuristettu appelsiinituoremehu) Helmikuun viimeisenä päivänä on luvassa ravintola-illallinen, eli jokaiselle kuukaudelle on joku juttu, mitä kohti tsemppaan. Tähän mennessä olen suunnitellut jo syyskuuhun asti, milloin pitäisi myös olla -18 kg saavutettuna. Silloin on ystäväni häät, joihin aion ostaa jonkin upean mekon. Jonkin sellainen, mitä en ole aiemmin kilojeni takia kehdannut pitää.
Ja kyllä, mäkin inhoan liikuntaa. Ensimmäiset päivät menivät hammasta purren, mutta nytten kun liikuntaan on tottunut, päivät tuntuvat autiolta ilman sitä. Nyt olen paljon vahvempi kuin kuukausi sitten, ja tiedän, että tulevaisuudessa siitä tulee olemaan hyötyä. Ei sitä näin parikymppisenä vielä osaa suhteuttaa, mutta kymmenien vuosien kuluttua hyvällä lihaskunnolla on älyttömästi merkitystä. Suosittelisin siis oikeasti kokeilemaan jotain, vaikka vain puolen tunnin rentouttavia kävelyitä kuulokkeet korvilla. Ajattele asiaa niin, että se puolituntinen oikeasti vaikuttaa sun terveyteen. Se on ihmisen päivittäinen minimi liikuntaa.
Tästä tulikin nyt tällainen hurja minäminäminä-avautuminen. Mutta tsemppiä sulle, ja meille kaikille näiden asioiden kanssa kamppaileville!
N26
Alku on taistelua. Se voi kestää viikkoja. Ota se haasteena ja katso mihin pääset. Älä luovuta vaikka takapakkia tulisi. Minulla laihtuminen ja parempaan kuntoon pääseminen oli se uusi hyvän olon lähde. Olin aivan hurmaantunut kevyestä olosta ja siitä että vaatteet näyttää kivalta päällä! Se oli se uus juttu, ennen oli herkuttelu. Sipsipussin avaaminen tuo tyydytyksen heti ja pian perään pahan olon. Uusi terveempi elämä vaatii sinnikkyyttä ja aikaa, mutta lopulta sen tuoma ilo ja hyvä olo on moninkertainen johonki rasvaseen roskaruokaan verrattuna. Mieti nyt! :D
Vierailija kirjoitti:
Jaa'a. Itse yhteensä 30 kg laihtuneena voin sanoa, että eihän niitä samoja kiksejä saa mistään. Se mässääminen täytyy vain lopettaa, ja pian sitä ei enää niin kaipaakaan. Yksi vaihtoehto on pitää kerran viikossa läskipäivä, jolloin saat syödä mitä vaan. Joillain toimii tämä - myös itselläni tuo toimi laihdutusvaiheessa. Itselläni tärkeä rooli oli myös synteettisesti makeutetuilla juomalla, eli Fun Lightilla, light-colalla ja muilla. Niitä tuli juotua ja paljon makeanhimoon.
Myös rahkaa tai raejuustoa Fun Lightilla maustettuna kannattaa kokeilla.
Minä laihdutin aikoinaan 48kg ja se onnistui sillä että korvasin herkut seksillä. Sain siitä samat kiksit.
Valitettavasti enää ei ole seksiä tarjolla, joten laihdutus jää siihen.
Vierailija kirjoitti:
. Ja tietysti kohtuudella jotain terveellistä ruokaa myös.
Riittävästi terveellistä ruokaa. Pitää syödä hyvin aamulla ja lounaalla, myös välipala iltapäivällä on ihan ok. Jos ei syö päivällä tarpeeksi, tulee viimeistään illalla huutava nälkä ja silloin syö kaiken, minkä kiinni saa. Kun syö riittävästi päivällä, riittää illalla kohtuullisempi annos terveellistä perusruokaa eikä tule houkutusta herkkuihin.
Itse olen herkkuaddikti myös, ja minusta tuntuu että et oikein kuitenkaan halua eroon herkuista täysi koska rakastat niitä. Jos se ei siis onnistu, niin yritä ostaa herkkuja edes pienempiä annoksia. Eli fazerin 200g suklaalevyn sijaan Pandan 100g pienempi tai vain suklaapatukka, jonka syöt hitaammin leffan edetessä. Ja yritä käydä kaupassa kylläisenä. Silloin ei minunkaan tee mieli ostaa herkkuja. Se ihan oikeasti auttaa!
Vierailija kirjoitti:
Liikunta?
Hörppy vettä voi myös joskus auttaa makeanhimoon. =)
Lue aloitus. LUE ALOITUS.
L U E A L O I T U S.
En oo ees ap mut sun kaltaset pyörii täällä shitpostaamassa keskustelusta toiseen lukematta sanaakaan luullen että ootte jotenki avuks. Lue aloitus.
Tässä mun vastaus millä korvata syöminen sohvannurkassa: Itse aloitinn neulomisen. Se antaa käsille tekemistä ja vaatii keskittymistä. Sivusilmällä seuraan jotain netflixistä. Välillä neulon jotain (itselleni) haastavampaa, kuten sukkia, väsyneenä teen äiti teresa peiton tilkkuja. Tämä on ainakin mulla auttanut syömisen korvikkeena :)
Olen ollut lapsesta saakka sokerihimoinen. Saatoin syödä jopa suklaalevyn per päivä. Vuonna 2009 loppui herkkujen syönti. Ei vaan tehny enää mieli. Nykyään en syö mitään karkkia. Pullakaan ei maistu. En tiedä mistä tuo off nappi iski.
Jospa toivot moista 😉
Mee jutan superdietille tai vastaavalle! oon niiiin ruokahifistelijä ja saan suunnatonta iloa suklaasta laskiaispullista ja kaikesta hyvästä ❤ nii nyt alotin sen dietin ja oon vaa päättäny et hammasta purren vedän tän läpi vaik ärsyttääkö kokoajan ja 3 viikossa jo 4 kiloo lähteny(vaik oonki repsahtanu 2 kertaa). Ja tän dietin aikana on oikeesti aika paljo vapauksia että mitä ruokaa tehdä(voi tehä pitsaa, tortillaa, keittoja, pastoja), mut ne ruokamäärät punnitaan ja ettei mitään kermakastikkeita. Nii tän aikana oppii oikeesti järkevät annoskoot ja syömää usein, ettei vaa kerran päivässä vedä hirveet kasaa jotain roskaruokaa.
Mun kevyempiä herkkuja:
- Hedelmäsalaattia ja siihen vähän (kevyt) jäätelöä päälle tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
-Suklaassa kevyesti dipatut hedelmäpalat tai esim. mansikat. Näistä saa tosi kauniita jos vaikka jaksaa nähdä vähän vaivaa ja koristelee vaikka juhlatarjottavaksi
-Rahkaa itse tehtynä kaupan sokeripommirahkojen ja -jogurttien tilalle. Rasvaton rahka, vaahtoutuva vaniljakastike ja makeutusaine + hedelmät/marjat
-Rasvaton rahka + sokeroimaton mehukeitto ja tarvittaessa makeutusaine sotketaan sopivan laihaksi esim. juotavaksi juomaksi kätevä ottaa mukaan vaikka töihin välipalaksi
-Pahaan karkintuskaan ostan joskus sokerittomia karkkeja, nykyäänhän on myös paljon karkin makuisia xylitol-purukumeja, esim. ihana hopeatoffee tms. kyllä mulla nekin auttaa mässyhimoon.
Lisäksi teen niin, että jos on pakko saada jotain tiettyä juttua, esim. jotain karkkia tai keksiä, niin ostan sen pussin ja vien töihin tarjottavaksi ja samalla otan siitä itsekin pari palaa, mutta ei tule syötyä kaikkea itse.
Vierailija kirjoitti:
Mun kevyempiä herkkuja:
- Hedelmäsalaattia ja siihen vähän (kevyt) jäätelöä päälle tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
-Suklaassa kevyesti dipatut hedelmäpalat tai esim. mansikat. Näistä saa tosi kauniita jos vaikka jaksaa nähdä vähän vaivaa ja koristelee vaikka juhlatarjottavaksi
-Rahkaa itse tehtynä kaupan sokeripommirahkojen ja -jogurttien tilalle. Rasvaton rahka, vaahtoutuva vaniljakastike ja makeutusaine + hedelmät/marjat
-Rasvaton rahka + sokeroimaton mehukeitto ja tarvittaessa makeutusaine sotketaan sopivan laihaksi esim. juotavaksi juomaksi kätevä ottaa mukaan vaikka töihin välipalaksi
-Pahaan karkintuskaan ostan joskus sokerittomia karkkeja, nykyäänhän on myös paljon karkin makuisia xylitol-purukumeja, esim. ihana hopeatoffee tms. kyllä mulla nekin auttaa mässyhimoon.
Lisäksi teen niin, että jos on pakko saada jotain tiettyä juttua, esim. jotain karkkia tai keksiä, niin ostan sen pussin ja vien töihin tarjottavaksi ja samalla otan siitä itsekin pari palaa, mutta ei tule syötyä kaikkea itse.
Makeaa makean tilalle! Ei järjen häivää.
Rakastuminen. Se ei tietenkään noin vain tapahdu. Mutta jos itseään varten on vaikea laihduttaa niin voi onnistua laihtua rakkauden vuoksi. Tähän varmasti feministit herkästi iskevät kiinni, mutta kyllä itse voisin laihtua pelkästä miellyttämisen ilosta.
Minä vaihdoin syömisen shoppailuun. Ihan tietoisesti. Olen altis ns. riippuvaisuuskäytökselle, joten aloin näpräämään asian kanssa: rupesin syömään terveellisesti vähän väkisin, ja aina kun teki mieli herkkuja, menin nettiin ostoksille. Nyt kun on kaikki kiinakaupat olemassa, niin ei tule välttämättä edes kamalan kalliiksi. Joitakin viikkoja se otti, mutta nykyään ruokavalioni on erittäin terveellinen ja kun eilen söin pitkästä aikaa herkkuja, ihoni alkoi kutisemaan hulluna iltaa vasten ja olin todella pahantuulinen myös. Eli mahdollista on, se on sitten eri asia kuinka moni tahtoo tai uskaltaa lähteä tälle polulle...
Pitää vaan syödä tarpeeksi tavallista ruokaa niin herkuille ei jää tilaa. Monesti olen ostanut esim. sipsipussin illaksi, mutta kun olen syönyt tukevan aterian ja tullut kylläiseksi, niin ei olekaan enää tehnyt mieli sipsejä ja koko pussi on jäänyt avaamatta.
Sekin on toiminut, että aina kun tulee mieliteko niin juon kylmää vettä. Pitää kylläisenä ja sitä jotenkin ehdollistuu siihen vedenjuomiseen. Jos vaikka yrittää lopettaa tupakointia, niin siinäkin prosessissa tupakanhimon iskiessä savuke korvataan jollain muulla.
Eihän tuo vedenjuonti ikuisuuksia toimi eikä sen ole varsinaisesti tarkoitus jäädä pysyväksi ratkaisuksi herkkujen korvaajaksi, mutta auttaa siinä vieroituksessa kun pitäisi lopettaa herkuttelu.
Hemmetin hankala kysymys - siksi vastaankin.
Joku tuolla ehdottikin stobea vettä ennen apetta ja purkkaa.Muttamutta... kysymys on usein vastaus - niin klisestä se on. Hyvin olitn analysysoinut ongelmakohdat, nyt vain pitäisi käydä niiden kimppuun. Löydä itsellesi sopiva tapa. Eihkä annoskokoja( lautasia ) pienentämällä.
Muutos on kuitenkin Itsesi kanssa. Siedätä itseäsi vähin askelin.
T - täysin kyyökkipsykologi, joka nyt sattui olemaan kirj. tuulella.
Täytyy keksiä joku aktiivinen harrastus mihin pystyt uppoutumaan. Esim. piirtäminen, kuvanmuokkaus, koodaaminen, kirjoittaminen tai joku muu luova. Siinä kun pääsee flow-tilaan, ei muista ajatellakaan ruokaa.
Ns. passiiviset harrastukset kuten lukeminen ja leffojen katselu ovat sellaisia, että on helppo syödä samalla. Ja jotenkin ne herkut maksimoi sen sohvalle käpertymiseen liittyvän mukavuuden, eikä halua tyytyä vähempään enää. Kai se liittyy jotenkin aivojen välittäjäaineisiin ja aivot voisi totuttaa tyytymään vähempään pienentämällä herkkujen määrää hiljalleen kunnes ne jää pois. Tai sitten vois keksiä jotain aktiivista tekemistä siihen passiivisen tekemisen oheen. Esim. tee välillä vihkoon nopeita muistiinpanoja käsillä olevasta kirjasta, elokuvasta, sarjasta, tms. Hyviä sitaatteja, mietityttämään jääneitä asioita, kivan näköisiä pukuja, mielenkiintoisia juttuja, jne..
Vierailija kirjoitti:
Rakastuminen. Se ei tietenkään noin vain tapahdu. Mutta jos itseään varten on vaikea laihduttaa niin voi onnistua laihtua rakkauden vuoksi. Tähän varmasti feministit herkästi iskevät kiinni, mutta kyllä itse voisin laihtua pelkästä miellyttämisen ilosta.
Ei ole feminismiä vaan tervettä järkeä olla luomatta entistä suurempaa yhteyttä tunteiden ja syömisen välille. Painonhallinta on yksi kypsän aikuisen merkki ja on aika vaarallista heittäytyä ihmissuhteiden armoille ja antaa sen määritellä mitä syö ja paljonko painaa.
Juo vettä, kivennäisvettä, Light limuja, Kahvia, teetä.. Ihan mitä vaan missä ei ole kaloreita. Mulla auttaa kun on "pakko" syödä jotain.